Jyväskylän yliopisto

Pojat kapinoivat, tytöt myöntyvät? Lasten toimijuus lapsi–vanhempisuhteiden konflikteissa paljastaa sukupuoliroolien vaikutukset

Jaa

Väitöstutkimuksessa tarkasteltiin 3–6 -vuotiaiden lasten toimijuuden mahdollisuuksia lapsi-vanhempisuhteiden konflikteissa. Lasten kertomuksissa näkyvät niin valtadynamiikan epäsymmetrisyys kuin sisäistetyt sukupuoliroolit.

KM Maria Lahtisen väitöstutkimus tarkastetaan lauantaina 11.1.2025.
KM Maria Lahtisen väitöstutkimus tarkastetaan lauantaina 11.1.2025. Jyväskylän yliopisto

Lapsilla on aiempaa enemmän mahdollisuuksia ilmaista toimijuuttaan perheissä. Siitä huolimatta valtadynamiikka säilyy epäsymmetrisenä ja näkyy lapsen ja vanhemman eriävien näkemysten aiheuttamissa konflikteissa.

Vaikka konfliktit ovat tavanomainen osa lasten arkea, pienten lasten näkemyksiä lapsi-vanhempisuhteen konflikteista on tutkittu harvoin. KM Maria Lahtinen Jyväskylän yliopistosta tarkasteli väitöskirjassaan, kuinka 3–6-vuotiaat lapset kuvaavat lapsen toimijuuden mahdollisuuksia kuvitteellisissa lapsi-vanhempisuhteiden konflikteissa. Lisäksi hän vertasi, miten poikien ja tyttöjen kertomukset erosivat toisistaan.

Lapsen toimijuus myöntymisenä, vastustuksena ja neuvotteluna

Väitöstutkimus osoitti, että lapsen toimijuus toteutui lasten tarinoissa eri tavoin. Lasten kerronnasta tunnistettiin myöntymis-, vastustus- ja neuvottelutarinoita. Suurin osa lasten tarinoista kuvasi lapsen myöntymistä vanhemman pyyntöihin ja käskyihin. Näissä tarinoissa vanhemman kerrottiin käyttävän ylivaltaansa lapseen, mikä ilmeni lapsen käyttäytymisen ohjaamisena ja kontrollointina sekä lapsen näkemysten ja toimijuuden sivuuttamisena. Kuitenkin lapset kertoivat myös tarinoita lapsen mahdollisuudesta vastustaa ja neuvotella vanhemman kanssa.

”Tutkimuksessa tunnistettiin sekä pojille että tytöille yhteiset tavat kuvata lapsen toimijuutta. Kertomuksissa oli kuitenkin havaittavissa myös sukupuolieroja, jotka heijastelevat yhteiskunnassa ja kulttuurissa vallitsevia stereotyyppisiä käsityksiä pojille ja tytöille sopivasta käyttäytymisestä ”, Lahtinen kertoo.

Sukupuolierot näkyvät vihamielisyyden ja solidaarisuuden ilmaisuissa

Lahtisen väitöstutkimus osoitti vain poikien kertovan lapsen vihamielisistä, jopa aggressiivisista toimistaan ilman katumusta. Sen sijaan ainoastaan tytöt kertoivat lapsen kompensoivan vastustustaan eli sopimattomaksi tulkitsemaansa käyttäytymistään esimerkiksi tuomalla vanhemmalle kukkia ja myöntyvän vanhemman tahtoon miellyttääkseen häntä. Tällaiset toimet olivat osoitus lapsen solidaarisuudesta. Lisäksi vain tyttöjen tarinoissa lapsi pyysi anteeksi, jos hän vastusti vanhempaansa vihamielisesti.

”Tarinat välittivät näin myös sukupuolisidonnaisia tapoja kuvata lapsen toimijuutta”, Lahtinen toteaa.

Kohti tasa-arvoisempia sukupolvisuhteita

Väitöskirjatutkimus osoittaa, että demokraattisessa ja dialogisuuteen perustuvassa suhteessa lapsi voi osallistua päätöksentekoon tasavertaisena toimijana.

”Toivon, että vanhemmat ja lasten parissa työskentelevät aikuiset pohtivat kriittisesti, miten he kohtaavat lapsia ja rajoittavat, joskus tahattomasti, heidän toimijuuttaan. Aikuisten olisi myös hyvä muistaa, että jokainen konfliktitilanne tarjoaa mahdollisuuden joko vahvistaa olemassa olevaa sukupuoli-ideologiaa tai haastaa se. Olisi tärkeää, että kaikki lapset, sukupuolesta riippumatta, oppivat oikeudenmukaisuutta ja yhteistä päätöksentekoa”, Lahtinen toteaa.

”Lapsi-vanhempisuhteiden konfliktit voidaan nähdä myös myönteisesti kasvatuksessa ja ne voivat edistää lasten oikeuksien toteutumista ja sukupuolten tasa-arvoa”, hän summaa.

Lisätietoja

KM Maria Lahtisen kasvatustieteen väitöskirjan "Resisting boys and complying girls? Young children's narratives of child's opportunities for agency in child-parent conflicts" tarkastustilaisuus järjestetään lauantaina 11.1.2025 kello 12 alkaen Jyväskylän yliopiston Vanhassa juhlasalissa S212. Vastaväittäjänä toimii professori Mia Heikkilä (Stockholms universitet) ja kustoksena yliopistonlehtori Marja Leena Böök (Jyväskylän yliopisto).

Väitöstilaisuuden kieli on suomi. Väitöskirja on luettavissa osoitteessa https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/99017.

Maria Lahtinen on valmistunut Itä-Suomen yliopistosta kasvatustieteen maisteriksi vuonna 2010. Sen jälkeen hän on työskennellyt kouluttajana, ja tällä hetkellä hän toimii projektitutkijana Jyväskylän yliopistossa kasvatustieteiden laitoksella. Väitöstutkimusta ovat rahoittaneet Jyväskylän yliopiston kasvatustieteiden laitos, Suomen Kulttuurirahasto, OLVI-säätiö, Mannerheimin Lastensuojeluliitto, sekä Suomalainen Konkordia-liitto.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

KM Maria Lahtinen
maria.e.lahtinen@jyu.fi
puh. 050 440 9135

Kuvat

KM Maria Lahtisen väitöstutkimus tarkastetaan lauantaina 11.1.2025.
KM Maria Lahtisen väitöstutkimus tarkastetaan lauantaina 11.1.2025.
Jyväskylän yliopisto
Lataa

Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto

Sosiaalihuollon priorisoinnille tarvitaan selkeitä eettisiä periaatteita – uusi kirja opastaa alan ammattilaisia ja päättäjiä3.4.2025 12:00:00 EEST | Tiedote

Miten sosiaalihuollossa tulisi päättää, kenelle apua tarjotaan ensimmäisenä? Mihin rajalliset resurssit kohdennetaan oikeudenmukaisesti? Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa tehdään päivittäin vaikeita päätöksiä. Uudessa kirjassaan Sosiaalihuollon priorisoinnin mallit ja etiikka yliopistonlehtori Petteri Niemi ja sosiaalityöntekijä Riikka Niemi tarjoavat päättäjille ja sosiaalihuollon ammattilaisille työkaluja oikeudenmukaiseen ja perusteluun priorisointiin.

Väitöstutkimuksen mukaan humanitaarisen avun kestävyys edellyttää paikallisten organisaatioiden vahvistamista2.4.2025 08:01:00 EEST | Tiedote

Humanitaarisen avun lokalisaation tavoitteena on vahvistaa paikallisia organisaatioita, ja siirtää heille avustustoimien resurssit ja johtajuus. Samalla lokalisaatio edistää avun pitkän aikavälin kestävyyttä. Usein julkilausutut lokalisaatiotavoitteet eivät kuitenkaan toteutudu, kun ulkopuoliset kansainväliset toimijat jatkavat lokalisaation johtamista. Väitöskirjatutkimuksessaan Abdul Kadir Khan tarkastelee tätä dynamiikkaa analysoiden kriittisesti Bangladeshin Cox’s Bazarissa rohingya-avustustyöhön osallistuvien organisaatioiden näkökulmia.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye