Työn ja talouden tutkimus LABORE

Sami Jysmän väitös: Uusi menetelmä mittaa työnantajamaksujen vaikutuksia

13.1.2025 11:50:14 EET | Työn ja talouden tutkimus LABORE | Tiedote

Jaa

Suomen kaltaisessa pohjoismaisessa hyvinvointivaltiossa veroja kerätään paljon ja monesta eri asiasta. Onkin tärkeää ymmärtää, millaisia vaikutuksia eri veroilla on. Väitöskirjassaan Sami Jysmä tarkastelee tuloverojen, työnantajamaksujen ja makeisveron vaikutuksia.

Kuva: Laura Oja.

Tuloveroja maksaessaan ei välttämättä tule ajatelleeksi, että etenkin progressiivinen tulovero tasaa omien käteen jäävien tulojen vaihtelua: jos yhtenä vuotena tienaa paljon ja toisena vähän, maksaa hyvänä vuotena suhteellisesti enemmän veroja ja huonona vähemmän.  

– Tällä on samanlainen vaikutus kuin jos vakuutuslaitokselta ostaisi tulovakuutuksen – tosin tällaisia vakuutuksia ei juuri ole markkinoilla, Laboren tutkija Sami Jysmä sanoo.  

Väitöstutkimuksessaan Jysmä tarkasteli erilaisten verojen vaikutuksia veronmaksajiin.

– Tulovakuutuksella on oma arvonsa, josta riskiä kaihtavat veronmaksajat olisivat valmiita maksamaan. Väitöskirjassani kehitän menetelmiä, joilla tätä arvoa voidaan mitata, Jysmä kertoo.

Suomessa ja muissa OECD-maissa merkittävä osa palkkasummasta menee erilaisiin työntekijä- ja työnantajamaksuihin. Näiden maksujen vaikutuksista ei ole täyttä selvyyttä. Yhteistyössä Kalifornian yliopiston professorin Youssef Benzartin ja Tampereen ylipiston professorin Jarkko Harjun kanssa tehdyssä tutkimuksessa Jysmä tutkijakumppaneineen tarkastelee vuoden 2010 veromuutosta, jolloin työnantajamaksuista poistettiin porras. 

– Kehitimme uuden menetelmän, jolla pystyimme aiempaa luotettavammin mittaamaan tämänkaltaisen muutoksen vaikutuksia. Yllättäen muutoksella vaikuttaa olleen melko suuria positiivisia vaikutuksia yritysten kokoon ja työllisyyteen.

Jollain veroilla pyritään ohjaamaan ihmisten käyttäytymistä. Tällainen oli esimerkiksi vuosina 2011–2016 käytössä ollut makeisvero. Yhteistyössä VATT:in tutkimusprofessorin Tuomas Kososen ja Swansen yliopiston tutkijan Riikka Savolaisen kanssa toteutetussa tutkimuksessa tarkastellaan makeisveron käyttöönoton, muutosten ja poiston vaikutuksia makeisten ja virvoitusjuomien kulutukseen. Tutkimuksen perusteella vero vaikutti ohjaavan kulutusta merkittävästi ainoastaan silloin, kun sokeroitujen virvoitusjuomien veroa korotettiin, mutta keinomakeutettujen pidettiin ennallaan.

– Tutkimustulokset viittaavat siihen, että kuluttajat reagoivat tällaisiin veroihin lähinnä, jos saatavilla on tarpeeksi samankaltaisia korvaavia tuotteita, Jysmä selittää tutkimuksen tuloksia.

Väittelyn jälkeen Lohjalla asuva Jysmä jatkaa tutkimustyötä Laboressa ja Tampereen yliopistossa tutkijatohtorina.

Väitöstilaisuus perjantaina 17. tammikuuta

Kauppatieteiden maisteri Sami Jysmän taloustieteen alaan kuuluva väitöskirja Essays on the Economics of Taxation tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston johtamisen ja talouden tiedekunnassa perjantaina 17.1.2025 klo 12 alkaen. Paikkana on keskustakampuksen Päätalon sali D11 (Kalevantie 4, Tampere). Vastaväittäjänä toimii apulaisprofessori Antoine Bozio Paris School of Economicsista. Kustoksena toimii professori Jarkko Harju johtamisen ja talouden tiedekunnasta Tampereen yliopistosta.

Tutustu väitöskirjaan.

Väitöstilaisuutta voi seurata etäyhteydellä täällä.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Labore eli Työn ja talouden tutkimus LABORE (ent. Palkansaajien tutkimuslaitos) on vuonna 1971 perustettu itsenäinen tutkimuslaitos, jossa keskitytään yhteiskunnallisesti merkittävään ja tieteen kansainväliset laatukriteerit täyttävään soveltavaan taloustieteelliseen tutkimukseen. Tutkimuksen painopistealueisiin kuuluvat työn taloustiede, julkistaloustiede sekä makrotaloustiede ja toimialan taloustiede. Lisäksi teemme suhdanne-ennusteita ja toimialakatsauksia sekä julkaisemme Talous & Yhteiskunta -lehteä ja podcasteja.

Vahvuuksiamme ovat tutkijoiden korkea tieteellinen osaaminen sekä tiivis yhteistyö kotimaisten ja ulkomaisten yliopistojen ja tutkimuslaitosten kanssa. Tutkijoillamme on tärkeä asiantuntijarooli eri yhteyksissä ja he osallistuvat aktiivisesti yhteiskunnalliseen keskusteluun.

Labore (punainen tekstilogo)

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Työn ja talouden tutkimus LABORE

Haluammeko auttaa vai satuttaa lapsia?13.2.2026 09:14:13 EET | Blogi

Helsingin sanomat uutisoi jonkin aikaa sitten Hallituksen esityksestä perusopetuslain muuttamisesta koskien niin sanottua osaamistakuuta. Esityksen mukaan oppilaan arvioinnista, vuosiluokalle siirtymisestä ja todistuksista säädettäisiin jatkossa entistä tarkemmin lain tasolla. Opettaja vastaisi edelleen oppilaan arvioinnista, mutta uudet selkeämmät arvioinnin kriteerit perustuisivat tulevaisuudessa entistä tarkemmin oppiaineiden tavoitteisiin ja vähimmäisosaamisen kriteereihin.

Perusopetuksen järjestelmällinen kehittäminen edellyttää parempaa tietopohjaa oppimistuloksista ja niihin vaikuttavista tekijöistä12.2.2026 17:01:33 EET | Tiedote

Koulutusta koskeva tietopohja on puutteellinen eikä mahdollista nykyvaatimukset täyttävää perusopetuksen arviointia ja tutkimusta. Tämä käy ilmi tarkastusvaliokunnan tilaamasta tutkimuksesta, jossa luodaan pitkän aikavälin kokonaiskuva perusopetuksen oppimistulosten ja perhetaustan väliseen yhteyteen sekä mahdolliseen eriytymiseen Suomessa. Tutkimuksessa kuvataan myös koulutuksen tietopohjaan liittyviä ongelmia ja tehdään ehdotuksia muutostarpeista.

Selvitys: Hyvätuloisten veronkevennykset eivät juuri paranna julkisten alojen työntekijöiden ostovoimaa12.2.2026 09:02:52 EET | Tiedote

Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL:n tilaama ja Työn ja talouden tutkimus Laboren toteuttama Esimerkkikotitalouksien ostovoimakatsaus osoittaa, että vuosien 2022–2023 korko- ja inflaatiokriisi on jättänyt pysyvän jäljen monien kotitalouksien ostovoimaan. Veromuutokset eivät merkittävästi paranna keski- ja matalatuloisten julkisten alojen työntekijöiden taloudellista asemaa. Ostovoiman kehitys nojaa ensisijaisesti palkkatulojen kasvuun – ei veropolitiikkaan.

Suomella kaikki edellytykset nousta dynaamiseksi kasvutaloudeksi – kasvuharppaus vaatii nyt osaavaa työvoimaa ja osaavaa omistajuutta6.2.2026 00:01:00 EET | Tiedote

Kansantalouden tasolla Suomi on junnannut kohta kaksi vuosikymmentä, mutta tuoreen tutkimuksen mukaan samaan aikaan on kuitenkin perustettu useita innovatiivisia yrityksiä. Näiden yritysten dynamiikka on monin paikoin vertailukelpoinen jopa Yhdysvaltojen kanssa. Tänään julkaistun Etlan ja Laboren tutkimusraportin ja kirjan mukaan Suomella on kaikki edellytykset nousta dynaamiseksi kasvutaloudeksi. Jotta potentiaali realisoituisi, on Suomen siirryttävä pankkikeskeisestä rahoituksesta kohti pääomarahoitteista ja aktiivista, osaavaa omistajuutta.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye