Maija Lavonen ansaitsee paikan suurten suomalaisten joukossa – Arkkitehtuuri- ja designmuseon näyttely esittelee tekstiilitaiteen uudistajan elämäntyötä ennennäkemättömän laajasti
8.1.2025 10:00:00 EET | Arkkitehtuuri- ja designmuseo | Tiedote
Maija Lavonen (1931–2023) on Suomen merkittävimpiä taiteilijoita ja kansainvälisesti tunnustettu tekstiilitaiteen uudistaja. Pitkän uransa aikana Lavonen kehitti uusia tekniikoita, uudisti ryijyperinnettä ja oli luomassa Suomeen tekstiilitaiteen buumin suurikokoisilla tilallisilla teoksilla. Vielä 2000-luvulla hän kehitti valokuitujen kutomista osaksi teoksiaan. Arkkitehtuuri- ja designmuseon näyttely esittelee laajasti Lavosen tuotantoa. Näyttely pohjautuu vuonna 2023 saatuun merkittävään arkistolahjoitukseen.

Maija Lavonen: Hiljaisia monumentteja avautuu Arkkitehtuuri- ja designmuseossa 31.1.2025. Melkein samanaikaisesti 7.2.2025 museossa avautuu kansainvälisellä Alvar Aalto -mitalilla 2024 palkitun Marie-José Van Heen soolonäyttely Marie-José Van Hee: Auringon maalaamia koteja.
KUTSU: Näyttelyiden yhteinen mediatilaisuus järjestetään Arkkitehtuuri- ja designmuseossa torstaina 6.2. kello 9–10.15. Kahvia ja kevyttä aamiaista on tarjolla kello 8.45 alkaen, Korkeavuorenkatu 23. Ilmoittautumiset tilaisuuteen keskiviikkoon 29.1. kello 13 mennessä osoitteeseen martta@juni.fi
/
”Juoksen niittyyn, joka on täynnä auenneita kulleroita. Olen niin pieni, että keltainen värimeri lainehtii silmien tasalla. Juoksen sekaan, ja juuri sillä hetkellä tajuan välähtäen värin, keltaisen massan ympärilläni, kukkien tuoksun illan kosteuden jo saapuessa. Siinä minä koin, että väri voi olla pakahtunut tunne, kaikkialle laajeneva pinta, valon ja tuoksunkin unelma.” – Maija Lavonen
Tekstiilitaiteen merkittävä uudistaja ja edelläkävijä
”Maija Lavonen ansaitsee paikan suomalaisten suurten muotoilun- ja taiteen mestarien joukossa,” Arkkitehtuuri- ja designmuseon kuraattori Harry Kivilinna toteaa. ”Tekstiilitaiteessa tapahtui suuri murros 1970-luvun alusta lähtien, ja Lavonen oli keskeinen ja kansainvälistä uraa luonut tekijä, joka koko uransa ajan otti käyttöönsä monipuolisesti uusia materiaaleja. Materiaaleilla ja tekniikoilla kokeilevien teosten perinne on jatkunut näihin päiviin saakka. Kiitos Lavosen, tekstiilitaidetta enää pidetä omana pienenä alanaan vaan se on yksi osa nykytaiteen kenttää.”
Lavosesta tuli jo 1980-luvulla yksi menestyneimmistä tekstiilitaiteilijoista Suomessa, ja hänen kätensä jälki tuli tunnetuksi merkittävien julkisten ja puolijulkisten tilojen kautta. Juuri nyt 1970- ja 1980-lukujen rakennuksiin kohdistuu purkuaalto, ja samalla sisätilojen tilataidetta tuhoutuu.
1980-luvun nousukausi mullisti tilataiteen – Lavosesta kansainvälinen kärkinimi
Vaikka Suomessa on ollut tekstiilitaiteen ammatillista koulutusta jo vuodesta 1929 lähtien, ja vuosikymmenien aikana monia merkittäviä tekijöitä, nousi tekstiilitaide kulta-aikaansa vasta 1980-luvulla. Taloudellisen nousukauden aikana syntyi paljon uusia julkisia rakennuksia sekä yritysten, esimerkiksi pankkien pääkonttoreita, joiden sisätiloihin tilattiin suuria ja näyttäviä tekstiiliteoksia. Tekstiilitaiteilijoista tuli aikansa juhlittuja taiteilijoita, jotka esiintyivät julkisuudessa.
Lavonen oli siirtynyt jo 1970-luvulla vapaaksi tekstiilitaiteilijaksi, ja ryijyperinteen uudistamisen jälkeen hän siirtyi tekemään suuria tilallisia teoksia. Lavosen keksintö oli yhdistää käsin kudottuja leveitä nauhoja teoksiksi. 2000-luvun alussa valokuidusta tuli tärkein hänen käyttämänsä materiaali. Tekstiilien materiaalien ja rakenteen sekä ympäröivän tilan vuoropuhelu oli Lavoselle tärkeää, ja monien hänen teostensa lähtökohtana onkin juuri tilojen arkkitehtuuri ja valo.
Teknisten materiaalien yhdistäminen tekstiiliin kiehtoi Lavosta. Kupariverkosta leikatuista ja hapetetuista suikaleista koottu Voyage-teos oli esillä Pariisissa Unescon päämajan Tadao Andon suunnittelemassa meditaatiotilassa vuonna 2002.
Meri, metsä ja pohjoinen valo – Lavosen työt ammensivat lapsuuden kokemuksista
Lapsuuden aikaisilla kokemuksilla ja erityisesti Pohjoisen Suomen luonnolla: merellä, metsällä ja niityillä oli tekstiilitaiteilijalle elämän mittainen merkitys, hän palasi muistoihin jatkuvasti. Muistot väreistä ja luonnon kokemuksista siirtyivät Lavosen tekstiiliteoksiin. Esimerkiksi teos Yö Olhavassa, jossa Lavonen käytti ensi kertaa valoa, kuvaa Karhunvartijan tähtikuviota pohjoisella pallonpuoliskolla tammikuisena pakkasiltana ja perustuu muistoon siitä, kuinka Lavonen istui isänsä olkapäillä ulkona saunan jälkeen.
”Maija Lavosen perintö suomalaiselle taiteelle ja muotoilulle on merkittävä. Hän uudisti perinteisen tekstiilitaiteen ilmaisua, mutta samalla pysyi omassa työssään tiukasti modernissa ja minimalistisessa tyylissään. Keskeistä hänen tuotannossaan on ollut uskalias kokeilu ja pohjaton uteliaisuus.” Kivilinna sanoo ”Lavonen kuuluu suomalaisen muotoilun kärkikaartiin Yrjö Kukkapuron ja Oiva Toikan rinnalle. Designmuseon näyttelyssä halusimme esitellä Lavosen tuotantoa ansaitsemassaan laajuudessa – ja herkkyydessä.”
”Töissäni etsin inhimillistä viestiä, haluan antaa jotain väsyneille ihmisille. Haluaisin välittää vaikkapa kesäisen valon kulun meren pinnalla, laineiden laulun, kallioluotojen punertavat sävyt ja auringon poltteen, kivien lämmön verkkaisten pilvien alla.” – Maija Lavonen
Maija Lavonen
Maija Lavonen (os. Luukela) syntyi Iin Olhavan kylässä ja vietti lapsuutensa ja nuoruutensa Kemissä. Lavonen oli koulutukseltaan vaatesuunnittelija. Hän kuitenkin aloitti jo 1960-luvun lopulla sisustustekstiilien suunnittelun ja perusti vuonna 1968 Helsinkiin avantgardistisen, muodin ja kuvataiteen rajapinnalla toimivan Poppi Boutique -yrityksen. 1970-luvun lopulla hän siirtyi vapaaksi tekstiilitaiteilijaksi, ja 1980-luvulta lähtien hän oli yksi Suomen merkittävimmistä tekstiilitaiteilijoista. Lavosen teoksia on muun muassa Eduskuntatalossa, ministeriöissä ja Suomen Pankin pääkonttorissa sekä suurlähetystöissä ja kirkoissa. Lavosen puoliso oli kuvataiteilija Ahti Lavonen, ja puolisoilla oli merkittävä vaikutus toistensa taidekäsitysten muotoutumiseen. Puolison kuoleman jälkeisen surutyön seurauksena syntyi Maija Lavosen ensimmäinen yksityisnäyttely Kluuvin galleriaan vuonna 1970. Uran käännekohta oli yksityisnäyttely vuonna 1978 Wäinö Aaltosen museossa Turussa. Lavonen toimi paitsi taiteilijana myös opettajana muun muassa Taideteollisessa korkeakoulussa vuosina 1985–1994. Hänet valittiin vuonna 1996 Vuoden tekstiilitaiteilijaksi ja Ornamon kunniajäseneksi.
Maija Lavonen: Hiljaisia monumentteja
Arkkitehtuuri- ja designmuseossa 31.1.–14.9.2025
Marie-José Van Hee: Auringon maalaamia koteja
Arkkitehtuuri- ja designmuseossa 7.2.–31.1.–14.9.2025
Yhteyshenkilöt
Ilona HildenViestinnän asiantuntija
Puh:+358443582175ilona.hilden@mfa.fiErkki IzarraViestintä- ja markkinointijohtaja
Puh:+358403581014erkki.izarra@designmuseum.fiKuvat

Tietoja julkaisijasta
Arkkitehtuuri- ja designmuseo
Korkeavuorenkatu 23
00130 Helsinki
Museo on avoinna
Ti 11–20
Ke–su 11–18

Muut kielet
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Arkkitehtuuri- ja designmuseo
Nya internationella toppkunniga med i Arkitektur- och designmuseets styrelse26.3.2026 11:00:00 EET | Pressmeddelande
Till styrelsen för AD-museo Oy som upprätthåller Arkitektur- och designmuseets verksamhet har utnämnts Marimekkos ekonomidirektör Elina Anckar, Arteks verkställande direktör Marianne Goebl och Moderna Museets direktör Gitte Ørskou. De nya utnämningarna tillför styrelsen internationell erfarenhet av ledande från värderade organisationer inom design- och museibranschen samt stärker kunnandet inom ekonomi och affärsverksamhet. Om utnämningarna beslutar styrelsen för Stiftelsen Finlands arkitektur- och designmuseum som äger museibolaget. Som ny medlem i stiftelsens styrelse tillträder Juha Ahonen, sektorchef för Helsingfors stads kultur- och fritidssektor.
Uusia kansainvälisiä huippuosaajia mukaan Arkkitehtuuri- ja designmuseon hallitukseen26.3.2026 11:00:00 EET | Tiedote
Arkkitehtuuri- ja designmuseon toimintaa ylläpitävän AD-museo Oy:n hallitukseen on nimitetty Marimekon talousjohtaja Elina Anckar, Artekin toimitusjohtaja Marianne Goebl sekä Moderna Museetin johtaja Gitte Ørskou. Uudet nimitykset tuovat hallitukseen kansainvälistä johtamiskokemusta muotoilu- ja museoalan arvostetuista organisaatioista sekä vahvistavat talouden ja liiketoiminnan osaamista. Nimityksistä päättää museoyhtiön omistavan Suomen arkkitehtuuri- ja designmuseosäätiön hallitus. Säätiön hallituksessa uutena jäsenenä aloittaa Helsingin kaupungin kulttuurin ja vapaa-ajan toimialajohtaja Juha Ahonen.
Aalto Design -näyttely avaa Aaltojen arkkitehtuuria ja muotoilua hyvinvoinnin näkökulmasta3.2.2026 07:45:00 EET | Tiedote
Arkkitehtuuri- ja designmuseossa nähdään kesällä 2026 Alvar, Aino ja Elissa Aallon arkkitehtuuria ja muotoilua. Monitaiteinen Aalto Design – Hyvinvoinnin muodot kysyy rohkeasti, mitä annettavaa klassikoilla on ajankohtaiseen keskusteluun hyvinvoinnin muotoilusta.
Exhibition Infuses Traditional Craft and Fashion with Punk Energy2.2.2026 12:04:07 EET | Tiedote
Punk Princess, dedicated advocate of craft, Craftiest Bitch in Town. Knitting artist Juha Vehmaanperä’s first major solo exhibition, Craft Punk, offers a vibrant overview of their work from the past ten years. The exhibition opens at the Gallery of the Architecture & Design Museum on Friday, 20 February.
Juha Vehmaanperä tuo punk-energiaa perinteiseen käsityöhön ja neuletaiteeseen2.2.2026 11:59:48 EET | Tiedote
Taito-Finlandia-palkittu käsityön sanansaattaja, Punk-prinsessa, Craftiest Bitch in Town. Neuletaiteilija Juha Vehmaanperän ensimmäinen laaja yksityisnäyttely Craft Punk avaa värikkään näkymän hänen tuotantoonsa kymmenen viime vuoden ajalta. Juha Vehmaanperä: Craft Punk -näyttely avautuu Arkkitehtuuri- ja designmuseon Galleriassa perjantaina 20.2.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme