EVA: Suomalaisuuden arvostus on palannut huippulukemista keskiarvoon

Yli kolme neljästä suomalaisesta (77 %) kokee suomalaisuuden olevan onni ja etuoikeus, mutta osuus on pienentynyt kuudella prosenttiyksiköllä syksyn 2021 mittauksesta. Koronakevään 2020 poikkeuksellisten korkeiden lukemien jälkeen suomalaisuuden arvostus on pienentynyt trendinomaisesti. Suomalaisten tunnot kotimaataan kohtaan eivät ole taantuneet erityisen pessimistisiksi, vaan ne palautuvat pitkän aikavälin keskiarvoihin.

Suomalaisuuden kokeminen etuoikeutena näyttää kytkeytyvän vahvasti taloudelliseen luottamukseen. Enemmistö kansalaisista uskoo, että Suomi elää liikaa velaksi ja kohtaa sen vuoksi suuria ongelmia tulevaisuudessa. Tämä näkyy myös siinä, kuinka kansalaiset arvioivat suomalaisuuden erityislaatuisuutta.

Naisista 80 prosenttia pitää suomalaisuutta etuoikeutena, kun taas miehistä saman tunteen jakaa 73 prosenttia. Lisäksi sosioekonominen asema ja ikä vaikuttavat näkemyksiin. Esimerkiksi johtavassa asemassa olevista peräti 90 prosenttia kokee suomalaisuuden etuoikeutena, kun taas työttömistä näin ajattelee 66 prosenttia.

Kokoomuksen kannattajista 89 prosenttia pitää suomalaisuutta onnena ja etuoikeutena, mikä tekee heistä tämän näkemyksen vahvimpia tukijoita. Myös kristillisdemokraattien (85 %) ja perussuomalaisten (82 %) kannattajat jakavat voimakkaan kansallistunteen. Sen sijaan vihreiden (74 %) ja vasemmistoliiton (71 %) kannattajien keskuudessa suomalaisuuden arvostus jää hieman alhaisemmaksi.

"Eroja voi selittää näiden puolueiden kannattajien painottama kriittinen suhtautuminen Suomen nykyiseen talous- ja ympäristöpolitiikkaan, sekä osittain myös globaalimpi identiteetti, joka on tyypillisempi vihreille ja vasemmistoliiton kannattajille", analysoi tuloksia EVAn johtaja Emilia Kullas.

Kaksi väestöryhmää, yrittäjät ja pienten kuntien asukkaat, erottuvat muista kansallistunnettaan arvioitaessa. Yrittäjistä vain 59 prosenttia kokee suomalaisuuden olevan onni ja etuoikeus – tämä on 30 prosenttiyksikköä vähemmän kuin keväällä 2020. Yrittäjiä painavat muun muassa kohonnut korkotaso, kustannusten kasvu ja osaajapula.

Pienten, alle 4 000 asukkaan kuntien asukkailla suomalaisuuden arvostus on pudonnut 36 prosenttiyksikköä. Alueellinen epätasa-arvo, palveluiden keskittäminen ja työpaikkojen keskittyminen suuriin kaupunkeihin vaikuttavat heidän kokemukseensa.

"Talouden ja alueellisen epätasa-arvon haasteet tekevät monille vaikeaksi kokea suomalaisuutta erityisenä etuoikeutena", summaa Kullas.

Näin kysely tehtiin

Tulokset perustuvat 2 018 henkilön antamiin vastauksiin. Tulosten virhemarginaali on koko väestön tasolla 2–3 prosenttiyksikköä kumpaankin suuntaan. Tiedot kerättiin 8.10.–21.10.2024. Vastaajat edustavat koko maan 18–79-vuotiasta väestöä (pl. Ahvenanmaa). Aineisto on kerätty Taloustutkimus Oy:n internetpaneelissa, josta tutkimusotos on muodostettu ositetulla satunnaisotannalla. Aineisto on painotettu edustamaan väestöä iän, sukupuolen, asuinalueen, koulutuksen, ammatin tai aseman, toimialan ja puoluekannatuksen mukaan. Aineiston tilastollisen analyysin ja tulosgrafiikan on tehnyt Pentti Kiljunen (Yhdyskuntatutkimus Oy).

Aiheesta kertovan artikkelin saa julkaista saman päivän lehdessä.