Kuntalaiset ja kuntapäättäjät eivät kannata kuntaliitoksia – yksi toteutuu kuitenkin vuoden alussa
Kuntaliitokset saavat osakseen vastustusta sekä kuntalaisten että päättäjien keskuudessa. Erityisesti oman kunnan yhdistäminen toiseen herättää kielteisiä tunteita.
Vuoden 2024 Kuntalaistutkimuksen mukaan kuntalaiset eivät kannata kuntaliitoksia. Runsaat puolet (55 prosenttia) vastanneista vastustaa ajatusta, että kuntia yhdistettäisiin kuntaliitoksilla. Vain 20 prosenttia kannattaa ajatusta kuntaliitoksista.
Oman kunnan kohdalla vastustus on vielä voimakkaampaa: 72 prosenttia vastanneista on eri mieltä siitä, että heidän kotikuntansa tulisi yhdistää toiseen. Vain 11 prosenttia on samaa mieltä.
”Mielipiteet omaa kuntaa koskevasta kuntaliitoksesta ovat muuttuneet kielteisemmäksi vuodesta 2020. Itse asiassa kuntaliitosvastaisuus on nyt suurempaa kuin kertaakaan aiemmin 2000-luvulla”, kertoo Kuntaliiton tutkimuspäällikkö Marianne Pekola-Sjöblom.
Kuntalaisten kuntaliitosvastaisuus oman kunnan kuntaliitokseen on suurta kaikenkokoisissa kunnissa. Selvästi muita enemmän kuntaliitosvastaisuutta on kuitenkin nähtävissä 20 001–50 000 asukkaan kunnissa (79 prosenttia) ja hieman muita vähäisempää isommissa yli 100 000 asukkaan kaupungeissa (69 prosenttia).
Kuntalaisten kuntaliitosvastaisuus oman kunnan kuntaliitokseen näkyy myös kaikissa ikäluokissa. Kielteisimmin oman kunnan kuntaliitokseen suhtautuvat 30–39-vuotiaat.
Kuntapäättäjät pitävät kuntaliitosta huonona keinona tasapainottaa kunnan taloutta
Kuntapäättäjätutkimuksen mukaan myös kuntapäättäjät suhtautuvat varauksella kuntaliitoksiin. Yli puolet (56 prosenttia) pitää niitä huonona tapana tasapainottaa kunnan taloutta, ja vain viidesosa (21 prosenttia) hyvänä tapana.
”Suhtautuminen kuntaliitokseen on kuitenkin muuttunut hieman vähemmän kriittiseksi vuodesta 2020. Tuolloin kuntaliitoksen vaikuttavuutta huonona pitäviä kuntapäättäjiä oli 65 prosenttia vastanneista ja hyvänä pitäviä 18 prosenttia”, kertoo Pekola-Sjöblom.
Kuntaliitosta pidetään huonona keinona tasapainottaa kunnan taloutta kaikissa maakunnissa ja kuntakokoluokissa sekä riippumatta luottamushenkilön tai johtavan viranhaltijan asemasta, sukupuolesta tai äidinkielestä.
Vuoden 2024 Kuntapäättäjätutkimuksen mukaan kuntapäättäjät pitävät kuntien välistä yhteistyötä selvästi parempana kunnan talouden tasapainottamistapana kuin kuntaliitoksia.
” Kuntapäättäjät arvostavat selvästi kuntien välistä yhteistyötä. Yli kaksi kolmasosaa eli 69 prosenttia vastanneista kuntapäättäjistä piti kuntien välistä yhteistyötä hyvänä talouden tasapainottamiskeinona”, sanoo Pekola-Sjöblom.
2025 toteutuu yksi kuntaliitos
Vuoden 2025 alussa toteutuu yksi kuntaliitos, kun Pertunmaan kunta yhdistyy Mäntyharjun kuntaan. Uudessa Mäntyharjun kunnassa on yhdistymisen jälkeen noin 7 000 asukasta.
Kuntaliitoksen myötä kuntien määrä putoaa yhdellä. Suomessa on näin ollen vuonna 2025 yhteensä 308 kuntaa, niistä Manner-Suomessa 292.
Mäntyharjun ja Pertunmaan kuntaliitos on kolmas 2020-luvulla toteutuva. Edelliset kuntaliitokset tapahtuivat, kun Honkajoen kunta liittyi Kankaanpään kaupunkiin vuonna 2021 ja Valtimo liittyi Nurmeksen kaupunkiin vuonna 2020.
Kuntalaistutkimus pähkinänkuoressa
Tiedot käyvät ilmi Kuntaliiton Kuntalaistutkimus 2024 -kyselystä, johon vastasi touko-kesäkuussa noin 10 500 suomalaista. Kyselytutkimus on toteutettu osana Kuntaliiton Erilaistuva KuntaSuomi 2025 -tutkimusohjelmaa ja siinä on mukana 46 erikokoista ja erityyppistä kuntaa eri puolilta Suomea.
Kuntalaistutkimuksen osajulkistuksia tehdään aina huhtikuussa 2025 pidettäviin kuntavaaleihin saakka. Kuntaliitto on toteuttanut vastaavanlaisia laajoja kuntalaiskyselyitä aina vuodesta 1996 alkaen. Lisätietoja tutkimuksesta ja sen tuloksista on saatavilla Kuntaliiton verkkosivuilta: www.kuntaliitto.fi/kuntalaistutkimus2024
Tämän tutkimuksen tulosdiat ovat alla liitteenä. Tulosdioilla tarkempaa erittelyä kuntalaisten mielipiteistä kuntaliitoksista.
Kuntapäättäjätutkimus 2024 pähkinänkuoressa
Kyselytutkimus kuntapäättäjistä toteutettiin Kuntaliiton toimesta syyskaudella 2024. Vastauksia kertyi 1705 ja ne kattavat yli 90 prosenttia Manner-Suomen kunnista. Kuntapäättäjätutkimuksessa on lisäksi erityinen kuntajoukko, josta on varmistettu kattava määrä vastauksia.
Kuntapäättäjäkyselyn tuloksia on julkaistu vaiheittain ja teemoittain marraskuusta 2024 alkaen.
Kyselyn avulla kartoitetaan päättäjien toimintaa ja mielipiteitä muun muassa seuraavista asioista:
- Toiminta luottamushenkilönä ja kuntavaalit
- Kunnallinen päätöksenteko ja valtuustokauden arviointi
- Kunnallisen demokratian kehittäminen
- Kunnan toimintaedellytykset ja elinvoima
- Kestävä kehitys
Sähköisen kyselyn kohdejoukkona olivat kaikkien Manner-Suomen kuntien kunnanvaltuutetut sekä johtavat viranhaltijat.
- Tutkimus tekee näkyväksi kuntakentän moninaisuutta ja erilaisuutta myös kuntapäättäjien mielipiteiden näkökulmasta.
- Tutkimuksen avulla saadaan vertailutietoa niin nykytilasta kuin ajallisesta kehityksestä erityyppisten kuntien ja eri päättäjäryhmien näkökulmista.
- Tutkimus tarjoaa faktoja ja erilaisia näkökulmia erilaisista kunnista myös kuntavaalien 2025 tiimoilta käytävään keskusteluun.
Lisätietoja:
Tutkimuspäällikkö Marianne Pekola-Sjöblom
+358 9 771 2504
marianne.pekola-sjoblom@kuntaliitto.fi
Avainsanat
Liitteet
Kunnat luovat perustan asukkaiden hyvälle elämälle. Kuntaliitto tekee työtä, jotta kunnat onnistuvat tehtävässään. Suomen Kuntaliitto on kaikkien maamme kuntien ja kaupunkien kaksikielinen etujärjestö, kunnallisten palvelujen asiantuntija ja kehittäjä. Kuntaliitto.fi on kuntatiedon keskus internetissä.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund
Kuntalaistutkimus: Millä perusteella suomalaiset äänestävät kuntavaaleissa?2.4.2025 01:30:00 EEST | Tiedote
Kuntaliiton Kuntalaistutkimuksesta (n=10500) selviää, että suomalaiset tekevät äänestyspäätöksensä kuntavaaleissa ennen kaikkea ehdokkaan, puolueen sekä ehdokkaan kotipaikan mukaan eli vaakakupissa painaa, onko ehdokas oman kunnanosan edustaja. Lähes yhdeksän kymmenestä (88%) vastaajasta pitää henkilöä eli ehdokasta tärkeänä tekijänä kuntavaaleissa äänestettäessä: 60 prosenttia vastaajista pitää ehdokasta erittäin tärkeänä ja 28 prosenttia melko tärkeänä tekijänä äänestyspäätöksen taustalla. Puoluetta tai valitsijayhdistystä pitää tärkeänä tai melko tärkeänä 68 prosenttia vastaajista, ja lähes puolet painottaa oman kylän, kunnan tai kaupunginosan ehdokasta.
Ammatillisen koulutuksen käyttäjät entistä tyytyväisempiä, vaikka yleinen mielipide muuttunut negatiivisemmaksi1.4.2025 01:00:00 EEST | Tiedote
Uusimman Kuntalaistutkimuksen mukaan 56 prosenttia ammatilliseen koulutukseen kantaa ottaneista kuntalaisista piti sitä hyvin hoidettuna ja 60 prosenttia hyvin saavutettavana. Ammatillisen koulutuksen tyytyväisyyttä mitattiin myös asteikolla 1–5 ja vuoden 2024 kyselyssä tyytyväisyys oli 3,50. Tämä on hienoista laskua edelliseen mittauskertaan vuonna 2020, jolloin keskiarvo oli 3,57.
Äänestämään museoon, laskettelurinteeseen tai vaikka yhteysalukselle – kuntavaalien ennakkoäänestys alkaa 2. huhtikuuta!31.3.2025 01:00:00 EEST | Tiedote
Julkaisuvapaa 31.3. klo 1 Kunta- ja aluevaalien ennakkoäänestys alkaa keskiviikkona 2. huhtikuuta, ja äänestäjille on tänä vuonna tarjolla lähes tuhat äänestyspaikkaa ympäri Suomen. Perinteisten kunnantalojen, kirjastojen ja kauppakeskusten lisäksi äänen voi käydä antamassa esimerkiksi uimahallissa, paloasemalla, museossa, teatterissa ja jopa laskettelurinteessä. Jos satut olemaan saaristossa, ei hätää – Paraisilla ja Kemiönsaarella voit äänestää yhteysaluksilla. Mantereella puolestaan liikkuvat äänestysbussit tuovat vaalit äänestäjien lähelle myös kuntakeskusten ulkopuolella.
Anpassningsåtgärderna har haft effekt på kommunernas ekonomi – men utsikterna försämras28.3.2025 12:06:40 EET | Pressmeddelande
Enligt de ekonomidirektörer som besvarade Kommunförbundets enkät Ekonomibarometern har kommunernas ekonomiska situation förbättrats jämfört med hösten 2024. Ekonomidirektörerna bedömde den ekonomiska situationen på skalan 1–6, där en etta var mycket dålig och en sexa mycket bra. I genomsnitt var betyget för den ekonomiska situationen 3,8. I Ekonomibarometern hösten 2024 gav ekonomidirektörerna i genomsnitt betyget 2,9.
Talouden sopeuttamistoimet näkyvät kuntatalouden nykytilassa - kuntatalouden näkymät kuitenkin heikkenevät28.3.2025 10:28:04 EET | Tiedote
Kuntaliiton Talousbarometriin vastanneiden talousjohtajien mukaan talouden tila kunnissa on parantunut viime syksyn arvioista. Talousjohtajat arvioivat taloustilannetta asteikolla yhdestä kuuteen, jossa yksi on erittäin huono ja kuusi on erittäin hyvä. Keskimääräinen arvio kunnan talouden tilasta tällä hetkellä on talousjohtajien mukaan 3,8. Kuntaliiton syksyn 2024 Talousbarometrissä talousjohtajien keskimääräinen arvio kunnan taloustilanteesta oli 2,9.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme