Ihmisoikeuskasvatuksen puute on uhka demokratialle ja oikeusvaltiolle – Suomi ei ole mallimaa

Ihmisoikeudet ovat oikeudenmukaisen demokratian ytimessä ja kannattelevat oikeusvaltiota. Tuija Kasan Helsingin yliopistossa tarkastettava väitöskirja esittää, että ihmisoikeuksien ei voida katsoa toteutuvan itsestään arvo- tai juridisten julistusten avulla, vaan niitä on aktiivisesti edistettävä. On oleellista oppia näkemään eriarvoisuus ja epäoikeudenmukaisuus, jotta niihin voidaan vaikuttaa.  Suomen kouluissa toistuvat ihmisoikeusvalitukset esimerkiksi syrjinnästä, uskonnoista ja vammaisten lasten kohtelusta.

– Polarisoituvissa yhteiskunnissa on entistä tärkeämpää kyetä tavoittelemaan yhteisiä päämääriä yli erilaisten jakolinjojen, jotta globaaleihin kriiseihin voidaan vastata. Näihin ongelmiin ihmisoikeuskasvatus voi osaltaan auttaa, Kasa sanoo.

Opettajia ei ole Suomessa systemaattisesti koulutettu ihmisoikeuksista

Ihmisoikeuskasvatus on kirjattu Suomessa opetussuunnitelmaan, mutta opettajankoulutuksessa sitä ei ole systemaattisesti toteutettu.

Viimeisimmissä opetussuunnitelmissa otettiin Suomessa iso askel eteenpäin. Ihmisoikeudet ovat joidenkin oppiaineiden sisältöjä, mutta läpäisevät myös opetussuunnitelmat arvoina ja velvollisuuksina.

– Ihmisoikeuskasvatus on siis jokaisen opettajan velvollisuus. Hyvätkään opetussuunnitelmat eivät voi kuitenkaan toteutua ilman, että opettajat saavat aiheesta riittävät tiedot. On ongelmallista jättää teema opettajien oman aktiivisuuden varaan, Kasa sanoo.

Opettajaopiskelijat toivat esiin epävarmuuksia omassa osaamisessaan

Ihmisoikeuskasvatuksen toteutumattomuudella on kauaskantoiset seuraukset: jos ihmiset eivät saa tietoja ja taitoja ihmisoikeuksista, heidän on vaikea pitää valtaa käyttäviä kriittisesti vastuussa ja puuttua epäoikeudenmukaisuuksiin.

Tuija Kasa selvitti väitöstutkimuksessaan Suomen ihmisoikeusopetuksen tilannetta kartoittamalla opettajaopiskelijoiden näkemyksiä ja tutkimalla juridisia ja poliittisia dokumentteja.

Opettajaopiskelijat kokevat aiheen erittäin tärkeäksi ja ajankohtaiseksi ja toivoisivat sen olevan osa ammatillista koulutustaan. Varsinkin lain ymmärrys, yhdenvertaisuus ja tasa-arvo sekä demokratia ja osallisuus nousivat aiheina esiin. Opiskelijat toivat esiin epävarmuuksia omassa osaamisessaan ja kommentoivat, kuinka Suomen ihmisoikeusongelmista ei tiedetä riittävästi.

– Usein emme näe lähelle kovin hyvin: ihmisoikeusongelmat mielletään muiden maiden asiaksi. Olisikin tärkeää oppia tunnistamaan ihmisoikeusongelmia myös omassa kontekstissa. Esimerkiksi rasismi, vihapuhe, naisiin kohdistuva väkivalta ja saamelaisten kohtelu ovat teemoja, joista Suomi on saanut toistuvasti huomautuksia ihmisoikeustoimijoilta, Kasa toteaa.

Uudistuva ihmisoikeuskasvatus voi tukea epäoikeudenmukaisuuden tunnistamisessa ja siihen puuttumisessa

Ihmisoikeudet syntyivät toisen maailmansodan raunioissa toiveesta, etteivät vastaavat katastrofit enää saisi toistua.

Ihmisoikeuskasvatuksen toteutuneita muotoja on kuitenkin kritisoitu. Sen on esimerkiksi ajateltu olevan ”julistuksellista” eli oikeuspainotteista, irrallaan todellisista konteksteista ja epäoikeudenmukaisuuksista. Ihmisoikeuksien arvoja ja ihanteita, kuten universalismia, rationaalisuutta ja yksilöllisyyttä on kritisoitu.

Onkin katsottu, että ihmisoikeuskasvatusta tulisi uudistaa kriittisemmäksi.

Tuija Kasa ehdottaa uudeksi lähestymistavaksi ei-ideaaliteoriaa. Siinä kiinnitetään huomio negatiivisiin moraalisiin ilmiöihin, kuten epäinhimillistämiseen ja eriarvoisuuteen. Epäinhimillistäminen mahdollistaa kansanmurhat ja toisten tuhoamisen sodassa – se on ihmisoikeusloukkausten ytimessä.

– On pureuduttava kriittisesti oikeisiin epäoikeudenmukaisuuksiin ja ongelmiin.

Tuija Kasa painottaa, että ihmisoikeudet ovat historiallisesti merkittävä taistelujen tulos ja saavutus, jota ei kannattaisi vaikeuksien keskellä romuttaa.

– Kouluissa on erinomainen mahdollisuus harjoitella yhteisen ihmisyyden kunnioittamista ja herkkyyttä eriarvoisuuksille. Oikeudenmukainen yhteiskunta edellyttää kansalaisia, jotka kykenevät ajattelemaan yhteistä hyvää omien etujensa sijaan.

Yhteiskuntatieteiden maisteri Tuija Kasa väittelee Helsingin yliopiston kasvatustieteellisessä tiedekunnassa 17.1. aiheesta Unveiling Injustices: Revisiting Human Rights Education’s Legal, Political and Moral Ideals in a Nonideal World

Väitöstä voi seurata myös streamin välityksellä (linkki avautuu väittelyajankohtana)

Väitöksen tiedot Helsingin yliopiston tapahtumakalenterissa