Itä-Suomen liikenneturvallisuuskatsaus 2024 (Pohjois-Savo, Pohjois-Karjala, Etelä-Savo)
Liikennekuolemien määrä kasvoi hieman, onnettomuuksien taustalla erityisesti ajonopeudet ja alkoholi.

Itä-Suomen tieliikenteessä menehtyi vuonna 2024 yhteensä 25 henkilöä. Liikennekuolemista 12 tapahtui Etelä-Savossa, kolme Pohjois-Karjalassa ja kymmenen Pohjois-Savossa. Kuolleiden määrä kasvoi viidellä vuoteen 2023 verrattuna.
Loukkaantuneita oli Tilastokeskuksen mukaan marraskuun loppuun mennessä 324. Alustavien tietojen perusteella loukkaantuneita on 14 enemmän kuin vastaavana ajankohtana edellisenä vuonna.
Etelä-Savossa liikenteessä loukkaantuneiden kasvoi kahdeksalla. Eniten loukkaantuneiden määrä kasvoi Mikkelissä, jossa kasvua oli viiden loukkaantuneen verran edelliseen vuoteen. Liikennekuolemia sattui Etelä-Savossa kolme enemmän kuin vuosi sitten. Taustatekijöinä nousi esiin erityisesti alkoholi ja liian suuret ajonopeudet.
Pohjois-Savossa loukkaantuneiden määrä väheni 16:llä. Kuopiossa loukkaantuneiden määrä väheni yhdeksällä ja Siilinjärvellä seitsemällä vuoden takaisesta. Kuolleiden määrä Pohjois-Savossa kasvoi kolmella liikennekuolemalla ollen 10. Pohjois-Savon liikennekuolemissa korostuivat liian suuret ajonopeudet.
Pohjois-Karjalassa loukkaantuneiden määrä kasvoi 22:lla. Joensuussa loukkaantuneiden määrä kasvoi 20:llä edelliseen vuoteen verrattuna. Liikennekuolemien määrä oli 3, missä oli yksi vähennystä edelliseen vuoteen. Myös Pohjois-Karjalan liikennekuolemissa nousivat esiin liialliset ajonopeudet.
Liikennekuolemien määrä kasvoi viidellä
Viiden vuoden tarkastelujaksolla on liikennekuolemien määrässä ollut vaihtelua vuosien välillä. Vuonna 2024 liikenteessä kuoli 25 ihmistä, mikä on viisi enemmän kuin vuonna 2023.
Itä-Suomen liikennekuolemissa vuodelta 2024 erottuu taustatekijänä erityisesti alkoholi ja ajonopeudet; kova ajonopeus tai liian suuri tilannenopeus. Ajonopeudet ovat olleet taustatekijänä lähes puolessa Itä-Suomessa sattuneista liikennekuolemista. Alkoholi on ollut osasyynä noin joka kolmannessa liikennekuolemassa ja alkoholin osuus liikennekuolemien taustatekijänä lisääntyi edellisestä vuodesta. Liikennekuolemista kahdeksan on johtunut ajoterveydestä ja arvioitu olleen sairauskohtauksia tai itsetuhotapauksia.
Itä-Suomen liikennekuolemat sattuvat koko maata useammin henkilö- tai pakettiautoissa, näiden ohella onnettomuuksissa menehtyi kolme moottoripyöräilijää ja yksi jalankulkija. Osallisten iän mukaan ei 2024 aineistossa noussut esiin erityistä riskiryhmää. Onnettomuuksien taustatiedot perustuvat poliisin kirjaamiin onnettomuustietoihin ja OTI:n (Onnettomuustietoinstituutti) aineistoon tutkijalautakuntien selvityksistä.
Liikennemäärät ovat alkaneet taas pikkuhiljaa kasvaa maanteillä. Kasvua viime vuonna (2024) oli n. 3 % edellisvuodesta. Kehitys ollut siis melko maltillista.
Rattijuopumusten määrä laski edelleen Itä-Suomessa 1800:sta 1700 tapaukseen. Törkeitä rattijuopumuksia lukumäärästä oli vajaat 700. Itä-Suomen poliisilaitoksen alueella alkoholi on edelleen selvästi yleisin päihde, noin 66 %:ssa rattijuopumustapauksista. Liikennerikosten määrässä tapahtui nousua n. 100 tapauksella ollen vuonna 2024 12470 kpl. Törkeät liikenneturvallisuuden vaarantamiset laskivat 470:stä 420:een. Myös kulkuneuvon kuljettaminen oikeudetta, eli kortitta-ajot, laskivat n. sadalla 1900 tapaukseen. Poliisin liikenteen valvontaan käyttämä työaika on pysynyt edellisvuoden tasolla.
Maastoliikennekuolemat usein hukkumisia sulaan ajaessa
Maastoliikenneonnettomuuksissa on viime vuosina kuollut kahdesta viiteen ihmistä vuosittain. Vuonna 2022 kuolleita oli neljä, joista kaksi Etelä-Savossa ja kaksi Pohjois-Savossa sekä vuonna 2023 kuolleita oli kaksi, jotka molemmat Etelä-Savossa. Vuonna 2024 kuoli maastoliikenneonnettomuuksissa kolme, joista yksi Etelä-Savossa, yksi Pohjois-Karjalassa ja yksi Pohjois-Savossa. Viime vuosien maastoliikenneonnettomuuksissa riskitekijöinä ovat nousseet esiin hukkumiset sulaan ajaessa, sairaskohtaukset ja alkoholi. Vuoden 2024 maastoliikennekuolemat olivat kaikki hukkumisia sulaan ajaessa.
Vesiliikennekuolemat harvinaisia
Vesiliikenneonnettomuuksien osalta on tarkasteltu huviveneonnettomuuksissa kuolleita maakunnittain. Kuolleiden määrä oli kaksi vuonna 2024, kun se vuonna 2023 oli 10 kuollutta. Vuosien 2020-2022 välillä huviveneonnettomuuksissa kuolleiden määrä on vaihdellut kolmen ja seitsemän kuolleen välillä. Vuonna 2024 kuolleista yksi oli Pohjois-Savossa ja yksi Etelä-Savossa.
Hukkumiskuolemia oli 2024 aikana 13, joista viidessä syy oli tuntematon, neljä tapahtui uidessa ja kaksi vesiliikenteessä sekä jäihin pudotessa. Hukkumiskuolemista viisi tapahtui Pohjois-Karjalassa ja neljä sekä Pohjois-Savossa että Etelä-Savossa. Tiedot perustuvat Suomen uimaopetus- ja hengenpelastusliiton kokoamiin tilastoihin.
Raideliikenteessä ei yhtään tasoristeysonnettomuutta
Tasoristeysonnettomuuksissa kuoli Itä-Suomessa yksi henkilö vuonna 2023. Tämä onnettomuus tapahtui Pohjois-Karjalassa. Vuonna 2024 ei sattunut yhtään kuolemaan johtanutta tasoristeysonnettomuutta. Muilla alueilla sattuneita raideliikennekuolemia poliisi kirjasi vuoden 2024 aikana kaksi kappaletta, molemmat Pohjois-Savossa.
Liikenneturvallisuutta parannetaan tiestöllä monin tavoin
Joensuun seudun viisaan liikkumisen suunnitelma valmistui kevään aikana. Liikenneturvallisuussuunnitelmien laatimisia on käynnissä myös Ylä-Savon ja Siilinjärven kunnissa sekä Savonlinnan seutukuntien kanssa. Suunnitelmien perusteella kuntien liikenneturvallisuutta parannetaan erityisesti liikennemerkkimuutoksilla ja nopeusrajoituksia tarkistamalla sekä turvallisemmilla suojatieratkaisuilla. Entistä vahvemmin suunnitelmissa kiinnitetään huomiota ajoterveysasioihin yhteistyössä kuntien kanssa ja myös oppilaitosyhteistyö on aloitettu.
Itä-Suomen alueella liikenneympäristön parantamistoimenpiteitä on tehty valtatiellä 5 Mikkelin eteläpuolelle välillä Hurus-Hietanen, jossa on rakennettu myös uutta valaistusta. Nilsiään on rakennettu uusi kiertoliittymä ja Lapinlahden Heinäahontielle, Siilinjärven Kumpusentielle sekä Kerimäellä uudet jalankulun ja pyöräilyn väylät. Näissä kohteissa tehtiin myös uutta valaistusta turvamaan liikennettä. Kuopion Puutossalmentien alkuun valmistui kevyen liikenteen järjestelyt ja uusi alikulku sekä uusia joukkoliikennepysäkkejä. Valtatien 9 eritasoliittymän rakentaminen alkoi Kuopion lentokentän liittymään Siilinjärvelle. Tämä valmistuu vuonna 2026.
Lisäksi Itä-Suomen alueella on tarkistettu runsaasti nopeusrajoituksia, viitoitustarpeita, hirvivaara-alueita ja suojateiden sijainteja sekä niiden rakenteellisia parannustoimia on tehty tarpeen mukaan. Tiealueiden puustonpoistoa tehtiin monella puolella aluetta.
Liikenneturvallisuutta edistetään yhdessä
Itä-Suomen liikenneturvallisuustyötä koordinoidaan Pohjois-Savon ELY-keskuksen johdolla Itä-Suomen liikenneturvallisuustyöryhmässä, jossa on edustajat myös poliisista, pelastuslaitoksesta, Liikenneturvasta, hyvinvointialueilta ja aluehallintovirastosta. Itä-Suomen kunnat ovat mukana liikenneturvallisuustoimija-hankkeessa, jonka tavoitteena on pitää ruohojuuritason liikenneturvallisuustyö aktiivisena kunnissa. Toimija ja Liikenneturva olivat vuonna 2024 mukana yhtä lukuun ottamatta kaikkien kuntien liikenneturvallisuusryhmissä ja avustivat erilaisten tapahtumien ja kampanjoiden suunnittelussa ja toteutuksessa.
Liikenneturva toi tarjolle liikenneturvallisuusryhmille liikenneturvallisuustyön verkkokurssin, ja tavoitteena onkin, että kaikki Itä-Suomen liikenneturvallisuusryhmien jäsenet sen suorittaisivat. Ajattele miten ajat -kampanja kehotti noudattamaan nopeusrajoituksia taajamissakin, joissa tapahtuu noin puolet henkilövahinkoon johtavista onnettomuuksista. Kunnissa yksi tärkeimmistä keinoista vähentää onnettomuuksia ovat nopeusrajoitukset ja niitä tukeva liikenneympäristö.
Työikäisiä ja ammattilaisia tavoitettiin esimerkiksi hyvinvointialueiden kautta, joissa edistettiin henkilöstön työmatkaliikenteen turvallisuutta. Pääpaino Liikenneturvan toiminnassa oli edelleen lasten, nuorten ja ikääntyneiden liikennekasvatuksessa sekä viestinnässä. Poliisin kanssa tehtiin useita tiedotus- ja valvontatapahtumia, joiden teemoina olivat lasten kuljettaminen, jalankulkijan ja pyöräilijän näkyminen, raskas liikenne, nuorten matkustajataidot sekä mopoilu.
Liikenneturvan Kuopion toimipisteen alue laajentui vuonna 2024 Pohjois-Savon lisäksi Pohjois-Karjalaan. Mikkelin toimipisteen aluetta on edelleen Etelä-Savo.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Pohjois-Savon ELY-keskus
Liikenneturvallisuusasiantuntija Tanja Seppänen, p. 0295 026 729
Liikenneturvallisuusasiantuntija Anna-Kaisa Kuohukivi, p. 0295 026 077
Yksikön päällikkö Terhi Nissinen, p. 0295 026 748
Liikenneturva
Yhteyspäällikkö Tuula Taskinen (Pohjois-Savo ja Pohjois-Karjala), p. 0207 282 396
Koulutusohjaaja Erkka Savolainen (Pohjois-Savo ja Pohjois-Karjala), p. 0207 282 397
Yhteyspäällikkö Eini Karvonen (Etelä-Savo), p. 0207 282 395
Itä-Suomen poliisilaitos
Ylikomisario Petri Pahkin, p. 0500 708 193
Liitteet
Tietoja julkaisijasta
ELY-keskukset ovat valtion viranomaisia, jotka edistävät alueellista kehittämistä hoitamalla valtionhallinnon toimeenpano- ja kehittämistehtäviä alueilla. ELY-keskukset hoitavat elinkeinoihin, työvoimaan, osaamiseen sekä liikenteeseen ja infrastruktuuriin että ympäristöön ja luonnonvaroihin liittyviä tehtäviä. ELY-keskukset kehittävät ja tukevat taloudellista, sosiaalista ja ekologisesti kestävää hyvinvointia.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta ELY-keskukset
Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun maanteille merkittävä lisärahoitus myös tälle vuodelle (Kainuu, Pohjois-Pohjanmaa)11.3.2025 12:34:00 EET | Tiedote
Pohjois-Pohjanmaalle ja Kainuuseen on saatu noin 24 miljoonaa euroa korjausvelkarahaa päällysteisiin. Tämän avulla saamme toteutettua merkittävästi laajemman päällystysohjelman. Kaiken kaikkiaan päällysteiden korjaukseen ja tiemerkintöihin käytetään alueellamme 45 miljoonaa euroa. Korjausvelkarahoituksen avulla voimme tehdä päällystystöitä vilkkaimman tieverkon lisäksi myös muille alueellisesti merkittäville maanteille.
Tiikkajansalmen sillan remontti käynnistyy Hyrynsalmella (Kainuu)10.3.2025 14:28:05 EET | Tiedote
Tiikkajansalmen sillan peruskorjaus Hyrynsalmella käynnistyy maaliskuussa 2025. Tiikkajansalmen silta sijaitsee Hyrynsalmen keskustan läheisyydessä maantiellä 891. Korjausurakassa uusitaan huonokuntoisen sillan vesieristeet, päällysteet sekä kaiteet. Sillan teräsosat maalataan ja liikuntasaumat uusitaan sekä reunapalkit kunnostetaan. Kyseessä on kaksi vuotta kestävä hanke. Urakka valmistuu lokakuuhun 2026 mennessä. Korjaustöiden aikana kevyelle liikenteelle ja jalankulkijoille on järjestetty opastettu reitti työmaan ohi. Ajoneuvoliikenteelle on käytössä ajokaistat molempiin suuntiin. Sillan korjauksesta voi aiheutua ja tienkäyttäjille pientä haittaa. Urakan tilaajana on Lapin ELY-keskus. Pääurakoitsijana toimii MPV-Infrarakenne Oy.
Viranomaisten tueksi on valmistunut julkaisu nimeltään ”Opas perheryhmäkotitoiminnan ohjaukseen ja valvontaan”6.3.2025 14:40:08 EET | Tiedote
Perheryhmäkodit ovat ympärivuorokautisia palveluyksiköitä, joissa asuu ilman huoltajaa maahan saapuneita, oleskeluluvan saaneita lapsia. Toiminta on pitkään muistuttanut sosiaalihuollon palvelua, mutta lainsäädännön soveltaminen on vaihdellut alueittain. Toiminnan juridinen perusta ei ole ollut selkeä, eikä aina ole ollut selvää, minkä lain puitteissa toimintaa tulee toteuttaa.
Kunnat saavat 6,3 miljoonaa euroa korvauksia kertakäyttöisten muoviroskien siivouskuluista4.3.2025 10:13:31 EET | Tiedote
Pirkanmaan ELY-keskus päätti 6,3 miljoonan euron korvauksista kunnille kertakäyttöisten muovituotteiden (SUP) tuottajilta yleisten alueidensa siivoukseen. Kolmasosa kunnista haki korvauksia. Tämä on ensimmäinen kerta, kun kunnat ovat voineet hakea korvausta.
Finansieringsunderstöden för bekämpning av främmande arter upphörde 31.12.20243.3.2025 14:30:00 EET | Pressmeddelande
Jord- och skogsbruksministeriets (JSM) finansieringsunderstöd för projekt för bekämpning av invasiva främmande arter upphörde i slutet av 2024. Projekt som inleddes under föregående regeringsperiod kunde genomföras med hjälp av en treårig finansiering riktad till invasiva främmande arter på sammanlagt 100 olika ställen i Finland.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme