Väitös: Keliakiaa sairastavilla ei ole suurentunutta riskiä sairastua syöpään tai kuolla
14.1.2025 08:40:00 EET | Tampereen yliopisto | Tiedote
Aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet, että keliakiaa sairastavilla on suurentunut riski sairastua syöpään ja kuolla. Ei kuitenkaan tiedetä, ovatko riskit samansuuruiset keliakian erilaisissa oireissa, jotka voivat vaihdella oireettomasta suolioireisiin ja suolen ulkopuolisiin oireisiin. Lääketieteen lisensiaatti Inka Koskinen tutki väitöskirjassaan keliakiapotilaiden riskiä sairastua syöpään tai kuolla sekä erilaisten oirekuvien vaikutusta riskeihin.
Keliakia on autoimmuunisairaus, jossa gluteeni eli vehnän, ohran ja rukiin varastoproteiini aiheuttaa tulehduksen ja vaurioittaa ohutsuolen limakalvoa geneettisesti alttiilla henkilöillä. Hoitona on elinikäinen gluteeniton ruokavalio, jota suomalaiset keliakiapotilaat noudattavatkin tutkimusten mukaan hyvin.
Erilaiset suolioireet ja imeytymishäiriöt ovat keliakian tutuimpia oireita. Oireita voi kuitenkin esiintyä myös suoliston ulkopuolella, kuten iholla, maksassa tai hermostossa. Oireiden vaikeusaste vaihtelee, ja osalla sairaus on löytynyt seulonnoissa, joita on tehty riskiryhmiin kuuluville oireettomille henkilöille. Merkittävä osa potilaista on yhä diagnosoimatta.
Inka Koskinen selvitti väitöstutkimuksessaan keliakiaan ja sen erilaisiin oirekuviin liittyvää riskiä sairastua syöpään tai kuolla. Lisäksi tutkimuksessa selvitettiin, onko eri syöpien ja kuolemansyiden yleisyydessä eroja. Tuloksia verrattiin muun väestön vastaaviin riskeihin.
Aiemmissa tutkimuksissa keliakiaa sairastavilla henkilöillä on todettu suurentunut riski sairastua syöpään ja kuolla. Näistä tuloksista poiketen Koskisen tulokset osoittivat, että suomalaisten keliakiapotilaiden riski sairastua syöpiin tai kuolla ei ollut suurentunut muuhun väestöön verrattuna. Myöskään keliakian erilaisilla oirekuvilla ei ollut vaikutusta kokonaisriskeihin.
– Aiemmat tutkimustulokset on saatu aikana, jolloin lieväoireista tai suolen ulkopuolella ilmenevää keliakiaa ei osattu aina tunnistaa. Siksi ne kertovatkin lähinnä niiden potilaiden riskistä, jotka ovat sairastaneet vaikeaa suolioireista keliakiaa. Lieväoireiseen tai suoliston ulkopuolella ilmenevään keliakiaan liittyvästä syövän tai kuolemanriskistä on hyvin vähän tutkimustietoa, Koskinen toteaa.
Koskisen havaintojen mukaan yksittäisistä syövistä imusolmukesyöpä eli non-Hodgkin lymfooma oli kuitenkin keliakiapotilailla muuta väestöä yleisempi. Siihen liittyi myös suurentunut kuolemanriski.
– Non-Hodgkinin lymfooman aiheuttama kuolemanriski oli suurentunut etenkin niillä, joilla keliakia diagnosoitiin vasta keski-iässä, eli yli 40–50-vuotiaana. Tämän vuoksi on erityisen tärkeää varmistaa, että tällä potilasryhmällä suolen limakalvovaurio paranee ruokavaliohoidon avulla, jotta non-Hodgkinin lymfooman kehittymisen riskiä voidaan vähentää, Koskinen pohtii.
– Positiivinen löydös puolestaan oli, että riski sairastua tai kuolla non-Hodgkinin lymfoomaan ei ollut suurentunut niillä henkilöillä, jotka ovat sairastuneen keliakiaan alle 20-vuotiaana tai joiden keliakia on löytynyt riskiryhmien seulonnassa, Koskinen lisää.
Inka Koskinen on sisätautien ja gastroenterologian erikoislääkäri. Hän työskentelee gastroenterologian ylilääkärinä Jyväskylän sairaala Novassa.
Väitöstilaisuus perjantaina 24. tammikuuta
Lääketieteen lisensiaatti Inka Koskisen sisätautiopin alaan kuuluva väitöskirja Long-term prognosis of celiac disease – A special focus on phenotype and other contributing factors tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunnassa perjantaina 24.1.2025 klo 12 alkaen Kaupin kampuksella Arvo-rakennuksen luentosalissa F114 (Arvo Ylpön katu 34). Vastaväittäjänä toimii professori Perttu Arkkila Helsingin yliopistosta. Kustoksena toimii professori Katri Kaukinen Tampereen yliopistosta.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Inka Koskinen
inka.koskinen@hyvaks.fi
Kuvat
Linkit
Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 22 000 opiskelijaa ja henkilöstöä yli 4 000. Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto
Kohtaaminen mukaan digihoitoon – digipalvelut eivät saa jäädä yksisuuntaisiksi tiedonvälityksen kanaviksi16.9.2026 08:45:09 EEST | Tiedote
Terveydenhuollon digipalvelut pitää nähdä alustoina, joilla potilas ja terveydenhuollon ammattilainen kohtaavat – ei vain paikkoina, joissa potilas vastaanottaa ja tuottaa tietoa. PROSHADE-tutkimuskonsortion politiikkasuositus kehottaa, että vuorovaikutus on säilytettävä myös digitaalisissa palveluissa.
Nuorten miesten huono fyysinen kunto on yhteydessä mielenterveyden häiriöihin15.9.2026 07:55:00 EEST | Tiedote
Tutkimuksen mukaan suomalaisten nuorten miesten kestävyys- ja lihaskunnon sekä mielenterveyden häiriöiden välillä on merkitsevä yhteys ja koronapandemian yhteydessä nuorten miesten lihavuus edelleen yleistyi. Vyötärölihavuuden ja -ylipainon lisääntyminen voivat kasvattaa esimerkiksi tyypin 2 diabeteksen ja sydän- ja verisuonisairauksien määrää. Varusmiespalveluksen kaltaiset ympäristöt voivat tehokkaasti parantaa erityisesti riskiryhmien terveyttä.
Paavo V. Suomisen rahastolta 500 000 euron lahjoitus kylmätekniikan opetukseen14.9.2026 09:00:00 EEST | Tiedote
50-vuotisjuhlavuottaan viettävä Paavo V. Suomisen rahasto lahjoittaa 500 000 euroa Tampereen yliopistolle kylmätekniikan opetuksen sekä matalan lämpötilan teknologioiden tutkimuksen ja kehittämisen tukemiseen. Lahjoitus tukee alan pitkäjänteistä kehittämistä ja vauhdittaa uusia tutkimusavauksia.
Voiko digitalisaatio parantaa mielenterveyttä? DIGIMENT-hankkeelle kuuden miljoonan euron rahoitus11.9.2026 09:20:00 EEST | Tiedote
Digitalisaatio ja tekoäly muuttavat nopeasti tapoja, joilla ihmiset oppivat, käyttävät palveluita ja hakevat apua. Tampereen yliopiston johtamassa DIGIMENT-tutkimuskonsortiossa selvitetään, miten digitaalisia ympäristöjä voidaan hyödyntää mielenterveyden edistämisessä, ongelmien varhaisessa tunnistamisessa ja hoidon kehittämisessä.
Mobiilipeli aktivoi kaupunkilaiset suojelemaan uhanalaista perhosta Tampereella8.9.2026 07:00:00 EEST | Tiedote
Tampereen Nekalassa toteutettu INNATURE-luontopeli on päättynyt. Kesän aikana kaupunkilaiset etsivät ja kuvasivat Crowdsorsa-mobiilipelin avulla metsäapilaa, joka on erittäin uhanalaisen mäkihiilikoin ravintokasvi. Pelaajat tekivät alueelta yhteensä noin 85 havaintoa apilan kasvupaikoista. He osallistuivat peliin vapaaehtoisesti ilman rahallista palkkiota.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme