Pääekonomisti: Kulutus kasvaa, asuntomarkkinat elpyvät, vienti virkoaa – tulevaan vuoteen syytä suhtautua varovaisen optimistisesti
Vaikka geopolitiikka ja presidentti Trumpin hallinnon alkuvuodelle suunnittelemat tullimaksut kohottavat riskitasoa, on perusdiagnoosi talousvuodesta 2025 varovaisen optimistinen, toteaa Keskuskauppakamarin pääekonomisti Jukka Appelqvist.

Yksityisen kulutuksen kehitys oli vuonna 2024 vaisua. Kun bruttokansantuotteen suurin kysyntäerä etenee vaakatasossa tai supistuu, ei kasvu voi olla myöskään koko talouden tasolla huikeaa. Yksityistä kulutusta on painanut sekä heikkenevä työllisyys että kotitalouksien apeat tunnelmat.
”Vaikka palkansaajilla tulot ovat jo pidempään olleet kasvu-uralla, ovat rahat toistaiseksi kanavoituneet lähinnä säästämisasteen nousuun, kun kotitalouksien tunnelmat ovat olleet turhankin varovaisia”, sanoo Appelqvist.
Kulutus vauhdittuu
Ensi vuonna kulutus vauhdittuu, kun palkkojen nousu jatkuu, ja säästöpuskurit on saatu paikattua. Lisäksi velallisten kotitalouksien tilanne helpottuu entisestään markkinakorkojen lasketellessa alaspäin. Työttömyyden sulaminen tulee viemään pidempään, mutta todennäköisesti pohjakosketus on pian käsillä, ja vuoden edetessä myös työllisyyden paraneminen tulee tukemaan palkkasumman ja kulutuksen kehitystä.
”Vaikka tammikuussa nähtäisiin tullimaksuja Yhdysvaltojen suunnalta, jäävät niiden vaikutukset ainakin lyhyellä aikavälillä maltillisiksi. Tullit ovat mainettaan selvästi tehottomampi väline, jonka käytännön vaikutus osittain kumoutuu, kun maksujen kohteena olevan maan valuuttakurssi heikkenee. Lisäksi Trump suunnittelee myös samanaikaisesti toteuttavansa kysyntää vahvistavaa veropolitiikkaa, mikä sekin osaltaan vaikuttaa tulleja vastaan lisäämällä ulkomaihin kohdistuvaa vientikysyntää”, sanoo Appelqvist.
Suomi isompien hyötyjien joukossa rahapolitiikan suunnanmuutoksessa
Kotitaloudet eivät ole ainoita, jotka hyötyvät laskevista koroista. Ensi vuonna saadaan nauttia aiempaa laajemmassa mitassa löysemmän rahapolitiikan vaikutuksista sekä kotimaisen että vientikysynnän osalta. Suomen talous on kärsinyt pitkään meidän kannaltamme liian kireästä euroalueen rahapolitiikasta.
”Suomi tulee olemaan isoimpien hyötyjien joukossa, kun rahapolitiikan suunnanmuutoksen vaikutukset leviävät. Erityisesti markkinakorot ovat jo laskeneet tuntuvasti, mutta rahapolitiikan vaikutusten välittyminen talouteen kestää aikaa. Alhaisemman korkotason täysimääräiset vaikutukset nähdään ensi vuonna”, arvioi Appelqvist.
Elpymistä asuntomarkkinoilla
Ensi vuonna alentuneet korot tukevat kotitalouksien kulutuksen lisäksi yritysten investointeja ja vientikysyntää. Todennäköisesti asuntomarkkinoilla nähdään kohtalaisen vahvaa elpymistä, ja jopa rakentaminen lähtee asteittain liikkeelle syväjäästä.
Viennin osalta on lupa odottaa selvää parannusta kauppasodan riskistä huolimatta, kun rahapolitiikan löystyminen toimii voiteluaineena. Mennyt vuosi on ollut viennin suhteen torjuntavoitto. Palveluviennin ansiosta lukemat ovat siedettäviä, mutta tavaraviennin osalta tilanne on vaisumpi, ja tilauskannat ovat edelleen heikolla tasolla.
”Heti vuoden alussa tuskin nähdään rakettimaista nousua viennissä, koska euroalueen teollisuuden vaikeudet jatkuvat. Asteittain tilanne silti paranee, ja kokonaisuudessaan vuodesta tulee valoisampi. Itse asiassa maailmantalouden epätavanomaisista riskeistä huolimatta näyttää siltä, että Suomen talouden näkökulmasta ensi vuodesta voi tulla pikemminkin melko tavanomainen. Pariin edeltävään vuoteen verrattuna se olisi oikein hyvä lopputulos”, toteaa Appelqvist.
Yhteyshenkilöt
Jukka AppelqvistPääekonomisti
Puh:044 263 1051jukka.appelqvist@chamber.fiTilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Keskuskauppakamari
Kauppakamarikysely: Vientiyritysten odotukset tulevalle vuodelle myönteisimmät vuosiin – Saksan miljardiluokan investointien toivotaan vauhdittavan vientiä26.12.2025 06:55:00 EET | Tiedote
Kauppakamarien vientiyrityksille suunnattuun kyselyyn vastanneista yrityksistä 66 prosenttia odottaa viennin kasvavan vuonna 2026. Vuosi sitten vastaavaan aikaan kasvua seuraavalta vuodelta odotti 60 prosenttia vientiyrityksistä. Odotukset tulevasta vuodesta ovat positiivisimmat sitten vuoden 2022, jolloin vastaava kysymys esitettiin kyselyssä ensimmäisen kerran. Erityisesti Saksan miljardiluokan investointeihin infra-, digitalisaatio- ja puolustussektoreille asetetaan toiveita viennin ajuriksi myös Suomessa.
Keskuskauppakamarin pääekonomisti: Heikko kysyntätilanne nostaa työttömyyttä yhä synkempiin lukemiin – luvut murheellisia23.12.2025 08:48:57 EET | Tiedote
Marraskuun työllisyystilastot olivat odotuksiakin heikompia työttömyyden osalta. ”Edelleen silti pätee, että osasyy korkealle työttömyydelle on työvoiman tarjonnan korkea taso, mikä on lähtökohtaisesti myönteinen asia”, sanoo Keskuskauppakamarin pääekonomisti Jukka Appelqvist.
Isännöinnin eettinen neuvosto on suositellut kahdeksassa tapauksessa varoitusta ja seitsemässä huomatusta22.12.2025 14:00:00 EET | Tiedote
Isännöinnin eettinen neuvosto on saanut kahden toimintavuotensa aikana yhteensä 36 lausuntopyyntöä. Näistä 19:stä on annettu lausunnot. Neuvosto on suositellut kahdeksassa tapauksessa varoitusta, seitsemässä huomautusta, kolmessa lausunto on ollut vapauttava ja yhtä ei otettu käsittelyyn.
Keskuskauppakamari: Näin ensi vuoden verotuksen muutokset vaikuttavat palkansaajiin ja työnantajiin22.12.2025 06:55:00 EET | Tiedote
Ensi vuoden verotukseen tulee merkittäviä muutoksia, jotka on hyvä tiedostaa etukäteen. Monen palkansaajan verotus kevenee, mutta samalla työntekijöiden työmarkkinajärjestöjen jäsenmaksujen verovähennysoikeus poistuu ja sähköautojen latausetu muuttuu veronalaiseksi. Lisäksi ensi vuodesta alkaen työnantaja saa korvata työntekijän oikeudenkäyntikulut verovapaasti. Keskuskauppakamarin johtava veroasiantuntija Tomi Viitala kertoo ensi vuoden veromuutosten voittajat ja häviäjät.
Kiinteistöalalle 211 uutta LKV- ja LVV-välittäjää - kokelaita vähemmän kuin viime vuonna20.12.2025 08:00:00 EET | Tiedote
Vuonna 2025 Suomessa laillistettiin 175 uutta kiinteistövälittäjää (LKV) ja 36 vuokrahuoneistojen välittäjää (LVV). Sekä osallistujia että hyväksytysti kokeen läpäisseitä oli hieman vähemmän kuin edellisvuonna. Huono markkinatilanne näkyy myös kokelasmäärissä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme