Työuraeläke toimii kuten suunniteltu, mutta tavoittaa vain rajatun ryhmän

Kun alin vanhuuseläkeikä nousee asteittain, työuraeläke tarjoaa mahdollisuuden jäädä eläkkeelle 63-vuotiaana sellaisille henkilöille, jotka ovat tehneet vähintään 38 vuoden työuran rasittuneisuutta aiheuttaneessa työssä ja joiden työkyky on heikentynyt.

Eläketurvakeskuksen tutkimuksessa selvitettiin, toimiiko työuraeläke erityiseläkkeenä raskasta työtä tehneille vai onko se ennemminkin työkyvyttömyyseläke tai varhainen työstä poistumisen reitti.

Tutkimuksen mukaan työuraeläkkeensaajat poikkeavat selvästi muista varhaiseläkereittien ryhmistä, kuten työkyvyttömyyseläkkeensaajista tai osittaiselle vanhuuseläkkeelle siirtyneistä.

– Työuraeläkkeelle jäävät ovat työskennelleet tehtävissä, joissa he ovat altistuneet raskaalle fyysiselle kuormitukselle, mikä saattaa aiheuttaa kasvavia terveysongelmia ja vaikeuksia suoriutua työssä lähellä eläkeikää. Työkyvyttömyyseläkkeelle jäävillä sen sijaan on usein terveysongelmia jo useita vuosia ennen eläkkeelle jäämistä, mikä taas on harvinaisempaa työuraeläkkeensaajilla, erikoistutkija Aart-Jan Riekhoff Eläketurvakeskuksesta kuvaa.

Työuraeläkettä saavat ovat usein miehiä ja matalasti koulutettuja

Yli 90 prosenttia työuraeläkettä saavista on miehiä. Miesten osuus on paljon suurempi kuin muilla varhaiseläkereiteillä.

Työuraeläkkeensaajat ovat verrattain matalasti koulutettuja; alle neljällä prosentilla heistä oli alempi tai ylempi korkeakoulututkinto. Työuraeläkettä saavilla oli myös muita ryhmiä pidemmät työurat.

Työuraeläkehakemus hylätään useimmiten siksi, että työ ei ole ollut riittävän raskasta 

Yleisin peruste myönteiselle työuraeläkepäätökselle olivat tuki- ja liikuntaelinten sairaudet. Lähes kolme neljäsosaa työuraeläkkeelle siirtyneistä oli saanut diagnoosin tuki- ja liikuntaelinten sairaudesta. Vain hyvin harvalla työuraeläkkeelle siirtyneistä oli mielenterveyden häiriö tai sydän- ja verisuonisairaus.

Työuraeläkehakemus puolestaan hylättiin useimmiten siksi, että tehtyä työtä ei voitu pitää riittävän raskaana tai työn raskautta ei voitu osoittaa. Miehillä tämä oli hylkäävän päätöksen syynä 73 prosentissa ja naisilla 79 prosentissa tapauksista.

Työuraeläke tuskin muuttuu nykyistä huomattavasti yleisemmäksi työstä poistumisen reitiksi

Työuraeläkkeelle siirtyi yhteensä 459 henkilöä vuosina 2018–2023. Työuraeläkkeen käyttö varhaisena työstä poistumisen reittinä saattaa kasvaa tulevaisuudessa, kun vanhuuseläkeikä nousee edelleen ja mahdollinen työuraeläkkeelläoloaika pitenee yhteensä kahteen vuoteen.

– Tästä huolimatta ei ole syytä uskoa, että työuraeläke muuttuisi huomattavasti laajemmin käytetyksi työstä poistumisen reitiksi, kun otetaan huomioon työuraeläkkeen tiukat ehdot ja vaativa hakumenettely, erikoistutkija Anu Polvinen Eläketurvakeskuksesta summaa.

Työuraeläkehakemukseen on dokumentoitava yksityiskohtaisesti työuran sisältö, lisäksi tarvitaan lääkärinlausunto ja työnantajan kuvaus työstä.

Erikoistutkija Aart-Jan Riekhoffin mukaan vaativa hakumenettely saattaa johtaa siihen, että työuraeläkettä hakevat vain tietyt ryhmät, esimerkiksi suurten työnantajien palveluksessa työskentelevät.

– Ne, jotka eivät tiedä työuraeläkkeestä tai saa riittävää tukea hakuprosessissa, eivät hae eläkettä, vaikka olisivat siihen oikeutettuja ja hyötyisivät työuraeläkkeelle siirtymisestä, Riekhoff toteaa.

Tutkimusjulkaisu: Arduous careers in times of longer working lives

Lisätietoa: erikoistutkija Aart-Jan Riekhoff, Eläketurvakeskus, puh. 029 411 2361, s-posti: arie.riekhoff@etk.fi

Erikoistutkija Anu Polvinen, Eläketurvakeskus, puh. 029 411 2218, s-posti: anu.polvinen@etk.fi

Vaativasta työstä varhain eläkkeelle -tutkimuswebinaari järjestetään tiistaina 14.1.2025 klo 14.00–15.15. Tutustu ohjelmaan ja ilmoittaudu mukaan Etk.fi-sivulla. Webinaari on englanninkielinen.