Pääekonomisti: Kulutus kasvaa, asuntomarkkinat elpyvät, vienti virkoaa – tulevaan vuoteen syytä suhtautua varovaisen optimistisesti
27.12.2024 06:55:00 EET | Keskuskauppakamari | Tiedote
Vaikka geopolitiikka ja presidentti Trumpin hallinnon alkuvuodelle suunnittelemat tullimaksut kohottavat riskitasoa, on perusdiagnoosi talousvuodesta 2025 varovaisen optimistinen, toteaa Keskuskauppakamarin pääekonomisti Jukka Appelqvist.
Yksityisen kulutuksen kehitys oli vuonna 2024 vaisua. Kun bruttokansantuotteen suurin kysyntäerä etenee vaakatasossa tai supistuu, ei kasvu voi olla myöskään koko talouden tasolla huikeaa. Yksityistä kulutusta on painanut sekä heikkenevä työllisyys että kotitalouksien apeat tunnelmat.
”Vaikka palkansaajilla tulot ovat jo pidempään olleet kasvu-uralla, ovat rahat toistaiseksi kanavoituneet lähinnä säästämisasteen nousuun, kun kotitalouksien tunnelmat ovat olleet turhankin varovaisia”, sanoo Appelqvist.
Kulutus vauhdittuu
Ensi vuonna kulutus vauhdittuu, kun palkkojen nousu jatkuu, ja säästöpuskurit on saatu paikattua. Lisäksi velallisten kotitalouksien tilanne helpottuu entisestään markkinakorkojen lasketellessa alaspäin. Työttömyyden sulaminen tulee viemään pidempään, mutta todennäköisesti pohjakosketus on pian käsillä, ja vuoden edetessä myös työllisyyden paraneminen tulee tukemaan palkkasumman ja kulutuksen kehitystä.
”Vaikka tammikuussa nähtäisiin tullimaksuja Yhdysvaltojen suunnalta, jäävät niiden vaikutukset ainakin lyhyellä aikavälillä maltillisiksi. Tullit ovat mainettaan selvästi tehottomampi väline, jonka käytännön vaikutus osittain kumoutuu, kun maksujen kohteena olevan maan valuuttakurssi heikkenee. Lisäksi Trump suunnittelee myös samanaikaisesti toteuttavansa kysyntää vahvistavaa veropolitiikkaa, mikä sekin osaltaan vaikuttaa tulleja vastaan lisäämällä ulkomaihin kohdistuvaa vientikysyntää”, sanoo Appelqvist.
Suomi isompien hyötyjien joukossa rahapolitiikan suunnanmuutoksessa
Kotitaloudet eivät ole ainoita, jotka hyötyvät laskevista koroista. Ensi vuonna saadaan nauttia aiempaa laajemmassa mitassa löysemmän rahapolitiikan vaikutuksista sekä kotimaisen että vientikysynnän osalta. Suomen talous on kärsinyt pitkään meidän kannaltamme liian kireästä euroalueen rahapolitiikasta.
”Suomi tulee olemaan isoimpien hyötyjien joukossa, kun rahapolitiikan suunnanmuutoksen vaikutukset leviävät. Erityisesti markkinakorot ovat jo laskeneet tuntuvasti, mutta rahapolitiikan vaikutusten välittyminen talouteen kestää aikaa. Alhaisemman korkotason täysimääräiset vaikutukset nähdään ensi vuonna”, arvioi Appelqvist.
Elpymistä asuntomarkkinoilla
Ensi vuonna alentuneet korot tukevat kotitalouksien kulutuksen lisäksi yritysten investointeja ja vientikysyntää. Todennäköisesti asuntomarkkinoilla nähdään kohtalaisen vahvaa elpymistä, ja jopa rakentaminen lähtee asteittain liikkeelle syväjäästä.
Viennin osalta on lupa odottaa selvää parannusta kauppasodan riskistä huolimatta, kun rahapolitiikan löystyminen toimii voiteluaineena. Mennyt vuosi on ollut viennin suhteen torjuntavoitto. Palveluviennin ansiosta lukemat ovat siedettäviä, mutta tavaraviennin osalta tilanne on vaisumpi, ja tilauskannat ovat edelleen heikolla tasolla.
”Heti vuoden alussa tuskin nähdään rakettimaista nousua viennissä, koska euroalueen teollisuuden vaikeudet jatkuvat. Asteittain tilanne silti paranee, ja kokonaisuudessaan vuodesta tulee valoisampi. Itse asiassa maailmantalouden epätavanomaisista riskeistä huolimatta näyttää siltä, että Suomen talouden näkökulmasta ensi vuodesta voi tulla pikemminkin melko tavanomainen. Pariin edeltävään vuoteen verrattuna se olisi oikein hyvä lopputulos”, toteaa Appelqvist.
Yhteyshenkilöt
Jukka AppelqvistPääekonomisti
Puh:044 263 1051jukka.appelqvist@chamber.fiTilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Keskuskauppakamari
Sää lämpenee ja moottoripyörähaaveet heräävät – asiakirjat ja kunto kannattaa tarkistaa huolella ennen kauppoja1.4.2026 10:10:24 EEST | Tiedote
Kevään lähestyessä moottoripyöräkaupoilla käy jälleen vilkas sutina. Keskuskauppakamarin hyväksymä tavarantarkastaja (HTT) Mikko Summa muistuttaa, että innostuksen keskellä ostajan kannattaa pitää mielessä huolellinen valmistautuminen.
Keskuskauppakamari: Kertasatsaus rekrytoivaan koulutukseen vauhdittaisi työllisyyttä ja purkaisi osaajapulaa30.3.2026 06:57:00 EEST | Tiedote
Työttömyyden pitkittyminen Suomessa ei ole vain suhdannekysymys, vaan oire työmarkkinoiden vakavasta kohtaanto-ongelmasta. Keskuskauppakamarin mukaan hallituksen tulevassa kehysriihessä tarvitaan päätöksiä, jotka puuttuvat suoraan työmarkkinoilla vallitsevaan haasteeseen ja vahvistavat työllisyyttä nopeasti ilman pysyvää menolisäystä. Keskuskauppakamari esittää 40 miljoonan euron kertaluontaista lisärahoitusta rekrytoitaviin koulutuksiin tilanteen ratkaisemiseksi.
Keskuskauppakamarin pääekonomisti: Kuluttajat vajoavat synkkyyteen27.3.2026 08:48:26 EET | Tiedote
Kotitalouksien luottamus talouteen heikkeni entisestään, selviää Tilastokeskuksen tuoreesta luottamusindikaattorista. Luottamus heikkeni Keskuskauppakamarin pääekonomistin Jukka Appelqvistin mukaan jopa suhteessa helmikuun valmiiksi sysisynkkään lukemaan. ”Tiedot on kerätty maaliskuun kahden ensimmäisen viikon aikana, eli ne heijastelevat yleisen pessimismin lisäksi osittain Iranin sodan alkuvaiheita”, sanoo Appelqvist.
Keskuskauppakamari: EU–Australian kauppasopimus vauhdittaa Euroopan kasvua ja avointa kauppaa24.3.2026 15:38:20 EET | Tiedote
Keskuskauppakamarin mukaan Euroopan unionin ja Australian välinen tuore kauppasopimus on turbulenttisen maailmantilanteen keskellä merkittävä ja tervetullut avaus Euroopan kasvulle ja avoimelle kaupalle. Sopimus parantaa eurooppalaisten yritysten kauppaehtoja jopa miljardilla eurolla vuodessa.
Keskuskauppakamarin pääekonomisti: Työmarkkinatrendit vaakasuunnassa – työvoiman kasvu luo potentiaalia24.3.2026 08:55:06 EET | Tiedote
Työmarkkinoilta ei saatu vielä sanottavammin hyviä uutisia helmikuussa. Vuodentakaiseen verrattuna sekä työttömyys että työllisyys olivat plussalla, mutta viime kuukausina työllisyyskehitys on kulkenut vaakasuunnassa. ”Onneksi työttömyyden nousua selittää työvoiman määrän kasvu, ei työllisyyden aleneminen”, sanoo Keskuskauppakamarin pääekonomisti Jukka Appelqvist.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme