Uusien kotitalous- ja yrityslainojen korot laskeneet nopeasti
Uusien kotitalous- ja yrityslainojen keskikorko on laskenut nopeasti, ja lainakantojen keskikorot ovat alkaneet laskea. Vuoden euriborkorko on laskenut syksyn 2023 huipusta (4,2 %) alle 2,5 prosenttiin. Marraskuussa 2024 suomalaisten kotitalouksien ja yritysten1 pankkilainakannasta2 (249,1 mrd. euroa) 86 % oli euriborsidonnaisia lainoja ja uusista lainanostoista3 85 %.
Uusien kotitalouslainojen keskikorko laski marraskuussa alle 4 prosenttiin yli kahden vuoden tauon jälkeen. Vuosi sitten marraskuussa keskikorko oli vielä 5,42 %. Marraskuussa 2024 kotitalouksien nostamista pankkilainoista 69 % oli asuntolainoja, 21 % kulutusluottoja ja 10 % muita lainoja. Kotitalouslainakannan (141,2 mrd. euroa) keskikorko laski edelleen marraskuussa ja oli 4,24 %. Lainakannan keskikoron laskuun on uusien lainojen korkojen alentumisen lisäksi vaikuttanut vanhojen vaihtuvakorkoisten lainojen korontarkistuksissa laskeneet korot.
Marraskuussa 2024 uusien yrityslainojen (pl. asuntoyhteisöt) keskikorko oli hieman alle 5 %, kun vuosi sitten vastaavana aikana keskikorko oli 6,29 %. Yrityslainakannan (62,5 mrd. euroa) keskikorko on vuoden 2024 alun jälkeen laskenut 4,39 prosenttiin.
Myös uusien asuntoyhteisölainojen keskikorko on laskenut nopeasti. Marraskuussa 2024 uusien lainojen keskikorko oli 3,74 %, kun vuosi sitten marraskuussa keskikorko oli vielä 5,24 %. Marraskuun 2024 lopussa asuntoyhteisölainakannan (45,4 mrd. euroa) keskikorko oli tasan 4 %. Se on laskenut 0,5 prosenttiyksikköä vuoden 2024 aikana. Asuntoyhteisölainakannasta hieman yli puolet oli kotitalouksien maksettavina olevia taloyhtiölainoja4.
Lainat
Suomalaiset kotitaloudet nostivat marraskuussa 2024 uusia asuntolainoja 1,3 mrd. euron edestä, mikä on 6 % enemmän kuin vuosi sitten vastaavana aikana. Uusista nostetuista asuntolainoista sijoitusasuntolainoja oli 124 milj. euroa. Uusien asuntolainojen keskikorko laski lokakuusta ja oli 3,26 % marraskuussa. Asuntolainakanta oli marraskuun 2024 lopussa 106,0 mrd. euroa ja asuntolainakannan vuosimuutos −0,4 %. Sijoitusasuntolainoja oli 8,8 mrd. euroa asuntolainakannasta. Suomalaisten kotitalouksien lainoista oli marraskuun lopussa kulutusluottoja 17,8 mrd. euroa ja muita lainoja 17,4 mrd. euroa.
Suomalaiset yritykset nostivat uusia lainoja marraskuussa 2,1 mrd. euron edestä, ja niistä asuntoyhteisölainoja oli 659 milj. euroa. Uusien nostettujen yrityslainojen keskikorko laski lokakuusta ja oli marraskuussa 4,60 %. Suomalaisille yrityksille myönnettyjen lainojen kanta oli marraskuun lopussa 107,9 mrd. euroa, mistä asuntoyhteisöille myönnettyjä lainoja oli 45,4 mrd. euroa.
Talletukset
Suomalaisten kotitalouksien yhteenlaskettu talletuskanta oli marraskuun 2024 lopussa 111,0 mrd. euroa ja talletusten keskikorko 1,29 %. Talletuskannasta oli yön yli ‑talletuksia 67,7 mrd. euroa ja määräaikaistalletuksia 15,1 mrd. euroa. Uusia määräaikaisia talletussopimuksia suomalaiset kotitaloudet solmivat marraskuussa 1,2 mrd. euron edestä. Uusien määräaikaistalletusten keskikorko oli marraskuussa 2,98 %.
Lisätietoja antavat
- Markus Aaltonen, puh. 09 183 2395, sähköposti: markus.aaltonen(at)bof.fi,
- Ville Tolkki, puh. 09 183 2420, sähköposti: ville.tolkki(at)bof.fi.
Seuraava raha- ja pankkitilastotiedote julkaistaan 30.1.2025 klo 10.
Tiedotteen pohjana olevat tilastoluvut ja ‑grafiikka ovat luettavissa myös Suomen Pankin verkkosivuilla osoitteessa https://www.suomenpankki.fi/fi/tilastot/.
1 Ml. asuntoyhteisöt.
2 Suomessa toimivien luottolaitosten (pankit) myöntämät lainat.
3 Pl. tili- ja korttiluotot.
4 Tilastokeskuksen arvion mukaan kotitalouksien maksettavana olevien taloyhtiölainojen määrä oli 23,0 mrd. euroa syyskuun 2024 lopussa (linkki).
Avainsanat
Linkit
Suomen Pankki
Suomen Pankki on Suomen rahaviranomainen ja kansallinen keskuspankki. Samalla se on osa eurojärjestelmää, joka vastaa euroalueen maiden rahapolitiikasta ja muista keskuspankkitehtävistä ja hallinnoi maailman toiseksi suurimman valuutan, euron, käyttöä.
Muut kielet
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen Pankki
Marja Nykänen utnämnd till medordförande i Finansiella stabilitetsrådets regionala konsultativa grupp för Europa1.7.2025 17:00:00 EEST | Pressmeddelande
Utnämningen stärker Finlands aktiva roll som främjare av global finansiell stabilitet.
Marja Nykänen nimitetty kansainvälisen rahoitusvakausneuvoston Euroopan alueellisen ryhmän toiseksi puheenjohtajaksi1.7.2025 17:00:00 EEST | Tiedote
Nimitys vahvistaa Suomen aktiivista roolia kansainvälisen rahoitusvakauden edistäjänä.
Marja Nykänen appointed as Co-Chair of Financial Stability Board’s Regional Consultative Group for Europe1.7.2025 17:00:00 EEST | Press release
This appointment reinforces Finland’s active role in fostering international financial stability.
Hushållen har mycket konsumtionskrediter – tillväxttakten har mattats av1.7.2025 10:00:00 EEST | Pressmeddelande
I maj 2025 uppgick det utestående beloppet av konsumtionskrediter som banker med verksamhet i Finland beviljat hushåll till 17,6 miljarder euro och utlåningen minskade med −0,7 % från året innan. Minskningen i det utestående beloppet av konsumtionskrediter är en följd av att utnyttjandet av konto- och kortkrediter och utbetalningarna av konsumtionskrediter utan säkerhet har minskat. Konsumtionskrediter beviljade av banker står för 63 % av hushållens totala utestående konsumtionskrediter. I maj 2025 minskade hushållens utestående kortkrediter[1] (3,6 miljarder euro) med −1,0[2] jämfört med ett år tidigare, då de utestående kortkrediterna vid motsvarande tidpunkt året innan ökade med nästan 6 %. Vid utgången av maj var 19 % av kortkrediterna räntefri betaltidskredit och 81 % äkta kortkrediter, dvs. kortkredit med ränta. I januari–maj 2025 utbetalades från bankerna 9 % mindre sedvanliga konsumtionskrediter utan säkerhet[3] jämfört med motsvarande tidpunkt ett år tidigare. Också det utestå
Kotitalouksilla runsaasti kulutusluottoja –kasvuvauhti hidastunut1.7.2025 10:00:00 EEST | Tiedote
Toukokuussa 2025 Suomessa toimivien pankkien kotitalouksille myöntämien kulutusluottojen kanta oli 17,6 mrd. euroa ja se supistui vuodentakaisesta −0,7 %. Kulutusluottokannan supistumiseen vaikuttavat tili- ja korttiluottojen vähentynyt käyttö ja vähäisemmät vakuudettomien kulutusluottojen nostomäärät. Pankkien myöntämät kulutusluotot kattavat 63 % kotitalouksien kokonaiskulutusluottokannasta. Toukokuussa 2025 kotitalouksien korttiluottokanta[1] (3,6 mrd. euroa) supistui −1,0 %[2] vuodentakaiseen verrattuna, kun vuosi sitten vastaavana aikana korttiluottokanta kasvoi lähes 6 prosentin vauhdilla. Toukokuun lopussa korttiluotoista 19 % oli korotonta maksuaikaluottoa ja 81 % pidennettyjä korttiluottoja eli korollista korttiluottoa. Tavanomaisia vakuudettomia kulutusluottoja[3] nostettiin pankeista tammi-toukokuun 2025 aikana 9 % vähemmän kuin vuosi sitten vastaavana aikana. Myös vakuudettomien kulutusluottojen kanta supistui toukokuussa. Suomessa toimivien pankkien myöntämistä kulutusluot
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme