Siltalan tammikuun kirjat
Siltalan kevätkauden aloittaa komeasti Marjo Heiskasen romaani Magdan aaria, joka liikkuu paitsi oopperan maailmassa myös nimihenkilön synnyinmaassa Romaniassa Ceausescujen diktatuurin aikaan.
Tämän päivän itsevaltiutta käsittelee arvostettu yhdysvaltalainen tutkija, toimittaja ja kirjailija Anne Applebaum kirjassaan Autokratia Oy.
Tammikuussa myös muun muassa purjehditaan maailman ympäri Spirit of Helsinki -aluksella sekä sukelletaan Helsingin kaupungin dramaattiseenkin historiaan professori Henrik Meinanderin teoksen myötä.
Kotimainen kaunokirjallisuus
Marjo Heiskasen uusin romaani Magdan aaria vie maailmankuulun oopperadiivan vanhuuden päiviin. Polveilevassa monologissa Marjo Heiskanen kuvaa tulisen La Magdantien. Diktatuurin varjostamasta lapsuudesta ura vie huipulle ja sitten limboon: canceloitu taiteilija ajautuu totaaliseen paitsioon. Teos jatkaa Marjo Heiskasen monipuolisen tuotannon muusikkojen maailmaa ja taiteen tilaa syväluotaavaa juonnetta.
***
Harry Salmenniemen romaanitrilogia täydentyy: Valohammas on todistusvoimainen teos elämän tärkeimmistä asioista, puheen ja sanojen merkityksestä, helteen läkähdyttävyydestä, kyselyiästä ja rakkaudesta. Se kuvaa erityisen elämänvaiheen, jossa perhearki on totta ja valvetta, työelämä unta ja valhetta. Trilogian aiemmat itsenäiset osat ovat Varjotajunta (2023) ja Sydänhämärä (2024).
*************
Käännetty kaunokirjallisuus
Elisa Shua Dusapinin toinen romaani Pachinko-kuulat käsittelee perhesuhteita, identiteettiä, toiseutta ja vieraantumista. Sveitsissä kasvanut Claire viettää elokuuta isovanhempiensa luona helteisessä Tokiossa, missä Korean sotaa ja Japanin miehitystä vuosikymmeniä aiemmin paennut pariskunta pyörittää nuhjuista pachinko-pelihallia. Kielten, kulttuurien ja sukupolvien väliset muurit kohoavat korkeina.
Elisa Shua Dusapinin ensimmäinen romaani Sockho talvella (2016, suomeksi 2023) voitti ilmestyessään neljä kirjallisuuspalkintoa. Anu Partasen suomennos sai parhaan ranskankielisen käännöskirjan (2021–2023) Maurice de Coppet -palkinnon. Anu Partanen on suomentanut myös Pachinko-kuulat.
***
Maria Stepanovan Kadoksiin on unenomainen pienoisromaani kotimaastaan ja kielestään vieraantuneesta kirjailijasta. Kirjailija M. on joutunut lähtemään hyökkäyssotaa käyvästä kotimaastaan ja asettunut kaupunkiin B. Kirjailijaa vaivaa ahdistus ja häpeä kotimaastaan. Oma äidinkieli viruu suussa kuin puolikuolleena.
Maria Stepanova on Berliinissä asuva kirjailija ja journalisti. Stepanovan esikoisromaania Muistin muistolle (suom. Mika Pylsy) ylistettiin ilmestymisvuotensa suurimmaksi kirjallisuustapaukseksi Venäjällä ja se voitti Venäjän tärkeimmän kirjallisuuspalkinnon Bolshaja knigan. Kadoksiin on toinen Stepanovalta suomennettu teos.
Suomentanut Arja Pikkupeura.
***
Robert Thorogoodin Thamesjoen murhat -sarja saa uuden osan. Myrkkyjen kuningataron taattua Thorogoodia: hyväntuulista cosy crimea, joka koukuttaa lukijansa ja on hatunnosto Agatha Christielle. Geoffrey Lushington, Marlowin pormestari, kuolee äkillisesti kesken kaupunginvaltuuston kokouksen. Kun hänen kahvikupistaan löytyy jälkiä ukonhatusta – joka tunnetaan myös myrkkykuningattarena – poliisi ymmärtää hänen joutuneen murhatuksi.
Thorogoodilta on suomennettu aiemmin kaksi teosta, Thamesjoen murhat (2022) ja Kuolema kylässä (2023). Lisäksi hän on käsikirjoittanut Suomessakin suosittua Murha paratiisissa -televisiosarjaa.
Suomentanut Hilkka Pekkanen.
************
Tietokirjallisuus
Pulitzer-voittaja Anne Applebaumilta julkaistaan ajankohtainen teos itsevaltaisten johtajien noususta 2000-luvulla. Autokratia Oy osoittaa, miten nykyisten autokratioiden toiminta perustuu kehittyneisiin kansainvälisiin verkostoihin, jotka hyödyntävät valvontatekniikoita, rahoitusrakenteita ja ammattimaisia propagandanlevittäjiä ja toimivat useiden eri hallintojen kesken.
Applebaumilta on aiemmin suomennettu teokset Punainen nälkä – Stalinin sota Ukrainassa (2018), Demokratian iltahämärä – Autoritaarisuuden viettelevä kiusaus (2020) ja Gulag – Vankileirien saariston historia (2022).
Suomentanut Markku Päkkilä.
***
Henrik Meinanderin Helsinki – Erään kaupungin historia on elegantti yleisesitys Helsingin historiasta. Teos esittelee tavallisten helsinkiläisten elämää, arkkitehtuuria, politiikkaa ja kulttuuria. Meinander nostaa esiin kiehtovia yksityiskohtia Helsingin dramaattisesta historiasta ja palaa usein siihen, kuinka voimakkaasti Helsingin kohtaloa on muovannut kaupungin välitön sijainti meren rannalla.
***
Spirit of Helsinki osallistui Ocean Globe Race 2023 -maailmanympäripurjehduskilpailuun ja teki suomalaista purjehdushistoriaa sijoittumalla kilpailussa toiseksi. Jussi Evinsalon tietokirja Spirit of Helsinki – Meren kutsuun on vastattava purjehtii aluksen mukana usean miehistön jäsenen kokemuksen kautta. Kirja nostaa myös kotiin jäävän osapuolen esille.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Reetta RaviTiedotuspäällikkö
Puh:+358 40 032 8300tiedotus@siltalapublishing.fiLinkit
Kustannusosakeyhtiö Siltala on Aleksi ja Touko Siltalan vuonna 2008 perustama riippumaton kustantamo, joka julkaisee laadukasta kauno- ja tietokirjallisuutta.
www.siltalapublishing.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Kustannusosakeyhtiö Siltala
Tehtävä Keski-Suomessa – Vesa-Pekka Kangaskorpi ja kaikkien aikojen mediavallankaappaus12.9.2025 14:07:59 EEST | Tiedote
///KIRJAN EMBARGO 17.9. klo 00.01/// Ensi keskiviikkona 17. syyskuuta ilmestyy Elina Grundströmin kirjoittama teos Tehtävä Keski-Suomessa – Vesa-Pekka Kangaskorpi ja kaikkien aikojen mediavallankaappaus. Kirja on vetävä, tunteita herättävä ja yhteiskunnallisesti merkittävä tarina Kangaskorvesta, maamme median lähihistoriasta ja tulevaisuudesta sekä suomalaisesta demokratiasta. Vesa-Pekka Kangaskorpi on Suomen 2000-luvun tärkeimpiä mediavaikuttajia, jonka imperiumi leviää Suomen kartalla kuin mustetahra imupaperilla. Keskisuomalainen on hänen aikanaan laajentunut alkuperäisestä yhden läänin lehtitalosta melkein puolta Suomea hallitsevaksi mediakonserniksi. Kangaskorpi kertoo kirjassa elämästään ja toimistaan erittäin suorasukaisesti ja kaunistelematta. Ääneen pääsevät myös hänen ystävänsä ja muut häntä tuntevat ihmiset.
Särmät, linjat ja raamit – Pihlavan saha 1875–20255.9.2025 09:22:44 EEST | Tiedote
Kiitetty ja palkittu historioitsija Sakari Siltala paneutuu eläväisessä uutuusteoksessaan Särmät, linjat ja raamit Suomen sahateollisuuden historiaan Pihlavan sahan tarinan myötä. Pihlavan saha syntyi vuonna 1875 Kokemäenjoen suun luodolle. Tukki virtasi logistiseen solmukohtaan sisämaasta. Proomut kiskoivat laudat ja lankut Reposaaren redille, mistä ne höyrysivät maailmalle. Kirja leikkaa lastuja maamme sahahistoriasta: teollistumisesta, saha-arjesta, lakoista ja niiden murtamisesta, yritysjärjestelyistä...
Nykyisyyden haamuja – Wolfram Eilenbergerin uusi teos sodanjälkeisestä filosofiasta4.9.2025 12:06:02 EEST | Tiedote
Palkitulla saksalaisella filosofilla ja kirjailijalla Wolfram Eilenbergerillä on hämmästyttävä kyky kertoa filosofien älyllisistä ja henkilökohtaisista kamppailuista niin, että teksti koskettaa lukijaa. Hänen uusin kirjansa Nykyisyyden haamuja – Filosofian loppu ja uuden valistuksen alku 1948–1984 maalaa sodanjälkeisen ajan filosofista maisemaa neljän vaikutusvaltaisen hahmon kautta: Theodor Adornon, Paul Feyerabendin, Susan Sontagin ja Michel Foucaultin. Eilenbergerin elävä proosa sivistää ja tempaa mukaansa.
Sophia Janssonin omaelämäkerta Kolme saarta ilmestyy ensi viikolla2.9.2025 12:39:00 EEST | Tiedote
Sophia Janssonin omaelämäkerta Kolme saarta – Isä, äiti ja minä kertoo huiman ja traagisenkin tarinan elämästä taiteilijasuvussa ja -perheessä: Isä-Lassesta – Tove Janssonin veljestä – sekä äiti-Nitasta, joka kuoli Sophian ollessa pieni lapsi. Äidin kohtalon ympärillä vallitsi täysi hiljaisuus. Vasta nyt, tätä kirjaa tehdessään Sophia Janssonille selvisi moni vaiettu asia niin äidistä kuin isästäkin. Kirjan nimen kolme saarta ovat Tonga, jonne Lasse ja Tove haaveilivat muuttavansa 1940-luvulla, Ibiza, jossa Sophia asui isänsä kanssa varhaislapsuudessaan sekä Pellingin saari, jossa Janssonit ovat viettäneet aikaa sukupolvien ajan.
Presidentin tytär – Annikki Paasikiven elämä ja rakkaus29.8.2025 14:31:48 EEST | Tiedote
Linnan juhlissa presidenttipari J.K. ja Alli Paasikiven vieressä seisoi pitkä, tumma, keski-ikäinen nainen, joka myös kätteli kaikki vieraat. Hän oli Annikki Paasikivi, presidentin vanhin lapsi. Annikista tuli ”Linnan neito” vuonna 1946, kun J.K. Paasikivi valittiin tasavallan presidentiksi. Hän asui Linnassa. Hänestä tuli julkisuuden henkilö, joka tunnistettiin pääkaupungin kaduilla, tapahtumissa ja lehtikuvissa. Hänen elämänsä suuri rakkaus oli kuvanveistäjä Wäinö Aaltonen. Annikin kiintoisan elämäntarinan kertoo tuoreessa tietokirjassaan Presidentin tytär – Annikki Paasikiven elämä ja rakkaus Liisa-Maria Hakala-Zilliacus.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme