Pääekonomisti: Kulutus kasvaa, asuntomarkkinat elpyvät, vienti virkoaa – tulevaan vuoteen syytä suhtautua varovaisen optimistisesti
Vaikka geopolitiikka ja presidentti Trumpin hallinnon alkuvuodelle suunnittelemat tullimaksut kohottavat riskitasoa, on perusdiagnoosi talousvuodesta 2025 varovaisen optimistinen, toteaa Keskuskauppakamarin pääekonomisti Jukka Appelqvist.
Yksityisen kulutuksen kehitys oli vuonna 2024 vaisua. Kun bruttokansantuotteen suurin kysyntäerä etenee vaakatasossa tai supistuu, ei kasvu voi olla myöskään koko talouden tasolla huikeaa. Yksityistä kulutusta on painanut sekä heikkenevä työllisyys että kotitalouksien apeat tunnelmat.
”Vaikka palkansaajilla tulot ovat jo pidempään olleet kasvu-uralla, ovat rahat toistaiseksi kanavoituneet lähinnä säästämisasteen nousuun, kun kotitalouksien tunnelmat ovat olleet turhankin varovaisia”, sanoo Appelqvist.
Kulutus vauhdittuu
Ensi vuonna kulutus vauhdittuu, kun palkkojen nousu jatkuu, ja säästöpuskurit on saatu paikattua. Lisäksi velallisten kotitalouksien tilanne helpottuu entisestään markkinakorkojen lasketellessa alaspäin. Työttömyyden sulaminen tulee viemään pidempään, mutta todennäköisesti pohjakosketus on pian käsillä, ja vuoden edetessä myös työllisyyden paraneminen tulee tukemaan palkkasumman ja kulutuksen kehitystä.
”Vaikka tammikuussa nähtäisiin tullimaksuja Yhdysvaltojen suunnalta, jäävät niiden vaikutukset ainakin lyhyellä aikavälillä maltillisiksi. Tullit ovat mainettaan selvästi tehottomampi väline, jonka käytännön vaikutus osittain kumoutuu, kun maksujen kohteena olevan maan valuuttakurssi heikkenee. Lisäksi Trump suunnittelee myös samanaikaisesti toteuttavansa kysyntää vahvistavaa veropolitiikkaa, mikä sekin osaltaan vaikuttaa tulleja vastaan lisäämällä ulkomaihin kohdistuvaa vientikysyntää”, sanoo Appelqvist.
Suomi isompien hyötyjien joukossa rahapolitiikan suunnanmuutoksessa
Kotitaloudet eivät ole ainoita, jotka hyötyvät laskevista koroista. Ensi vuonna saadaan nauttia aiempaa laajemmassa mitassa löysemmän rahapolitiikan vaikutuksista sekä kotimaisen että vientikysynnän osalta. Suomen talous on kärsinyt pitkään meidän kannaltamme liian kireästä euroalueen rahapolitiikasta.
”Suomi tulee olemaan isoimpien hyötyjien joukossa, kun rahapolitiikan suunnanmuutoksen vaikutukset leviävät. Erityisesti markkinakorot ovat jo laskeneet tuntuvasti, mutta rahapolitiikan vaikutusten välittyminen talouteen kestää aikaa. Alhaisemman korkotason täysimääräiset vaikutukset nähdään ensi vuonna”, arvioi Appelqvist.
Elpymistä asuntomarkkinoilla
Ensi vuonna alentuneet korot tukevat kotitalouksien kulutuksen lisäksi yritysten investointeja ja vientikysyntää. Todennäköisesti asuntomarkkinoilla nähdään kohtalaisen vahvaa elpymistä, ja jopa rakentaminen lähtee asteittain liikkeelle syväjäästä.
Viennin osalta on lupa odottaa selvää parannusta kauppasodan riskistä huolimatta, kun rahapolitiikan löystyminen toimii voiteluaineena. Mennyt vuosi on ollut viennin suhteen torjuntavoitto. Palveluviennin ansiosta lukemat ovat siedettäviä, mutta tavaraviennin osalta tilanne on vaisumpi, ja tilauskannat ovat edelleen heikolla tasolla.
”Heti vuoden alussa tuskin nähdään rakettimaista nousua viennissä, koska euroalueen teollisuuden vaikeudet jatkuvat. Asteittain tilanne silti paranee, ja kokonaisuudessaan vuodesta tulee valoisampi. Itse asiassa maailmantalouden epätavanomaisista riskeistä huolimatta näyttää siltä, että Suomen talouden näkökulmasta ensi vuodesta voi tulla pikemminkin melko tavanomainen. Pariin edeltävään vuoteen verrattuna se olisi oikein hyvä lopputulos”, toteaa Appelqvist.
Yhteyshenkilöt
Jukka AppelqvistPääekonomisti
Puh:044 263 1051jukka.appelqvist@chamber.fiTilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Keskuskauppakamari
Keskuskauppakamari: Hyviä verouudistuksista, mutta uusia avauksia talouskasvun tueksi tarvitaan yhä24.9.2025 09:57:17 EEST | Tiedote
Hallituksen veropoliittiset päätökset ovat olleet rohkeita ja tarpeellisia Suomen talouskasvun starttaamiseksi, mutta lisätoimia tarvitaan yhä. Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja Juho Romakkaniemi kannusti Suuressa veropäivässä hallitusta jatkamaan veropoliittisia toimia myös loppuhallituskaudella. “Perintö- ja lahjaveron poisto, ansiotuloverotuksen laskeminen edelleen ja korkeimman marginaaliveron painaminen alle 50 prosentin luovat kaikki kasvua Suomeen”, Romakkaniemi sanoi.
Keskuskauppakamari: Puhtaiden investointien verohyvitys myös pienille ja keskisuurille yrityksille24.9.2025 06:55:00 EEST | Tiedote
Keskuskauppakamari esittää, että investointihyvityksen 50 miljoonan euron vähimmäiskokorajaa alennettaisiin, jotta tuki olisi kaikkien yritysten saatavilla. Tavoitteena tulisi olla puhtaiden innovaatioiden ja kestävän kasvun edistäminen laajasti koko yrityskentässä.
Keskuskauppakamarin pääekonomisti: Pelättyäkin pahempia työttömyyslukuja23.9.2025 08:56:49 EEST | Tiedote
Elokuun työmarkkinatilastot olivat Keskuskauppakamarin pääekonomistin Jukka Appleqvistin mukaan heikkoja, eikä talouden elpyminen ole käynnistynyt toivotusti. Pitkäaikaistyöttömiä on tällä hetkellä poikkeuksellisen paljon.
Kauppakamarikysely: Luottamus vientiin vahvistumassa, vaikka kuluvan vuoden näkymät ovat varovaisia22.9.2025 06:55:00 EEST | Tiedote
Keskuskauppakamarin tuore vientijohtajakysely paljastaa, että suomalaisyritysten luottamus viennin elpymiseen on vahvistumassa, vaikka usko tämän vuoden osalta on hieman hiipunut. Yli puolet vastaajista uskoo viennin kasvavan vuoden 2025 aikana, ja peräti 66 prosenttia arvioi kasvun jatkuvan vuonna 2026. Samalla yritykset tunnistavat muuttuvan kansainvälisen toimintaympäristön tuovan kysyntää erityisesti puolustusteollisuudessa ja avaavan uusia mahdollisuuksia puhtaissa teknologioissa.
Keskuskauppakamari: Hienoa, että maahanmuuton pisteytysmallia selvitetään - Suomeen tarvitaan elinkeinoelämälähtöinen maahanmuuton malli20.9.2025 10:50:42 EEST | Tiedote
Työministeri Matias Marttinen kertoi tänään käynnistävänsä selvityksen maahanmuuton pisteytysmalleista. Keskuskauppakamari on erittäin tyytyväinen, että asiaan on tartuttu, ja toivoo että selvitystyössä kiinnitetään erityisestä huomiota mallien elinkeinoelämälähtöisyyteen.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme