Uusien kotitalous- ja yrityslainojen korot laskeneet nopeasti
Uusien kotitalous- ja yrityslainojen keskikorko on laskenut nopeasti, ja lainakantojen keskikorot ovat alkaneet laskea. Vuoden euriborkorko on laskenut syksyn 2023 huipusta (4,2 %) alle 2,5 prosenttiin. Marraskuussa 2024 suomalaisten kotitalouksien ja yritysten1 pankkilainakannasta2 (249,1 mrd. euroa) 86 % oli euriborsidonnaisia lainoja ja uusista lainanostoista3 85 %.
Uusien kotitalouslainojen keskikorko laski marraskuussa alle 4 prosenttiin yli kahden vuoden tauon jälkeen. Vuosi sitten marraskuussa keskikorko oli vielä 5,42 %. Marraskuussa 2024 kotitalouksien nostamista pankkilainoista 69 % oli asuntolainoja, 21 % kulutusluottoja ja 10 % muita lainoja. Kotitalouslainakannan (141,2 mrd. euroa) keskikorko laski edelleen marraskuussa ja oli 4,24 %. Lainakannan keskikoron laskuun on uusien lainojen korkojen alentumisen lisäksi vaikuttanut vanhojen vaihtuvakorkoisten lainojen korontarkistuksissa laskeneet korot.
Marraskuussa 2024 uusien yrityslainojen (pl. asuntoyhteisöt) keskikorko oli hieman alle 5 %, kun vuosi sitten vastaavana aikana keskikorko oli 6,29 %. Yrityslainakannan (62,5 mrd. euroa) keskikorko on vuoden 2024 alun jälkeen laskenut 4,39 prosenttiin.
Myös uusien asuntoyhteisölainojen keskikorko on laskenut nopeasti. Marraskuussa 2024 uusien lainojen keskikorko oli 3,74 %, kun vuosi sitten marraskuussa keskikorko oli vielä 5,24 %. Marraskuun 2024 lopussa asuntoyhteisölainakannan (45,4 mrd. euroa) keskikorko oli tasan 4 %. Se on laskenut 0,5 prosenttiyksikköä vuoden 2024 aikana. Asuntoyhteisölainakannasta hieman yli puolet oli kotitalouksien maksettavina olevia taloyhtiölainoja4.
Lainat
Suomalaiset kotitaloudet nostivat marraskuussa 2024 uusia asuntolainoja 1,3 mrd. euron edestä, mikä on 6 % enemmän kuin vuosi sitten vastaavana aikana. Uusista nostetuista asuntolainoista sijoitusasuntolainoja oli 124 milj. euroa. Uusien asuntolainojen keskikorko laski lokakuusta ja oli 3,26 % marraskuussa. Asuntolainakanta oli marraskuun 2024 lopussa 106,0 mrd. euroa ja asuntolainakannan vuosimuutos −0,4 %. Sijoitusasuntolainoja oli 8,8 mrd. euroa asuntolainakannasta. Suomalaisten kotitalouksien lainoista oli marraskuun lopussa kulutusluottoja 17,8 mrd. euroa ja muita lainoja 17,4 mrd. euroa.
Suomalaiset yritykset nostivat uusia lainoja marraskuussa 2,1 mrd. euron edestä, ja niistä asuntoyhteisölainoja oli 659 milj. euroa. Uusien nostettujen yrityslainojen keskikorko laski lokakuusta ja oli marraskuussa 4,60 %. Suomalaisille yrityksille myönnettyjen lainojen kanta oli marraskuun lopussa 107,9 mrd. euroa, mistä asuntoyhteisöille myönnettyjä lainoja oli 45,4 mrd. euroa.
Talletukset
Suomalaisten kotitalouksien yhteenlaskettu talletuskanta oli marraskuun 2024 lopussa 111,0 mrd. euroa ja talletusten keskikorko 1,29 %. Talletuskannasta oli yön yli ‑talletuksia 67,7 mrd. euroa ja määräaikaistalletuksia 15,1 mrd. euroa. Uusia määräaikaisia talletussopimuksia suomalaiset kotitaloudet solmivat marraskuussa 1,2 mrd. euron edestä. Uusien määräaikaistalletusten keskikorko oli marraskuussa 2,98 %.
Lisätietoja antavat
- Markus Aaltonen, puh. 09 183 2395, sähköposti: markus.aaltonen(at)bof.fi,
- Ville Tolkki, puh. 09 183 2420, sähköposti: ville.tolkki(at)bof.fi.
Seuraava raha- ja pankkitilastotiedote julkaistaan 30.1.2025 klo 10.
Tiedotteen pohjana olevat tilastoluvut ja ‑grafiikka ovat luettavissa myös Suomen Pankin verkkosivuilla osoitteessa https://www.suomenpankki.fi/fi/tilastot/.
1 Ml. asuntoyhteisöt.
2 Suomessa toimivien luottolaitosten (pankit) myöntämät lainat.
3 Pl. tili- ja korttiluotot.
4 Tilastokeskuksen arvion mukaan kotitalouksien maksettavana olevien taloyhtiölainojen määrä oli 23,0 mrd. euroa syyskuun 2024 lopussa (linkki).
Avainsanat
Linkit
Suomen Pankki
Suomen Pankki on Suomen rahaviranomainen ja kansallinen keskuspankki. Samalla se on osa eurojärjestelmää, joka vastaa euroalueen maiden rahapolitiikasta ja muista keskuspankkitehtävistä ja hallinnoi maailman toiseksi suurimman valuutan, euron, käyttöä.
Muut kielet
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen Pankki
Referensränta och dröjsmålsräntor enligt räntelagen för tiden 1.1–30.6.202622.12.2025 13:30:00 EET | Pressmeddelande
Referensräntan enligt 12 § i räntelagen (633/1982) är 2,5 % för tiden 1.1–30.6.2026. Dröjsmålsräntan för denna period är 9,5 % per år (referensräntan med tillägg för sju procentenheter enligt 4 § i räntelagen). Den dröjsmålsränta som tillämpas i kommersiella avtal är 10,5 % per år (referensräntan med tillägg för åtta procentenheter enligt 4 a § i räntelagen).
Korkolain mukainen viitekorko ja viivästyskorot 1.1.–30.6.202622.12.2025 13:30:00 EET | Tiedote
Korkolain (633/1982) 12 §:n mukainen viitekorko ajanjaksona 1.1.–30.6.2026 on 2,5 %. Viivästyskorko tänä ajanjaksona on 9,5 % vuodessa (viitekorko lisättynä korkolain 4 §:n mukaisella 7 prosenttiyksikön lisäkorolla). Kaupallisiin sopimuksiin sovellettavaksi tarkoitettu viivästyskorko on 10,5 % vuodessa (viitekorko lisättynä korkolain 4 a §:n mukaisella 8 prosenttiyksikön lisäkorolla).
Reference rate and penalty interest rates for 1 January – 30 June 202622.12.2025 13:30:00 EET | Press release
The reference rate under section 12 of the Interest Act (633/1982) for the period 1 January – 30 June 2026 is 2.5 %. The penalty interest rate for the same period is 9.5 % pa (under section 4 of the Act, the reference rate plus seven percentage points). The penalty interest rate applicable to commercial contracts is 10.5 % pa (under section 4 a of the Act, the reference rate plus eight percentage points).
Det är inte läge att skjuta upp lösningarna för Finlands offentliga finanser19.12.2025 11:00:00 EET | Pressmeddelande
Finlands offentliga finanser befinner sig alltjämt långt från balans. För att vända skuldsättningsutvecklingen krävs en betydande konsolidering av de offentliga finanserna och investeringar i tillväxt. Höjningen av de nödvändiga försvarsutgifterna försvårar den offentligfinansiella konsolideringen. Inflationen i euroområdet ligger på målet och ekonomin har vuxit något snabbare än förutsett.
Suomen julkisen talouden ratkaisuja ei kannata lykätä19.12.2025 11:00:00 EET | Tiedote
Suomen julkinen talous on edelleen kaukana tasapainosta. Velkaantumiskehityksen kääntäminen vaatii merkittävää julkisen talouden sopeuttamista ja investointeja kasvuun. Välttämättömien puolustusmenojen kasvattaminen vaikeuttaa tasapainottamista. Euroalueella inflaatio on tavoitteessa ja talous on kasvanut hieman ennustettua paremmin.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme