Tutkimus Portugalin verouudistuksen vaikutuksista julkaistiin arvostetussa suurelle yleisölle suunnatussa NBER Digest -julkaisusarjassa
9.1.2025 07:20:00 EET | Työn ja talouden tutkimus LABORE | Tiedote
Tuore suomalaiseen rekisteriaineistoon perustuva tutkimus osoittaa, kuinka verotus vaikuttaa eläkeläisten muuttopäätöksiin ja mitä seurauksia sillä voi olla julkisen talouden kannalta. Portugalin verouudistus houkutteli runsaasti varakkaita eläkeläisiä muuttamaan maahan, kun taas Suomen tiukempi verolinja tyrehdytti muuttovirran. Tutkimus tuo uutta tietoa veropolitiikan ja eläkeläisten käyttäytymisen välisestä yhteydestä. Aikaisemmin kansainvälisesti arvostetussa NBER The Digest -työpaperisarjassa julkaistu työpaperi on julkaistu nyt arvostetussa NBER Digest -julkaisusarjassa, joka on suunnattu suurelle yleisölle.
Syksyllä 2024 The National Bureau of Economic Research (NBER) -tutkimusorganisaation työpaperina julkaistussa ”Pensioners without Borders: Agglomeration and the Migration Response to Taxation” -tutkimuksessa tarkasteltiin, miten verotukselliset tekijät vaikuttavat eläkeläisten muuttopäätöksiin. Työpaperista on nyt julkaistu yleistajuinen versio "Retirees Relocate for Income Tax Exemptions" kansainvälisesti arvostetussa NBER Digest -julkaisusarjassa.
Tutkimus keskittyy erityisesti Portugalin vuonna 2013 toteuttamaan verouudistukseen, joka vapautti ulkomailta saatujen eläkkeiden verotuksen kymmenen vuoden ajaksi. Tämä sai monet varakkaat eläkeläiset muuttamaan Portugaliin, ja maan eläkeläismäärä kolminkertaistui. Suomi kuitenkin irtisanoi verosopimuksensa Portugalin kanssa vuonna 2019, mikä tyrehdytti muuttovirran Suomesta. Portugalissa asuvien suomalaisten eläkeläisten määrä on silti pysynyt korkeampana kuin ennen uudistusta, mikä osoittaa, että veromuutoksilla voi olla pysyviä vaikutuksia.
Tutkimus osoittaa, että erityisesti hyvätuloiset eläkeläiset reagoivat herkästi verotukseen. Jos vastaavanlaiset muutot yleistyvät, Suomen julkisen talouden kestävyys voi heikentyä, koska jo nyt eläkeläiset maksavat viidesosan maan tuloveroista.
Analyysi perustuu kattavaan aineistoon, kuten Tilastokeskuksen ja Eurostatin tietoihin, ja vertailukohtana käytettiin Espanjaa, jossa vastaavia verouudistuksia ei tehty.
The Digest julkaisu esittelee laajaa yleisöä kiinnostavia tutkimusaiheita yksinkertaistetussa ja yleistajuisessa muodossa. The National Bureau of Economic Research (NBER) on yksityinen, voittoa tavoittelematon organisaatio, joka tuo julki huippututkimuksia ja analyysejä tärkeistä talouden aiheista.
Suora linkki syyskuussa 2024 julkaistuun Laboren tutkimustiedotteeseen.
Tutkijaryhmä:
-
Salla Kalin (Labore, Helsingin yliopisto)
-
Antoine Levy (UC Berkeley Haas)
-
Mathilde Muñoz (UC Berkeley, CEPR, NBER)
Julkaisut:
Kalin, S., Levy, A.B. & Muños, M. (2025), Retirees Relocate for Income Tax Exemptions. Summary of Working Paper 32890. NBER, The Digest.
Kalin, S., Levy, A.B. & Muños, M. (2024), Pensioners Without Borders: Agglomeration and the Migration Response to Taxation, NBER Working Papers 32890, National Bureau of Economic Research, Inc.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Salla KalinerikoistutkijaJulkinen talous
Puh:050 365 4385salla.kalin@labore.fiLabore eli Työn ja talouden tutkimus LABORE (ent. Palkansaajien tutkimuslaitos) on vuonna 1971 perustettu itsenäinen tutkimuslaitos, jossa keskitytään yhteiskunnallisesti merkittävään ja tieteen kansainväliset laatukriteerit täyttävään soveltavaan taloustieteelliseen tutkimukseen. Tutkimuksen painopistealueisiin kuuluvat työn taloustiede, julkistaloustiede sekä makrotaloustiede ja toimialan taloustiede. Lisäksi teemme suhdanne-ennusteita ja toimialakatsauksia sekä julkaisemme Talous & Yhteiskunta -lehteä ja podcasteja.
Vahvuuksiamme ovat tutkijoiden korkea tieteellinen osaaminen sekä tiivis yhteistyö kotimaisten ja ulkomaisten yliopistojen ja tutkimuslaitosten kanssa. Tutkijoillamme on tärkeä asiantuntijarooli eri yhteyksissä ja he osallistuvat aktiivisesti yhteiskunnalliseen keskusteluun.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Työn ja talouden tutkimus LABORE
Helleaallot, pandemiat ja hintashokit paljastavat sosiaaliturvan aukot1.7.2026 08:20:30 EEST | Tiedote
Sään ääri-ilmiöt, pandemiat, inflaatio ja velkakriisit näyttävät erilaisilta kriiseiltä, mutta kotitalouksien arjessa ne voivat johtaa samaan lopputulokseen: työnteko vaikeutuu, ruoan ja energian hinta nousee ja toimeentulo joutuu äkillisesti koetukselle. Vastapainon tuoreessa Globaali sosiaalipolitiikka -teoksessa julkaistu luku "Talousshokit ja -kriisit hyvinvoinnin haasteena" tarkastelee, miten matalan ja keskitulotason maat ovat vastanneet talousshokkeihin sosiaali- ja talouspolitiikan keinoin. Laboren johtava tutkija Milla Nyyssölän yhdessä tutkijaryhmän kanssa kirjoittamassa luvussa korostetaan, että kriisinkestävyys rakennetaan ennen kriisiä: toimivat tukiohjelmat, maksujärjestelmät, veropohja ja julkiset instituutiot ratkaisevat, kuinka nopeasti toimeentuloa suojaava tuki saavuttaa tarpeessa olevat.
Tutkimus: Alustatyöntekijät eivät ole yhtenäinen ryhmä Suomessa30.6.2026 11:28:18 EEST | Tiedote
Uusi tutkimus tuo kansallisesti edustavan kysely- ja rekisteriaineiston avulla tutkimustietoa siitä, ketkä tekevät alustatyötä Suomessa ja miten alustatyö kytkeytyy muuhun ansiotyöhön. Tulosten mukaan alustatyön tekeminen on voimakkaasti yhteydessä ulkomaalaistaustaan, mutta paikan päällä ja verkossa tehtävän alustatyön tekijäprofiilit poikkeavat selvästi toisistaan. Paikan päällä tehtävä alustatyö liittyy erityisesti ulkomaalaistaustaan ja kaupunkiasumiseen, kun taas verkossa tehtävä alustatyö on yhteydessä sekä korkeampaan koulutustasoon että matalampaan tulotasoon. Tutkimus osoittaa myös, että alustatyö kytkeytyy muuhun ansiotyöhön eri tavoin kuin perinteinen usean työn tekeminen.
Tarveperusteinen rahoitus ja arvioinnin haasteet23.6.2026 07:00:00 EEST | Blogi
Tarveperusteisen rahoituksen tavoitteista vallitsee Suomessa laaja yksimielisyys, mutta järjestelmän vaikuttavuuden arviointi on vaikeaa ilman tarkkaa tietoa rahojen lopullisesta kohdentumisesta. Jos emme tiedä, kuinka paljon rahoitusta yksittäiset koulut saavat ja mihin sitä käytetään, emme myöskään voi luotettavasti arvioida, kaventaako rahoitus koulutuksellisia eroja.
Tekoälyn tuottavuus- ja työllisyysvaikutukset – mitä on luvassa lähivuosina?18.6.2026 06:45:00 EEST | Blogi
Tekoälyn vaikutukset työpaikkoihin ja tuottavuuteen eivät todennäköisesti näy yhdessä yössä. Taloustieteellinen tutkimus viittaa siihen, että suurimmat vaikutukset syntyvät viiveellä, kun yritykset uudistavat toimintatapojaan, tuotteitaan ja liiketoimintamallejaan uuden teknologian ympärille. Suomen kannalta ratkaisevaa on, onnistuuko talous luomaan ympäristön, jossa osaaminen, innovaatiot ja kasvuyritykset pääsevät skaalautumaan.
Julkisen talouden sopeutus ei ole yksinkertainen valinta leikkausten ja veronkorotusten välillä16.6.2026 06:45:00 EEST | Tiedote
Suomen julkisen talouden sopeutuksessa on kyse paitsi menoleikkausten ja veronkorotusten välisestä valinnasta, myös siitä, mihin julkiset resurssit kohdistetaan. Mika Malirannan tuore Kansantaloudellisessa aikakauskirjassa julkaistu pääkirjoitus korostaa, että aiemmat vahvat johtopäätökset menoleikkausten paremmuudesta ovat selvästi epävarmemmalla pohjalla kuin on usein ajateltu. Talouspolitiikassa jokaisella eurolla on vaihtoehtoiskustannus: esimerkiksi perintöveron poistoa ei voi arvioida irrallaan siitä, mitä vaihtoehtoisella verotulon käytöllä tai menetyksen kattamisella saavutettaisiin.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme