Suomessa on maailman tarkin viiva ja se sijaitsee Nummelassa

Jaa

Ydinvoimaloiden ja siltojen tarkkaan rakentamiseen tarvittavaa liki kilometrin virheetöntä etäisyysmittaa on matkustettu käyttämään Suomen Nummelaan kaukoidästä asti. Nummelan normaaliperusviiva on maailman tarkin kahden pisteen välillä maastossa mitattava etäisyys, joka tuo paikalle teollisuuden asiakkaita, tutkijoita ja maanmittauslaitosten edustajia ympäri maailmaa. Maanmittauslaitoksen Paikkatietokeskus tarkastaa viivan kerran pari vuosikymmenessä mittauksilla, jonka kenttätyöt on juuri saatu päätökseen. 

Tutkimuspäällikkö Jorma Jokela käyttämässä Väisälän interferenssikomparaattoria.
Normaaliperusviivan mittaaminen on osaamisen ja sääolojen puolesta vaativa projekti. Mittaus tehdään Väisälän interferenssikomparaattorilla, joka mittaa pituutta peilien välillä heijastuvien valonsäteiden avulla. Kuvassa tutkimuspäällikkö Jorma Jokela.

Nummelassa sijaitsee 864 metriä pitkä viiva, jonka etäisyys päästä päähän on tarkin maailmassa. Se tiedetään alle millimetrin kymmenesosan tarkkuudella. Alun perin Nummelan normaaliperusviivan avulla saatiin mittakaavan perusta Suomen kartoille. Nykyisin viivaa käytetään maailman tarkimpien elektronisten etäisyysmittareiden tarkistamiseen. Se tuo Nummelaan asiakkaita ympäri maailmaa tarkistamaan laitteitaan. Tällaista tarkkuutta tarvitaan esimerkiksi patojen, siltojen ja ydinvoimaloiden rakentamiseen sekä uusien tarkimpien etäisyyden mittauslaitteiden kehitystyössä.

Normaaliperusviivan etäisyyden tarkistaminen on tutkijoiden kielellä nimeltään interferenssimittaus. Sen kenttätöitä tehtiin viime syksynä aina kun sää sen salli.

- Kyseessä on osaamisen ja sääolojen puolesta vaativa projekti. Mittaus tehdään Väisälän interferenssikomparaattorilla, joka mittaa pituutta peilien välillä heijastuvien valonsäteiden avulla. Tästä syystä mittaus vaatii oikeanlaiset sääolosuhteet. Syksyllä öisin paksu pilvisyys tarjoaa parhaat olosuhteet, jolloin teimme mittauksia niin pitkään kuin oli mahdollista, kertoo tutkimuspäällikkö Jorma Jokela Maanmittauslaitoksen Paikkatietokeskuksesta.

Suomalainen vientituote   

Nummelassa käytettävän mittausmenetelmän kehitti akateemikko Yrjö Väisälä, joka tunnetaan maineikkaana geodeettina, tähtitieteilijänä ja fyysikkona. Nummelan soraharju valikoitui normaaliperusviivan paikaksi vakaan maaperänsä ansiosta. Vuodesta 1947 lähtien viivan pituus on vaihdellut ainoastaan 0,7 mm. Alustava mittaustulos tuoreista mittauksista on millimetrin kymmenesosan tarkkuudella sama kuin viimeksi vuonna 2013: 864122,9 millimetriä.

Suomessa kehitetty menetelmä tunnetaan kansainvälisesti, mutta mittakaavan siirto on ollut myös suosittu osaamisen vientituote. Nummelan mittakaava on viety jo noin 30 maahan, muun muassa Viroon, Liettuaan, Itävaltaan, Saksaan, Espanjaan, Kiinaan ja Etelä-Koreaan.

Lisätiedot

Jorma Jokela, tutkimuspäällikkö 029 531 4743 etunimi.sukunimi@maanmittauslaitos.fi

Teemme maanmittaustoimituksia, ylläpidämme kiinteistöjen ja osakehuoneistojen tietoja, huolehdimme omistusoikeuksien rekisteröinneistä ja kiinnityksistä, tuotamme kartta-aineistoja sekä teemme paikkatietoalan tutkimusta.

Maanmittauslaitos.fi

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Maanmittauslaitos

Tilasto: kiinteistökaupassa isot alueelliset erot – loppuvuonna kauppa virkistyi hieman6.2.2025 08:57:44 EET | Tiedote

Kiinteistökauppojen tilastot osoittavat, että asuinkiinteistöihin Suomessa vuonna 2024 käytetty rahamäärä laski 8,7 prosenttia ja alueelliset erot olivat suuria. Haja-asutusalueella pientalokiinteistöjen kauppahintojen mediaani laski seitsemän prosenttia, kun taas kaikkien suurten kaupunkien asemakaava-alueiden rakennettujen pientalokiinteistöjen kauppahintojen mediaanit nousivat tai säilyivät vuoden 2023 tasolla. Maanmittauslaitos kokosi kiinteistöjen kauppahintarekisteristä vuoden 2024 kiinteistöjen kauppahinnat ja kauppojen lukumäärät.

Suomen 30. vuosi Euroopan avaruusjärjestössä: maan havainnointi kasvussa Suomessa arktisen satelliittikeskuksen ja uusien avaruusyritysten myötä4.2.2025 16:14:46 EET | Tiedote

Suomella on Euroopan avaruusjärjestön (ESA) avaruusohjelmissa mahdollisuus tehdä huippututkimusta ja luoda kasvua yrityksille. Suomen vahvuuksina ovat korkeatasoinen tutkimus yliopistoissa ja valtion tutkimuslaitoksissa sekä avaruusliiketoimintaan erikoistuneet yritykset, joita on perustettu Suomessa viime vuosina kasvavasti. Näin näkee Euroopan avaruusjärjestön kaukokartoituskomitean (ESA PB-EO) puheenjohtaja, Maanmittauslaitoksen ylijohtaja Jarkko Koskinen. ESA PB-EO kokoaa 4.–5.2. Saariselälle eurooppalaisten avaruusjärjestöjen edustajat valmistelemaan linjauksia siitä, millaisiin aiheisiin kaukokartoituskomitean ohjelmat tulevalla kolmivuotisella rahoituskaudella suuntautuvat. Kokouksen ohessa julkistetaan ESAn ja Ilmatieteen laitoksen yhteispanostus: Sodankylään perustettava Arktinen satelliittien kalibrointi- ja validointikeskus.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye