Sami Jysmän väitös: Uusi menetelmä mittaa työnantajamaksujen vaikutuksia
13.1.2025 11:50:14 EET | Työn ja talouden tutkimus LABORE | Tiedote
Suomen kaltaisessa pohjoismaisessa hyvinvointivaltiossa veroja kerätään paljon ja monesta eri asiasta. Onkin tärkeää ymmärtää, millaisia vaikutuksia eri veroilla on. Väitöskirjassaan Sami Jysmä tarkastelee tuloverojen, työnantajamaksujen ja makeisveron vaikutuksia.

Tuloveroja maksaessaan ei välttämättä tule ajatelleeksi, että etenkin progressiivinen tulovero tasaa omien käteen jäävien tulojen vaihtelua: jos yhtenä vuotena tienaa paljon ja toisena vähän, maksaa hyvänä vuotena suhteellisesti enemmän veroja ja huonona vähemmän.
– Tällä on samanlainen vaikutus kuin jos vakuutuslaitokselta ostaisi tulovakuutuksen – tosin tällaisia vakuutuksia ei juuri ole markkinoilla, Laboren tutkija Sami Jysmä sanoo.
Väitöstutkimuksessaan Jysmä tarkasteli erilaisten verojen vaikutuksia veronmaksajiin.
– Tulovakuutuksella on oma arvonsa, josta riskiä kaihtavat veronmaksajat olisivat valmiita maksamaan. Väitöskirjassani kehitän menetelmiä, joilla tätä arvoa voidaan mitata, Jysmä kertoo.
Suomessa ja muissa OECD-maissa merkittävä osa palkkasummasta menee erilaisiin työntekijä- ja työnantajamaksuihin. Näiden maksujen vaikutuksista ei ole täyttä selvyyttä. Yhteistyössä Kalifornian yliopiston professorin Youssef Benzartin ja Tampereen ylipiston professorin Jarkko Harjun kanssa tehdyssä tutkimuksessa Jysmä tutkijakumppaneineen tarkastelee vuoden 2010 veromuutosta, jolloin työnantajamaksuista poistettiin porras.
– Kehitimme uuden menetelmän, jolla pystyimme aiempaa luotettavammin mittaamaan tämänkaltaisen muutoksen vaikutuksia. Yllättäen muutoksella vaikuttaa olleen melko suuria positiivisia vaikutuksia yritysten kokoon ja työllisyyteen.
Jollain veroilla pyritään ohjaamaan ihmisten käyttäytymistä. Tällainen oli esimerkiksi vuosina 2011–2016 käytössä ollut makeisvero. Yhteistyössä VATT:in tutkimusprofessorin Tuomas Kososen ja Swansen yliopiston tutkijan Riikka Savolaisen kanssa toteutetussa tutkimuksessa tarkastellaan makeisveron käyttöönoton, muutosten ja poiston vaikutuksia makeisten ja virvoitusjuomien kulutukseen. Tutkimuksen perusteella vero vaikutti ohjaavan kulutusta merkittävästi ainoastaan silloin, kun sokeroitujen virvoitusjuomien veroa korotettiin, mutta keinomakeutettujen pidettiin ennallaan.
– Tutkimustulokset viittaavat siihen, että kuluttajat reagoivat tällaisiin veroihin lähinnä, jos saatavilla on tarpeeksi samankaltaisia korvaavia tuotteita, Jysmä selittää tutkimuksen tuloksia.
Väittelyn jälkeen Lohjalla asuva Jysmä jatkaa tutkimustyötä Laboressa ja Tampereen yliopistossa tutkijatohtorina.
Väitöstilaisuus perjantaina 17. tammikuuta
Kauppatieteiden maisteri Sami Jysmän taloustieteen alaan kuuluva väitöskirja Essays on the Economics of Taxation tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston johtamisen ja talouden tiedekunnassa perjantaina 17.1.2025 klo 12 alkaen. Paikkana on keskustakampuksen Päätalon sali D11 (Kalevantie 4, Tampere). Vastaväittäjänä toimii apulaisprofessori Antoine Bozio Paris School of Economicsista. Kustoksena toimii professori Jarkko Harju johtamisen ja talouden tiedekunnasta Tampereen yliopistosta.
Väitöstilaisuutta voi seurata etäyhteydellä täällä.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Sami JysmäerikoistutkijaJulkinen talous
Puh:+35840 940 2841sami.jysma@labore.fiLabore eli Työn ja talouden tutkimus LABORE (ent. Palkansaajien tutkimuslaitos) on vuonna 1971 perustettu itsenäinen tutkimuslaitos, jossa keskitytään yhteiskunnallisesti merkittävään ja tieteen kansainväliset laatukriteerit täyttävään soveltavaan taloustieteelliseen tutkimukseen. Tutkimuksen painopistealueisiin kuuluvat työn taloustiede, julkistaloustiede sekä makrotaloustiede ja toimialan taloustiede. Lisäksi teemme suhdanne-ennusteita ja toimialakatsauksia sekä julkaisemme Talous & Yhteiskunta -lehteä ja podcasteja.
Vahvuuksiamme ovat tutkijoiden korkea tieteellinen osaaminen sekä tiivis yhteistyö kotimaisten ja ulkomaisten yliopistojen ja tutkimuslaitosten kanssa. Tutkijoillamme on tärkeä asiantuntijarooli eri yhteyksissä ja he osallistuvat aktiivisesti yhteiskunnalliseen keskusteluun.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Työn ja talouden tutkimus LABORE
Suomalaisia koulutusmyyttejä: Perusopetuksen ongelmat ratkeavat lisärahalla?1.10.2026 06:00:00 EEST | Blogi
Heikkenevät oppimistulokset, OECD-maiden suurimmat erot oppilasryhmien välillä ja muut koulumaailman ongelmat ovat herättäneet huolta suomalaisen peruskoulun tilasta. Lääkkeeksi tarjotaan usein lisäresursseja: pienempiä ryhmäkokoja, lisää opettajia ja avustajia sekä kohdennettua lisärahoitusta.
Alustatyötä tekevät eivät ole yhtenäinen ryhmä30.9.2026 06:00:00 EEST | Tiedote
Alustatyö on Suomessa monimuotoinen ilmiö, jossa tekijäprofiilit, taloudellinen asema ja työmarkkinapolut vaihtelevat merkittävästi. Tutkimus osoittaa, että alustatyötä tehdään hyvin erilaisista lähtökohdista – eikä alustatyötä tekevistä voida puhua yhtenäisenä ryhmänä.
Ostovoiman kasvu ei ulotu pienituloisimpiin – alimman tulokymmenyksen ostovoima heikkenee vuonna 202628.9.2026 06:00:00 EEST | Kutsu
Kotitalouksien ostovoiman ennakoitu elpyminen jakautuu Suomessa hyvin epätasaisesti. Laboren uuden analyysin mukaan vuonna 2026 alimman tulokymmenyksen ostovoima heikkenee 3,5 prosenttia, kun ylimmän kasvaa 10,8 prosenttia. Vuosina 2023–2026 ryhmien välinen kehitysero on yli 16 prosenttiyksikköä.
KUTSU | Esimerkkiperheet -raportti julki torstaina 22.10.24.9.2026 14:33:50 EEST | Kutsu
Ketkä hyötyvät ostovoiman kasvusta - jäävätkö työttömät, eläkeläispari ja yksinhuoltaja ilman? Kenelle jää työn verotuksen kevennyksestä eniten euroja käteen? Miten korkojen kehitys on muuttanut asuntovelallisten ostovoimaa verrattuna vuokralla asuviin perheisiin?
Labore’s Economic Forecast 2026–2028: Growth gains promising momentum across the economy24.9.2026 10:24:15 EEST | Tiedote
Labore has raised its forecast for Finland’s economic growth in 2026 to 1.7 per cent, up 0.8 percentage points from its spring forecast. Exports and investment are supporting growth, while private consumption is also recovering. Employment, however, is improving slowly. The economy is forecast to grow by 1.6 per cent in 2027 and 1.5 per cent in 2028.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme