Uusien kotitalous- ja yrityslainojen korot laskeneet nopeasti
Uusien kotitalous- ja yrityslainojen keskikorko on laskenut nopeasti, ja lainakantojen keskikorot ovat alkaneet laskea. Vuoden euriborkorko on laskenut syksyn 2023 huipusta (4,2 %) alle 2,5 prosenttiin. Marraskuussa 2024 suomalaisten kotitalouksien ja yritysten1 pankkilainakannasta2 (249,1 mrd. euroa) 86 % oli euriborsidonnaisia lainoja ja uusista lainanostoista3 85 %.
Uusien kotitalouslainojen keskikorko laski marraskuussa alle 4 prosenttiin yli kahden vuoden tauon jälkeen. Vuosi sitten marraskuussa keskikorko oli vielä 5,42 %. Marraskuussa 2024 kotitalouksien nostamista pankkilainoista 69 % oli asuntolainoja, 21 % kulutusluottoja ja 10 % muita lainoja. Kotitalouslainakannan (141,2 mrd. euroa) keskikorko laski edelleen marraskuussa ja oli 4,24 %. Lainakannan keskikoron laskuun on uusien lainojen korkojen alentumisen lisäksi vaikuttanut vanhojen vaihtuvakorkoisten lainojen korontarkistuksissa laskeneet korot.
Marraskuussa 2024 uusien yrityslainojen (pl. asuntoyhteisöt) keskikorko oli hieman alle 5 %, kun vuosi sitten vastaavana aikana keskikorko oli 6,29 %. Yrityslainakannan (62,5 mrd. euroa) keskikorko on vuoden 2024 alun jälkeen laskenut 4,39 prosenttiin.
Myös uusien asuntoyhteisölainojen keskikorko on laskenut nopeasti. Marraskuussa 2024 uusien lainojen keskikorko oli 3,74 %, kun vuosi sitten marraskuussa keskikorko oli vielä 5,24 %. Marraskuun 2024 lopussa asuntoyhteisölainakannan (45,4 mrd. euroa) keskikorko oli tasan 4 %. Se on laskenut 0,5 prosenttiyksikköä vuoden 2024 aikana. Asuntoyhteisölainakannasta hieman yli puolet oli kotitalouksien maksettavina olevia taloyhtiölainoja4.
Lainat
Suomalaiset kotitaloudet nostivat marraskuussa 2024 uusia asuntolainoja 1,3 mrd. euron edestä, mikä on 6 % enemmän kuin vuosi sitten vastaavana aikana. Uusista nostetuista asuntolainoista sijoitusasuntolainoja oli 124 milj. euroa. Uusien asuntolainojen keskikorko laski lokakuusta ja oli 3,26 % marraskuussa. Asuntolainakanta oli marraskuun 2024 lopussa 106,0 mrd. euroa ja asuntolainakannan vuosimuutos −0,4 %. Sijoitusasuntolainoja oli 8,8 mrd. euroa asuntolainakannasta. Suomalaisten kotitalouksien lainoista oli marraskuun lopussa kulutusluottoja 17,8 mrd. euroa ja muita lainoja 17,4 mrd. euroa.
Suomalaiset yritykset nostivat uusia lainoja marraskuussa 2,1 mrd. euron edestä, ja niistä asuntoyhteisölainoja oli 659 milj. euroa. Uusien nostettujen yrityslainojen keskikorko laski lokakuusta ja oli marraskuussa 4,60 %. Suomalaisille yrityksille myönnettyjen lainojen kanta oli marraskuun lopussa 107,9 mrd. euroa, mistä asuntoyhteisöille myönnettyjä lainoja oli 45,4 mrd. euroa.
Talletukset
Suomalaisten kotitalouksien yhteenlaskettu talletuskanta oli marraskuun 2024 lopussa 111,0 mrd. euroa ja talletusten keskikorko 1,29 %. Talletuskannasta oli yön yli ‑talletuksia 67,7 mrd. euroa ja määräaikaistalletuksia 15,1 mrd. euroa. Uusia määräaikaisia talletussopimuksia suomalaiset kotitaloudet solmivat marraskuussa 1,2 mrd. euron edestä. Uusien määräaikaistalletusten keskikorko oli marraskuussa 2,98 %.
Lisätietoja antavat
- Markus Aaltonen, puh. 09 183 2395, sähköposti: markus.aaltonen(at)bof.fi,
- Ville Tolkki, puh. 09 183 2420, sähköposti: ville.tolkki(at)bof.fi.
Seuraava raha- ja pankkitilastotiedote julkaistaan 30.1.2025 klo 10.
Tiedotteen pohjana olevat tilastoluvut ja ‑grafiikka ovat luettavissa myös Suomen Pankin verkkosivuilla osoitteessa https://www.suomenpankki.fi/fi/tilastot/.
1 Ml. asuntoyhteisöt.
2 Suomessa toimivien luottolaitosten (pankit) myöntämät lainat.
3 Pl. tili- ja korttiluotot.
4 Tilastokeskuksen arvion mukaan kotitalouksien maksettavana olevien taloyhtiölainojen määrä oli 23,0 mrd. euroa syyskuun 2024 lopussa (linkki).
Avainsanat
Linkit
Suomen Pankki
Suomen Pankki on Suomen rahaviranomainen ja kansallinen keskuspankki. Samalla se on osa eurojärjestelmää, joka vastaa euroalueen maiden rahapolitiikasta ja muista keskuspankkitehtävistä ja hallinnoi maailman toiseksi suurimman valuutan, euron, käyttöä.
Muut kielet
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen Pankki
I januari–mars 2025 betalades med kort i första hand till affärer som säljer livsmedel och alkoholfria drycker12.6.2025 10:00:00 EEST | Pressmeddelande
De finländska betaltjänstleverantörernas kunder betalade med betalkort för sammanlagt 17,1 miljarder euro under första kvartalet 2025, vilket var 854 miljoner euro (5,2 %) mer än vid motsvarande tidpunkt året innan. Nästan en tredjedel av summan betalades till försäljare, vars näringsgren är livsmedel och alkoholfria drycker. Kunderna köpte livsmedel och alkoholfria drycker till ett värde av 5,1 miljarder euro under första kvartalet 2025, vilket var 2 % mer än vid motsvarande tidpunkt för ett år sedan.
Kortilla maksettiin tammi-maaliskuussa 2025 ensisijaisesti elintarvikkeita ja alkoholittomia juomia myyville kaupoille12.6.2025 10:00:00 EEST | Tiedote
Suomalaisten maksupalveluntarjoajien asiakkaat maksoivat maksukortilla yhteensä 17,1 mrd. euron edestä vuoden 2025 ensimmäisellä neljänneksellä, mikä oli 854 milj. euroa (5,2 %) enemmän kuin edeltävänä vuonna vastaavana ajankohtana. Lähes kolmasosa summasta maksettiin myyjille, joiden toimiala on elintarvikkeet ja alkoholittomat juomat. Asiakkaat ostivat elintarvikkeita ja alkoholittomia juomia 5,1 mrd. euron edestä vuoden 2025 ensimmäisellä neljänneksellä, mikä oli 2 % enemmän kuin vuosi sitten vastaavana aikana.
In January–March 2025, card payments were primarily made to vendors of food and non-alcoholic beverages12.6.2025 10:00:00 EEST | Press release
In the first quarter of 2025, the value of card payments by Finnish payment service providers’ customers totalled EUR 17.1 billion, which was EUR 854 million (5.2%) more than in the corresponding period a year earlier. Almost a third of this amount was paid to vendors in the food and non-alcoholic beverages industry. The aggregate value of customers’ purchases of food and non-alcoholic beverages was EUR 5.1 billion in the first quarter of 2025, 2% more than in the corresponding period a year earlier.
Handelspolitiken och säkerhetsmiljön anger riktningen för Finlands ekonomi under åren framöver10.6.2025 11:00:00 EEST | Pressmeddelande
Den handelspolitiska utvecklingen är riktgivande för den ekonomiska omvärlden. En upptrappning av handelskriget skulle vara ett bakslag för Finlands ekonomi. För att förstärka Europas yttre säkerhet krävs inte bara nationella insatser utan också gemensamma europeiska initiativ. EU:s nya finanspolitiska regelverk tillåter flexiblare höjning av försvarsutgifterna, men för försvarsinvesteringarna behövs varaktiga finansiella lösningar.
Kauppapolitiikka ja turvallisuusympäristö viitoittavat Suomen talouden lähivuosien suuntaa10.6.2025 11:00:00 EEST | Tiedote
Kauppapolitiikan kehitys määrittää talouden toimintaympäristöä. Kauppasodan kärjistyminen olisi takaisku Suomen taloudelle. Euroopan ulkoisen turvallisuuden vahvistaminen edellyttää kansallisten panostusten lisäksi yhteiseurooppalaisia hankkeita. EU:n uudet finanssipolitiikan säännöt antavat joustoa puolustusmenojen lisäämiseen, mutta puolustusinvestointien rahoittamiseen tarvitaan pysyviä rahoitusratkaisuja.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme