Seminaari Brysselissä: Miten Nato ja EU voivat tehdä yhteistyötä tehokkaammin?

Vahva kansallinen ja eurooppalainen puolustus vaatii sitoutumista kaikilta yhteiskunnan osilta: armeijan lisäksi myös kansalaisyhteiskunnalta, elinkeinoelämältä, julkiselta sektorilta ja kansainvälisiltä instituutioilta. 

14. tammikuuta 2025 syvennymme kysymyksiin, jotka koskevat kokonaisturvallisuutta niin sotilaallisen puolustuksen, hybridiuhkien kuin luonnonkatastrofienkin näkökulmasta. Pohdimme, miten EU ja Nato voisivat tehostaa puolustusyhteistyötään, ja käsittelemme parhaita käytäntöjä EU:n ja Naton lisäksi myös Suomesta, Ruotsista ja Virosta. 

Osallistujien joukossa ovat EU-komissaari Henna Virkkusen apulaiskabinettipäällikkö Marlene Rosemarie Madsen sekä Ukrainan Nato-suurlähettiläs Natalia Galibarenko.  

Hanasaaresta osallistuu toimitusjohtaja Gunvor Kronman, ja Ruotsin yhteiskuntasuojelu- ja valmiusvirastoa (MSB) sekä Suomen Huoltovarmuuskeskusta edustavat International Affairs Unitin johtaja Christer Brown ja toimitusjohtaja Janne Känkänen. 

Seminaarissa kuullaan myös EU-parlamentin, Elisabeth Rehn – Bank of Ideas -ajatushautomon sekä European Policy Centren edustajia. 

Median edustajat ovat tervetulleita osallistumaan paikan päällä Brysselissä tai seuraamaan tilaisuutta suorana verkossa. 

Aika: 14. tammikuuta klo 10.15–14.00 EET 
Paikka: European Policy Centre, 14–16 rue du Trône, 1000 Bryssel, Belgia

Katso koko ohjelma ja ilmoittaudu mukaan täällä: https://hanaholmen.fi/en/events/comprehensive-security-best-practices-how-can-the-eu-and-nato-work-better-together

Uusi raportti (Ohessa oleva raportti on julkaisuvapaa 14.1.2025 kello 10.15 EET / 9.15 CET) 

Tapahtuman yhteydessä julkaistaan Elisabeth Rehn - Bank of Ideas -ajatushautomon toteuttama poliittista päätöksentekoa tukeva raportti Be prepared: Shaping EU-NATO cooperation through the perspectives of Estonia, Finland, and Sweden (Tölli, Eklund & Kotamäki 2025). Raportti avaa EU-Nato -varautumisyhteistyötä ja tarjoaa näkökulmia sen kehittämiseen Suomen, Ruotsin ja Viron kokonaisturvallisuusyhteistyön näkökulmasta.

Keskeisenä tuloksena on, että EU:n ja Naton on varauduttava nykyistä paremmin paitsi rajat ylittäviin kriiseihin, myös täysimittaiseen sotaan entistä arvaamattomamman Venäjän uhkan torjumiseksi. EU-Nato-yhteistyössä ei ole riittävästi huomioitu varautumista Naton 5. artiklan ja EU:n 42.7 avunantolausekkeen aktivoitumista seuraaviin tilanteisiin.

Yhteistyö järjestöjen välillä keskittyy aseelliseen puolustukseen, mutta varautuminen tulevaisuuden yhä moniulotteisempiin kriiseihin, kuten ilmastonmuutosta seuraaviin luonnonkatastrofeihin ja hybridivaikuttamiseen – josta merenalaisten kaapelien ja putkien sabotaasit ovat ajankohtainen esimerkki – vaativat kokonaisvaltaisempaa lähestymistapaa. Tässä Pohjoismaiden ja Baltian maiden koko yhteiskunnan – hallinnon, viranomaiset, järjestöt, yritykset ja kansalaiset – osallistavat turvallisuusjärjestelmät voivat tarjota konkreettisia näkökulmia ja käytäntöjä EU-NATO kokonaisturvallisuusunionin rakentamiseksi.

Suomen vahvuutena on pitkälle suunniteltu kokonaisturvallisuusjärjestelmä sekä laaja-alainen siviilivarautumis- ja huoltovarmuussuunnittelu, jossa yritykset, kansalaisjärjestöt ja kansalaiset osallistuvat yhteiskunnan kriisinkestävyyden turvaamiseen. Ruotsin keskeisiä etuja taas ovat sen rohkea, uudistusmielinen ja konsensushakuinen turvallisuusajattelu sekä valtion investoima ja vientivetoinen turvallisuus- ja puolustusteollisuus. Viron valttina on nopea, ketterä ja suoraviivainen kriisijohtaminen sekä yhteiskunnan laajuinen kyberturvallisuusasiantuntemus. Nämä maiden eri vahvuudet voivat tarjota merkittävää lisäarvoa EU:n ja Naton turvallisuusyhteistyön kehittämiselle.

Katso ohessa oleva raportti. Lisätietoja raporttiin liittyen:

Robert Eklund, puheenjohtaja, Elisabeth Rehn - Bank of Ideas, +358 44 503 1290, robert.eklund@bankofideas.fi

Kaisa-Maria Tölli, varapuheenjohtaja, Elisabeth Rehn - Bank of Ideas, +358 50 411 2911, kaisa.tolli@bankofideas.fi