HSY mittaa pääkaupunkiseudun ilmanlaatua uusissa paikoissa puunpolton, liikenteen ja sataman vaikutusten selvittämiseksi

Mittaukset antavat tietoa erityyppisistä kaupunkiympäristöistä

HSY vastaa pääkaupunkiseudun ja muun Uudenmaan ilmanlaadun seurannasta. Ilmanlaatua mitataan sekä pysyvillä että siirrettävillä mittausasemilla.

- Vuoden 2025 ilmanlaadun siirrettävät mittausasemat antavat tietoa siitä, miten puunpoltto, vilkas liikenne ja satama-alue vaikuttavat ilmanlaatuun pääkaupunkiseudulla, kertoo HSY:n ilmansuojeluyksikön päällikkö Hanna Manninen.

Vuonna 2025 ilmanlaadun siirrettävät mittausasemat sijaitsevat pääkaupunkiseudulla ja muualla Uudellamaalla seuraavissa paikoissa:

• Kustaa Vaasan tie, Helsinki
• Katajanokka, Helsinki
• Lintuvaara, Espoo
• Kehä III, Viinikkala, Vantaa
• Rihkamatori, Porvoo. 
  
  

Ilmanlaadun mittausasemilla on useita laitteita, joilla mitataan eri ilmansaasteita.

Puunpolton savut heikentävät pientaloalueiden ilmanlaatua

Mittausasema Lintuvaarassa antaa tietoa siitä, miten puunpoltto vaikuttaa pientaloaluiden ilmanlaatuun. Lintuvaaran mittaustulokset kuvaavat ilmanlaadun tasoa, jolle ihmiset altistuvat asuessaan tiiviisti rakennetuilla pientaloalueilla. HSY seuraa puunpolton vaikutuksia ilmanlaatuun Lintuvaarassa jo toista vuotta peräkkäin. Puunpoltossa syntyy terveydelle haitallisia pienhiukkasia ja syöpäriskiä lisääviä PAH-yhdisteitä. 

- Puunpolton suurimmat päästöt keskittyvät tiiviisti rakennetuille pientaloalueille. Uusissa taloissa puunkäyttö ja päästöt ovat yleensä pienemmät kuin vanhoissa. On myös oleellista, miten oikeaoppisesti puuta poltetaan, Manninen sanoo.

Puunpolton savuhaittoihin vaikuttavat myös sääolosuhteet. Jos sää on tuulinen, puunpoltosta syntyvät ilmansaasteet laimenevat tehokkaammin kuin tyynellä säällä. 

Liikenne ja katupöly heikentävät ilmanlaatua eniten

Liikenteen pakokaasut ja katupöly heikentävät pääkaupunkiseudulla hengitysilman laatua eniten, koska ne purkautuvat lähelle hengityskorkeutta. Vuonna 2025 liikenteen ilmanlaatuvaikutuksia selvitetään siirrettävien mittausasemien avulla erilaisissa ympäristöissä. Kehä III:n mittaukset kertovat, miten vilkas liikenne vaikuttaa ilmanlaatuun pääväylän varrella. Kustaa Vaasan tien mittauksilla selvitetään ilmanlaatua, jolle ihmiset altistuvat liikkuessaan vilkasliikenteisessä katuympäristössä.

Katajanokan satama-alueen mittauksilla selvitetään sataman vaikutusta lähialueen ilmanlaatuun. Mitattuihin pitoisuuksiin vaikuttavat pääasiassa laivojen, satamatoimintojen, terminaaliin asioivien ajoneuvojen ja muun liikenteen päästöt.

Porvoossa sijaitsee yksi siirrettävä asema

Porvoon keskustassa seurataan ilmanlaatua vuoden 2025 ajan. Mittauksilla selvitetään Uudenmaan vilkasliikenteisten alueiden ilmanlaatua sekä seurataan ilmanlaadun kehittymistä Uudellamaalla. Aiemmin samassa paikassa on mitattu vuosina 2004, 2007, 2011, 2016 ja 2020.

HSY:n pysyvät ilmanlaadun mittausasemat ovat joka vuosi samassa paikassa, ja niiden avulla seurataan ilmanlaadun kehitystä pitkällä aikavälillä. Siirrettävien asemien avulla saadaan mitattua ilmanlaatua useilta eri alueilta, ja ne sijoitetaan erityyppisiin ympäristöihin. Paikat valitaan yhdessä kuntien kanssa. Asemien mittaustulokset kuvaavat ilmanlaatua myös muissa vastaavissa ympäristöissä.

Mittausasemien lisäksi ilmanlaatua mitataan pienemmillä yksittäisillä mittalaitteilla useissa eri paikoissa pääkaupunkiseudulla ja muualla Uudellamaalla. Ajankohtaisen ilmanlaatutilanteen saa HSY:n verkkosivuilta hsy.fi/ilmanlaatu.

Lisätietoa:

• Ilmanlaadun mittausasemat pääkaupunkiseudulla
• pääkaupunkiseudun ilmanlaatu: hsy.fi/ilmanlaatu
• muun Uudenmaan ilmanlaatu: hsy.fi/uusimaailmanlaatu