Sote-alalla täytyy panostaa palautumiseen ja työkyvyn edistämiseen
9.1.2025 09:00:00 EET | Työterveyslaitos | Tiedote
Sote-alan työhyvinvoinnissa on havaittavissa pientä elpymistä. Alentuneen työkyvyn, huonosti palautuvien ja psyykkisesti rasittuneiden osuudet ovat kuitenkin edelleen korkeat. Erityisenä huolena on masennus- ja ahdistusoireiden yleisyys nuorilla sote-työntekijöillä.
Työterveyslaitoksen mediatiedote 9.1.2025
Työterveyslaitoksen vuosittainen tilannekatsaus sosiaali- ja terveydenhuollon työhyvinvoinnista pureutuu hyvinvointialueiden toiseen toimintavuoteen ja alan pitovoimaan edelleen jatkuvassa muutosmyllerryksessä. Tilannekatsauksen pohjana on viiden hyvinvointialueen Mitä kuuluu? -työhyvinvointitutkimus ja Helsingin kaupungin soten Kunta10-tutkimus. Kyselyihin vastasi yli 39 000 sote-alan työntekijää ja vastausprosentti oli 57.
Alentunut työkyky on työkyvyttömyyden riski
Hyvinvointialueiden toisena toimintavuotena 2024 työhyvinvoinnissa nähdään pientä parannusta verrattuna vuoteen 2023. Esimerkiksi työstä palautuminen on parantunut hieman: hyvin palautuvia on 39 prosenttia (35 prosenttia vuonna 2023).
Oman työkykynsä tuntee alentuneeksi useampi kuin joka kolmas (35 prosenttia) ja tilanne on sama kaikissa ikäryhmissä. Luku on pienentynyt hieman vuodesta 2023 (38 prosenttia), mutta on edelleen suuri.
– Alentuneen työkyyn vaikutukset ovat alalle monitahoiset. Siitä seuraa sairauspoissaoloja tai jopa työkyvyttömyyttä, mikä lisää työssä olevien työtä ja kuormitusta sekä heikentää isossa kuvassa myös työvoiman riittävyyttä, linjaa tutkimusprofessori Jaana Laitinen Työterveyslaitoksesta.
– Esihenkilöiden toiminta saa kyselyssä laajasti hyvää palautetta. Heidän työnkuvassaan tulisi kuitenkin näkyä selkeämmin sekä työkyvyn edistäminen että palautumisen johtaminen, sillä työkyvyn ylläpitämisessä tarvitaan sekä yksilön että koko työyhteisön tukitoimia, Laitinen jatkaa.
Lisäksi muutoksen johtamiseen on tarpeen panostaa siten, että työntekijöitä otetaan mukaan suunnittelemaan omaa työtä koskevia muutoksia. Vaikutusmahdollisuuksien lisääminen lisää hyvinvointia työssä.
Haasteena mielenterveyden häiriöt
Mielenterveyden häiriöt ovat tärkein työkyvyttömyyttä aiheuttava sairausryhmä. Erityisenä huolena on masennus- ja ahdistusoireiden yleisyys nuorilla sote-työntekijöillä. Alle 30-vuotiaista työntekijöistä 43 prosenttia koki vähintään lievää psyykkistä rasittuneisuutta.
– Mielenterveyden häiriöiden kanssa painivat tarvitsevat tukea esihenkilöiltä, kokeneilta kollegoilta ja työyhteisöltä. Valmentava johtaminen tukee nuorten työkykyä, mutta se ei yksin riitä. Avainasemassa on työkuormituksen parempi hallinta. Myös hyvä työyhteisön sosiaalinen pääoma laimentaa työkuormituksen haitallista vaikutusta, sanoo erityisasiantuntija Risto Nikunlaakso Työterveyslaitoksesta.
Väkivaltatilanteet vaativat työsuojelutoimia
Lähes puolet (47 prosenttia) sote-ammattilaisista on kokenut väkivalta- tai uhkatilanteita asiakkaan taholta. Henkistä väkivaltaa asiakkaiden taholta on kokenut 42 prosenttia vastaajista ja fyysistä väkivaltaa 21 prosenttia.
– Nämä kaikki prosenttiosuudet ovat liian korkeita ja vaativat työsuojelutoimia. Sote-työpaikoilla on tärkeä käydä läpi työn ja työympäristön riskitilanteet, turvallisten työtapojen toimintaohjeet sekä ohjeet väkivaltatilanteiden käsittelyyn, toteaa Nikunlaakso.
Arvostus helppo keino lisätä alan veto- ja pitovoimaa
Vain joka viides sote-ammattilainen kokee saavansa työstä tunnustusta ja arvostusta. Tässä tosin on isoja eroja ammattiryhmien välillä: lääkäreillä, hammaslääkäreillä, johdolla ja erityisasiantuntijoilla luku on yli 30 prosenttia, sairaan-, terveyden- ja ensihoitajilla sekä kätilöillä ja suuhygienisteillä vain 14.
– Yksi helppo keino lisätä sote-alan veto- ja pitovoimaa on osoittaa arvostusta ja tunnustusta alan ammattilaisille, Laitinen muistuttaa.
Tutustu tilannekatsaukseen
Lisätietoja
- Tutkimusprofessori Jaana Laitinen, Työterveyslaitos, jaana.laitinen@ttl.fi, puh. 046 851 4426
- Erityisasiantuntija Risto Nikunlaakso, Työterveyslaitos, risto.nikunlaakso@ttl.fi, puh. 040 742 7944
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Juha Hietanenmediaviestinnän erityisasiantuntijaTyöterveyslaitos | Finnish Institute of Occupational Health | Arbetshälsoinstitutet
Puh:+358504773267juha.hietanen@ttl.fiPäivi LehtomurtoviestintäpäällikköTyöterveyslaitos | Finnish Institute of Occupational Health | Arbetshälsoinstitutet
Puh:+358504156309paivi.lehtomurto@ttl.fiLinkit
Työterveyslaitos on työhyvinvoinnin asiantuntija, joka tutkii, palvelee ja vaikuttaa.
Kehitämme asiakkaidemme kanssa hyviä työyhteisöjä ja turvallisia työympäristöjä sekä tuemme työntekijöiden työkykyä. Asiakkaitamme ovat työpaikat, päättäjät, kansalaiset, työterveysyksiköt sekä muut työhyvinvointia kehittävät organisaatiot.
Visiomme on ”Hyvinvointia työstä”, sillä terveellinen, turvallinen ja mielekäs työ luo hyvinvointia. Toimipisteemme sijaitsevat Helsingissä, Kuopiossa, Oulussa, Tampereella ja Turussa. Henkilöstön määrä on noin 500.
Lisätietoja:
Medialle-sivulta löydät asiantuntijoiden yhteystiedot, mediakalenterin ja aiemmat tiedotteemme.
Tilaa uutiskirjeemme suoraan sähköpostiisi.
X: @tyoterveys (fi), @FIOH (en)
Muut kielet
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Työterveyslaitos
Työterveyslaitoksen tutkimuskatsaus: toukokuu 202620.5.2026 08:05:36 EEST | Uutinen
Tässä tutkimuskatsauksessa on esitelty tiiviisti viisi tuoreinta tutkimusta Työterveyslaitoksen tutkijoilta. Niissä on tarkasteltu esimerkiksi sairauspoissaoloja, työhön palaamista tekonivelleikkauksen jälkeen ja sitä, miten ympäristöosaamista kehitetään työpaikoilla. Tutkimuskatsauksen avulla pääset nopeasti ajan tasalle tuoreista tutkimusjulkaisuista.
Vid anmälan av fall av yrkessjukdom behövs en uppryckningskampanj för att förbättra arbetslivets säkerhet20.5.2026 02:00:00 EEST | Pressmeddelande
Antalet bekräftade fall av yrkessjukdomar sjönk tydligt år 2023 när coronapandemin avtog. Det fanns drygt tusen bekräftade fall av yrkessjukdomar som inte var relaterade till COVID-19-pandemin, det vill säga ungefär lika många som före pandemin. År 2023 konstaterades 70 dödsfall på grund av yrkessjukdomar, varav nästan alla orsakades av asbest.
Ammattitautitapausten ilmoittamisessa tarvitaan ryhtiliikettä työelämän turvallisuuden parantamiseksi20.5.2026 02:00:00 EEST | Tiedote
Vahvistettujen ammattitautitapausten määrä kääntyi selvään laskuun vuonna 2023 koronapandemian hellittäessä. Muita kuin COVID-19-pandemiaan liittyneitä vahvistettuja ammattitautitapauksia oli runsaat tuhat eli suunnilleen saman verran kuin ennen pandemiaa. Vuonna 2023 todettiin 70 ammattitautikuolemaa, joista lähes jokaisen aiheutti asbesti.
More attention needs to be paid to reporting occupational diseases in order to improve the safety of work life20.5.2026 02:00:00 EEST | Press release
The number of recognized cases of occupational diseases turned to a clear decline in 2023 as the COVID-19 pandemic eased. There was slightly over a thousand recognized cases of occupational diseases not related to COVID-19, which is approximately the same as before the pandemic. In 2023, a total of 70 occupational disease deaths were recorded, almost all of which were caused by asbestos.
Olika känslokoder förklarar spänningar i arbetsgemenskaper, till exempel mellan generationer19.5.2026 06:00:00 EEST | Pressmeddelande
Känslor och hur man hanterar dem är en viktig del av arbetsförmågan i dagens arbetsliv. I Arbetshälsoinstitutets forskningsprojekt identifierades känslokodernas betydelse i arbetslivet. Koderna är normer som definierar acceptabla och önskvärda känslomässiga rutiner i arbetet. Differentierade känslokoder till exempel mellan generationerna eller könen kan orsaka spänningar och missförstånd i arbetsgemenskaperna. Redan att känna igen koderna kan bidra till att förbättra samarbetet och arbetsatmosfären. En kostnadsfri guide har publicerats om ämnet för att hjälpa arbetsgemenskaperna.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme