Väitös: Keliakiaa sairastavilla ei ole suurentunutta riskiä sairastua syöpään tai kuolla

Keliakia on autoimmuunisairaus, jossa gluteeni eli vehnän, ohran ja rukiin varastoproteiini aiheuttaa tulehduksen ja vaurioittaa ohutsuolen limakalvoa geneettisesti alttiilla henkilöillä. Hoitona on elinikäinen gluteeniton ruokavalio, jota suomalaiset keliakiapotilaat noudattavatkin tutkimusten mukaan hyvin.

Erilaiset suolioireet ja imeytymishäiriöt ovat keliakian tutuimpia oireita. Oireita voi kuitenkin esiintyä myös suoliston ulkopuolella, kuten iholla, maksassa tai hermostossa. Oireiden vaikeusaste vaihtelee, ja osalla sairaus on löytynyt seulonnoissa, joita on tehty riskiryhmiin kuuluville oireettomille henkilöille. Merkittävä osa potilaista on yhä diagnosoimatta.

Inka Koskinen selvitti väitöstutkimuksessaan keliakiaan ja sen erilaisiin oirekuviin liittyvää riskiä sairastua syöpään tai kuolla. Lisäksi tutkimuksessa selvitettiin, onko eri syöpien ja kuolemansyiden yleisyydessä eroja. Tuloksia verrattiin muun väestön vastaaviin riskeihin.

Aiemmissa tutkimuksissa keliakiaa sairastavilla henkilöillä on todettu suurentunut riski sairastua syöpään ja kuolla. Näistä tuloksista poiketen Koskisen tulokset osoittivat, että suomalaisten keliakiapotilaiden riski sairastua syöpiin tai kuolla ei ollut suurentunut muuhun väestöön verrattuna. Myöskään keliakian erilaisilla oirekuvilla ei ollut vaikutusta kokonaisriskeihin.

– Aiemmat tutkimustulokset on saatu aikana, jolloin lieväoireista tai suolen ulkopuolella ilmenevää keliakiaa ei osattu aina tunnistaa. Siksi ne kertovatkin lähinnä niiden potilaiden riskistä, jotka ovat sairastaneet vaikeaa suolioireista keliakiaa. Lieväoireiseen tai suoliston ulkopuolella ilmenevään keliakiaan liittyvästä syövän tai kuolemanriskistä on hyvin vähän tutkimustietoa, Koskinen toteaa.

Koskisen havaintojen mukaan yksittäisistä syövistä imusolmukesyöpä eli non-Hodgkin lymfooma oli kuitenkin keliakiapotilailla muuta väestöä yleisempi. Siihen liittyi myös suurentunut kuolemanriski.

– Non-Hodgkinin lymfooman aiheuttama kuolemanriski oli suurentunut etenkin niillä, joilla keliakia diagnosoitiin vasta keski-iässä, eli yli 40–50-vuotiaana. Tämän vuoksi on erityisen tärkeää varmistaa, että tällä potilasryhmällä suolen limakalvovaurio paranee ruokavaliohoidon avulla, jotta non-Hodgkinin lymfooman kehittymisen riskiä voidaan vähentää, Koskinen pohtii.

– Positiivinen löydös puolestaan oli, että riski sairastua tai kuolla non-Hodgkinin lymfoomaan ei ollut suurentunut niillä henkilöillä, jotka ovat sairastuneen keliakiaan alle 20-vuotiaana tai joiden keliakia on löytynyt riskiryhmien seulonnassa, Koskinen lisää.

Inka Koskinen on sisätautien ja gastroenterologian erikoislääkäri. Hän työskentelee gastroenterologian ylilääkärinä Jyväskylän sairaala Novassa.

Väitöstilaisuus perjantaina 24. tammikuuta

Lääketieteen lisensiaatti Inka Koskisen sisätautiopin alaan kuuluva väitöskirja Long-term prognosis of celiac disease – A special focus on phenotype and other contributing factors tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunnassa perjantaina 24.1.2025 klo 12 alkaen Kaupin kampuksella Arvo-rakennuksen luentosalissa F114 (Arvo Ylpön katu 34). Vastaväittäjänä toimii professori Perttu Arkkila Helsingin yliopistosta. Kustoksena toimii professori Katri Kaukinen Tampereen yliopistosta.