Sami Jysmän väitös: Uusi menetelmä mittaa työnantajamaksujen vaikutuksia
13.1.2025 11:50:14 EET | Työn ja talouden tutkimus LABORE | Tiedote
Suomen kaltaisessa pohjoismaisessa hyvinvointivaltiossa veroja kerätään paljon ja monesta eri asiasta. Onkin tärkeää ymmärtää, millaisia vaikutuksia eri veroilla on. Väitöskirjassaan Sami Jysmä tarkastelee tuloverojen, työnantajamaksujen ja makeisveron vaikutuksia.
Tuloveroja maksaessaan ei välttämättä tule ajatelleeksi, että etenkin progressiivinen tulovero tasaa omien käteen jäävien tulojen vaihtelua: jos yhtenä vuotena tienaa paljon ja toisena vähän, maksaa hyvänä vuotena suhteellisesti enemmän veroja ja huonona vähemmän.
– Tällä on samanlainen vaikutus kuin jos vakuutuslaitokselta ostaisi tulovakuutuksen – tosin tällaisia vakuutuksia ei juuri ole markkinoilla, Laboren tutkija Sami Jysmä sanoo.
Väitöstutkimuksessaan Jysmä tarkasteli erilaisten verojen vaikutuksia veronmaksajiin.
– Tulovakuutuksella on oma arvonsa, josta riskiä kaihtavat veronmaksajat olisivat valmiita maksamaan. Väitöskirjassani kehitän menetelmiä, joilla tätä arvoa voidaan mitata, Jysmä kertoo.
Suomessa ja muissa OECD-maissa merkittävä osa palkkasummasta menee erilaisiin työntekijä- ja työnantajamaksuihin. Näiden maksujen vaikutuksista ei ole täyttä selvyyttä. Yhteistyössä Kalifornian yliopiston professorin Youssef Benzartin ja Tampereen ylipiston professorin Jarkko Harjun kanssa tehdyssä tutkimuksessa Jysmä tutkijakumppaneineen tarkastelee vuoden 2010 veromuutosta, jolloin työnantajamaksuista poistettiin porras.
– Kehitimme uuden menetelmän, jolla pystyimme aiempaa luotettavammin mittaamaan tämänkaltaisen muutoksen vaikutuksia. Yllättäen muutoksella vaikuttaa olleen melko suuria positiivisia vaikutuksia yritysten kokoon ja työllisyyteen.
Jollain veroilla pyritään ohjaamaan ihmisten käyttäytymistä. Tällainen oli esimerkiksi vuosina 2011–2016 käytössä ollut makeisvero. Yhteistyössä VATT:in tutkimusprofessorin Tuomas Kososen ja Swansen yliopiston tutkijan Riikka Savolaisen kanssa toteutetussa tutkimuksessa tarkastellaan makeisveron käyttöönoton, muutosten ja poiston vaikutuksia makeisten ja virvoitusjuomien kulutukseen. Tutkimuksen perusteella vero vaikutti ohjaavan kulutusta merkittävästi ainoastaan silloin, kun sokeroitujen virvoitusjuomien veroa korotettiin, mutta keinomakeutettujen pidettiin ennallaan.
– Tutkimustulokset viittaavat siihen, että kuluttajat reagoivat tällaisiin veroihin lähinnä, jos saatavilla on tarpeeksi samankaltaisia korvaavia tuotteita, Jysmä selittää tutkimuksen tuloksia.
Väittelyn jälkeen Lohjalla asuva Jysmä jatkaa tutkimustyötä Laboressa ja Tampereen yliopistossa tutkijatohtorina.
Väitöstilaisuus perjantaina 17. tammikuuta
Kauppatieteiden maisteri Sami Jysmän taloustieteen alaan kuuluva väitöskirja Essays on the Economics of Taxation tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston johtamisen ja talouden tiedekunnassa perjantaina 17.1.2025 klo 12 alkaen. Paikkana on keskustakampuksen Päätalon sali D11 (Kalevantie 4, Tampere). Vastaväittäjänä toimii apulaisprofessori Antoine Bozio Paris School of Economicsista. Kustoksena toimii professori Jarkko Harju johtamisen ja talouden tiedekunnasta Tampereen yliopistosta.
Väitöstilaisuutta voi seurata etäyhteydellä täällä.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Sami JysmäerikoistutkijaJulkinen talous
Puh:+35840 940 2841sami.jysma@labore.fiLabore eli Työn ja talouden tutkimus LABORE (ent. Palkansaajien tutkimuslaitos) on vuonna 1971 perustettu itsenäinen tutkimuslaitos, jossa keskitytään yhteiskunnallisesti merkittävään ja tieteen kansainväliset laatukriteerit täyttävään soveltavaan taloustieteelliseen tutkimukseen. Tutkimuksen painopistealueisiin kuuluvat työn taloustiede, julkistaloustiede sekä makrotaloustiede ja toimialan taloustiede. Lisäksi teemme suhdanne-ennusteita ja toimialakatsauksia sekä julkaisemme Talous & Yhteiskunta -lehteä ja podcasteja.
Vahvuuksiamme ovat tutkijoiden korkea tieteellinen osaaminen sekä tiivis yhteistyö kotimaisten ja ulkomaisten yliopistojen ja tutkimuslaitosten kanssa. Tutkijoillamme on tärkeä asiantuntijarooli eri yhteyksissä ja he osallistuvat aktiivisesti yhteiskunnalliseen keskusteluun.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Työn ja talouden tutkimus LABORE
Helleaallot, pandemiat ja hintashokit paljastavat sosiaaliturvan aukot1.7.2026 08:20:30 EEST | Tiedote
Sään ääri-ilmiöt, pandemiat, inflaatio ja velkakriisit näyttävät erilaisilta kriiseiltä, mutta kotitalouksien arjessa ne voivat johtaa samaan lopputulokseen: työnteko vaikeutuu, ruoan ja energian hinta nousee ja toimeentulo joutuu äkillisesti koetukselle. Vastapainon tuoreessa Globaali sosiaalipolitiikka -teoksessa julkaistu luku "Talousshokit ja -kriisit hyvinvoinnin haasteena" tarkastelee, miten matalan ja keskitulotason maat ovat vastanneet talousshokkeihin sosiaali- ja talouspolitiikan keinoin. Laboren johtava tutkija Milla Nyyssölän yhdessä tutkijaryhmän kanssa kirjoittamassa luvussa korostetaan, että kriisinkestävyys rakennetaan ennen kriisiä: toimivat tukiohjelmat, maksujärjestelmät, veropohja ja julkiset instituutiot ratkaisevat, kuinka nopeasti toimeentuloa suojaava tuki saavuttaa tarpeessa olevat.
Tutkimus: Alustatyöntekijät eivät ole yhtenäinen ryhmä Suomessa30.6.2026 11:28:18 EEST | Tiedote
Uusi tutkimus tuo kansallisesti edustavan kysely- ja rekisteriaineiston avulla tutkimustietoa siitä, ketkä tekevät alustatyötä Suomessa ja miten alustatyö kytkeytyy muuhun ansiotyöhön. Tulosten mukaan alustatyön tekeminen on voimakkaasti yhteydessä ulkomaalaistaustaan, mutta paikan päällä ja verkossa tehtävän alustatyön tekijäprofiilit poikkeavat selvästi toisistaan. Paikan päällä tehtävä alustatyö liittyy erityisesti ulkomaalaistaustaan ja kaupunkiasumiseen, kun taas verkossa tehtävä alustatyö on yhteydessä sekä korkeampaan koulutustasoon että matalampaan tulotasoon. Tutkimus osoittaa myös, että alustatyö kytkeytyy muuhun ansiotyöhön eri tavoin kuin perinteinen usean työn tekeminen.
Tarveperusteinen rahoitus ja arvioinnin haasteet23.6.2026 07:00:00 EEST | Blogi
Tarveperusteisen rahoituksen tavoitteista vallitsee Suomessa laaja yksimielisyys, mutta järjestelmän vaikuttavuuden arviointi on vaikeaa ilman tarkkaa tietoa rahojen lopullisesta kohdentumisesta. Jos emme tiedä, kuinka paljon rahoitusta yksittäiset koulut saavat ja mihin sitä käytetään, emme myöskään voi luotettavasti arvioida, kaventaako rahoitus koulutuksellisia eroja.
Tekoälyn tuottavuus- ja työllisyysvaikutukset – mitä on luvassa lähivuosina?18.6.2026 06:45:00 EEST | Blogi
Tekoälyn vaikutukset työpaikkoihin ja tuottavuuteen eivät todennäköisesti näy yhdessä yössä. Taloustieteellinen tutkimus viittaa siihen, että suurimmat vaikutukset syntyvät viiveellä, kun yritykset uudistavat toimintatapojaan, tuotteitaan ja liiketoimintamallejaan uuden teknologian ympärille. Suomen kannalta ratkaisevaa on, onnistuuko talous luomaan ympäristön, jossa osaaminen, innovaatiot ja kasvuyritykset pääsevät skaalautumaan.
Julkisen talouden sopeutus ei ole yksinkertainen valinta leikkausten ja veronkorotusten välillä16.6.2026 06:45:00 EEST | Tiedote
Suomen julkisen talouden sopeutuksessa on kyse paitsi menoleikkausten ja veronkorotusten välisestä valinnasta, myös siitä, mihin julkiset resurssit kohdistetaan. Mika Malirannan tuore Kansantaloudellisessa aikakauskirjassa julkaistu pääkirjoitus korostaa, että aiemmat vahvat johtopäätökset menoleikkausten paremmuudesta ovat selvästi epävarmemmalla pohjalla kuin on usein ajateltu. Talouspolitiikassa jokaisella eurolla on vaihtoehtoiskustannus: esimerkiksi perintöveron poistoa ei voi arvioida irrallaan siitä, mitä vaihtoehtoisella verotulon käytöllä tai menetyksen kattamisella saavutettaisiin.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme