Maatalouden ilmastovaikutuksia laajasti selvittävälle tutkimukselle kahden miljoonan rahoitus
Uusi tutkimus etsii kokonaisvaltaista käsitystä ruuantuotannon ja maatalouden ilmastovaikutuksista. Helsingin yliopiston johtamassa tutkimuksessa tarkastellaan suoria kasvihuonekaasupäästöjä sekä ilmastoa viilentäviä aerosolihiukkasia. Business Finlandin ja kumppaniyritysten rahoitus hankkeelle on 2 miljoonaa euroa.
Ruuantuotannon ilmastovaikutukset ovat merkittävät, joten on tärkeää kehittää ilmastoneutraalia maataloutta ja elintarviketeollisuutta. Maatalouden kasvihuonekaasupäästöjen vaikutukset ilmastoon tunnetaan jo hyvin, mutta ilmakehän pienhiukkasten eli aerosolihiukkasten osuudesta maatalouden kokonaisilmastovaikutuksiin tiedetään vähemmän.
Ilmakehän aerosolihiukkasia muodostuu sekä luonnossa että ihmisen toiminnan seurauksena. Aerosolihiukkaset viilentävät ilmastoa vaikuttamalla pilvien muodostumiseen ja ominaisuuksiin sekä maahan päätyvään auringon säteilyyn. Hiukkaset siis auttavat tasoittamaan kasvihuonekaasupäästöjen lämmittäviä vaikutuksia. Aerosolihiukkasten muodostumisen ja niiden monimutkaisten vuorovaikutusten ymmärtämiseen liittyy kuitenkin vielä paljon epävarmuuksia.
– Näiden epävarmuustekijöiden vuoksi maatalouden ilmastoa lämmittävä kokonaisvaikutus on todennäköisesti yliarvioitu. Maatalouden ilmastovaikutuksissa pitää ottaa huomioon sekä kasvihuonekaasut että aerosolihiukkaset, sanoo tutkimuksen vetäjä, akateemikko Markku Kulmala Helsingin yliopiston ilmakehätieteiden keskus INARista.
Viljelykasvien ja karjanhoidon kokonaisvaikutus tarkastelussa
Helsingin yliopiston koordinoima Kohti ilmastopositiivista maataloutta -tutkimushanke (CARBON+) pyrkii lisäämään ymmärrystä siitä, miten ilmastoon vaikuttavia aerosolihiukkasia muodostuu maataloudessa. Tammikuussa 2025 alkavassa kolmivuotisessa hankkeessa tutkijat pyrkivät tunnistamaan, millainen on eri viljelykasvien ja karjanhoidon kokonaisvaikutus ilmastoon.
– Kun aerosolihiukkasten muodostumisesta maataloudessa saadaan mittaustietoa, joka yhdistetään kasvihuonekaasuista kertyvään dataan, voimme ymmärtää ruuantuotannon ilmastovaikutuksia aiempaa laajemmin, sanoo hankkeen yhden työpaketin vetäjä, apulaisprofessori Anna Lintunen Helsingin yliopiston ilmakehätieteiden keskus INARista.
– Tutkimus pyrkii edistämään ilmastoneutraalia maataloutta ja elintarviketeollisuutta, mikä auttaa ilmastonmuutoksen hillinnässä ja lisää suomalaisen elintarviketeollisuuden vientiarvoa, sanoo kehityspäällikkö Virpi Kling Valiolta.
CARBON+ on saanut hankkeelle Business Finlandin tutkimusrahoitusta 1,2 miljoonaa euroa, ja yhdessä yhteistyökumppanien osuuksien kanssa kokonaisrahoitus nousee 2 miljoonaan euroon. CARBON+ on osa Valion Food 2.0 -ohjelmaa, joka pyrkii rakentamaan kiertotalouteen perustuvaa tulevaisuuden ruokajärjestelmää. Teollisuuskumppaneita hankkeessa ovat elintarvikeyritykset Atria, HK Foods ja Fazer, teknologiayritykset Gasmet, Airmodus, Megasense ja Airel sekä Climate Analytics Finland. Tutkimuskumppaneita Helsingin yliopiston vetämässä hankkeessa ovat myös Luonnonvarakeskus ja Ilmatieteen laitos.
Lisätiedot:
Markku Kulmala
Akateemikko, Ilmakehätieteiden keskus INAR, Helsingin yliopisto
markku.kulmala@helsinki.fi
0405962311
Anna Lintunen
Apulaisprofessori, Ilmakehätieteiden keskus INAR, Helsingin yliopisto
anna.lintunen@helsinki.fi
0407510341
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Helsingin yliopiston mediapalvelu
Puh:02941 22622mediapalvelu@helsinki.fiLinkit
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen tiedeyhteisö, joka toimii neljällä kampuksella Helsingissä ja usealla muulla paikkakunnalla Suomessa. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Helsingin yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Helsingin yliopisto listasi 30 alle 30-vuotiasta tulevaisuuden tekijää13.2.2025 17:00:00 EET | Tiedote
Tulevaisuusfoorumi Kipinässä julkaistulla Helsingin yliopiston 30 alle 30 -listalla on tutkijoita, yrittäjiä, yhteiskunnallisia keskustelijoita ja vaikuttajia.
Nettiterapia on toimiva ja kustannustehokas hoitomuoto masennukseen13.2.2025 07:40:29 EET | Tiedote
Nettiterapia vähentää masennusoireita yhtä vaikuttavasti kuin kasvokkainen psykoterapia ja tarjoaa edullisemman ja helposti saatavilla olevan hoitovaihtoehdon.
Korkeakouluopiskelijoiden kokemukset rasismiin puuttumisesta: Tunneperäiset ja sosiaaliset tekijät keskiössä12.2.2025 08:30:00 EET | Tiedote
Itsessä heräävät tunteet ja koettu kyky toimia tilanteessa korostuvat rasismiin puuttumisessa. Myös tilanteeseen sidotut tekijät ja sosiaalisiin suhteisiin liittyvät syyt nousivat esiin, kun korkeakouluopiskelijoilta kysyttiin rasismista.
Lapsen myöhäinen kronotyyppi saattaa ennustaa pitkän aikavälin terveyshaittoja7.2.2025 16:00:04 EET | Tiedote
Suomalaislasten unen, ruokavalion ja painonkehityksen välisiä yhteyksiä selvittänyt uusi tutkimus osoittaa, että vuorokausirytmi saattaa vaikuttaa terveyteen merkittävästi pitkällä aikavälillä.
Kun ruokaturva horjuu, terveyserot kasvavat7.2.2025 07:00:00 EET | Tiedote
Tutkimuksen mukaan vakavaa ruokaturvattomuutta kokeneiden ruokavalio on muita epäterveellisempi, mikä voi lisätä kroonisten sairauksien riskiä ja terveyden eriarvoisuutta.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme