Pääekonomisti: Kulutus kasvaa, asuntomarkkinat elpyvät, vienti virkoaa – tulevaan vuoteen syytä suhtautua varovaisen optimistisesti

Yksityisen kulutuksen kehitys oli vuonna 2024 vaisua. Kun bruttokansantuotteen suurin kysyntäerä etenee vaakatasossa tai supistuu, ei kasvu voi olla myöskään koko talouden tasolla huikeaa. Yksityistä kulutusta on painanut sekä heikkenevä työllisyys että kotitalouksien apeat tunnelmat. 

”Vaikka palkansaajilla tulot ovat jo pidempään olleet kasvu-uralla, ovat rahat toistaiseksi kanavoituneet lähinnä säästämisasteen nousuun, kun kotitalouksien tunnelmat ovat olleet turhankin varovaisia”, sanoo Appelqvist. 

Kulutus vauhdittuu 

Ensi vuonna kulutus vauhdittuu, kun palkkojen nousu jatkuu, ja säästöpuskurit on saatu paikattua. Lisäksi velallisten kotitalouksien tilanne helpottuu entisestään markkinakorkojen lasketellessa alaspäin. Työttömyyden sulaminen tulee viemään pidempään, mutta todennäköisesti pohjakosketus on pian käsillä, ja vuoden edetessä myös työllisyyden paraneminen tulee tukemaan palkkasumman ja kulutuksen kehitystä. 

”Vaikka tammikuussa nähtäisiin tullimaksuja Yhdysvaltojen suunnalta, jäävät niiden vaikutukset ainakin lyhyellä aikavälillä maltillisiksi. Tullit ovat mainettaan selvästi tehottomampi väline, jonka käytännön vaikutus osittain kumoutuu, kun maksujen kohteena olevan maan valuuttakurssi heikkenee. Lisäksi Trump suunnittelee myös samanaikaisesti toteuttavansa kysyntää vahvistavaa veropolitiikkaa, mikä sekin osaltaan vaikuttaa tulleja vastaan lisäämällä ulkomaihin kohdistuvaa vientikysyntää”, sanoo Appelqvist. 

Suomi isompien hyötyjien joukossa rahapolitiikan suunnanmuutoksessa 

Kotitaloudet eivät ole ainoita, jotka hyötyvät laskevista koroista. Ensi vuonna saadaan nauttia aiempaa laajemmassa mitassa löysemmän rahapolitiikan vaikutuksista sekä kotimaisen että vientikysynnän osalta. Suomen talous on kärsinyt pitkään meidän kannaltamme liian kireästä euroalueen rahapolitiikasta.  

”Suomi tulee olemaan isoimpien hyötyjien joukossa, kun rahapolitiikan suunnanmuutoksen vaikutukset leviävät. Erityisesti markkinakorot ovat jo laskeneet tuntuvasti, mutta rahapolitiikan vaikutusten välittyminen talouteen kestää aikaa. Alhaisemman korkotason täysimääräiset vaikutukset nähdään ensi vuonna”, arvioi Appelqvist. 

Elpymistä asuntomarkkinoilla 

Ensi vuonna alentuneet korot tukevat kotitalouksien kulutuksen lisäksi yritysten investointeja ja vientikysyntää. Todennäköisesti asuntomarkkinoilla nähdään kohtalaisen vahvaa elpymistä, ja jopa rakentaminen lähtee asteittain liikkeelle syväjäästä. 

Viennin osalta on lupa odottaa selvää parannusta kauppasodan riskistä huolimatta, kun rahapolitiikan löystyminen toimii voiteluaineena. Mennyt vuosi on ollut viennin suhteen torjuntavoitto. Palveluviennin ansiosta lukemat ovat siedettäviä, mutta tavaraviennin osalta tilanne on vaisumpi, ja tilauskannat ovat edelleen heikolla tasolla.  

”Heti vuoden alussa tuskin nähdään rakettimaista nousua viennissä, koska euroalueen teollisuuden vaikeudet jatkuvat. Asteittain tilanne silti paranee, ja kokonaisuudessaan vuodesta tulee valoisampi. Itse asiassa maailmantalouden epätavanomaisista riskeistä huolimatta näyttää siltä, että Suomen talouden näkökulmasta ensi vuodesta voi tulla pikemminkin melko tavanomainen. Pariin edeltävään vuoteen verrattuna se olisi oikein hyvä lopputulos”, toteaa Appelqvist.