Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA

Etla: Suomi jäämässä kiertotalousohjelman tavoitteista – lisätoimia tarvitaan

Jaa

Tuoreen tutkimuksen mukaan erilaisten kiertotalouden ohjauskeinojen yhdistelmä voisi viedä Suomen lähemmäs kiertotaloustavoitteitaan. Kiertotalouteen liittyvien verojen, tukien, rahoituksen, sääntelyn ja informaatio-ohjauksen avulla tavoite voitaisiin vielä saavuttaa. Tutkimus tunnistaa myös kiertotalouden mittareissa ja niihin liittyvissä tietosisällöissä rutkasti kehitettävää.

Kiertotaloutta kuvaavissa mittareissa on kehitettävää vielä rutkasti, toteavat tutkija Olli-Pekka Kuusela ja tutkimuspäällikkö Olli Ropponen.
Kiertotaloutta kuvaavissa mittareissa on kehitettävää vielä rutkasti, toteavat tutkija Olli-Pekka Kuusela ja tutkimuspäällikkö Olli Ropponen.

Suomen kiertotalousohjelman tavoitteena on kaksinkertaistaa resurssituottavuus ja kiertotalousaste vuoteen 2035 mennessä. Nykytoimet eivät kuitenkaan vaikuta riittäviltä tavoitteiden saavuttamiseksi. Lisätoimille on siis tarvetta – mutta minkälaisille? Entä kuinka toimien vaikutuksia ja kiertotaloutta pitäisi mitata?

Tänään julkaistu Etla-tutkimus, Miten vauhdittaa kiertotaloussiirtymää? Katsaus mittareihin ja ohjauskeinoihin (Etla Raportti 159) vertailee erilaisia kiertotalouden ohjauskeinoja, näiden keinojen toimintamekanismeja ja eroja sekä esittelee aineistolähteitä kiertotalouden mittaamiseen.

Kiertotaloutta kuvaavien mittareiden osalta havaitaan, että yhtä koko kiertotalouden kattavaa mittaria ei ole. Sen sijaan jokainen nykyisistä kiertotalouden indikaattoreista tarjoaa tietoa jostakin tietystä kiertotalouden osasta, kuten jakamistalouden suuruudesta. Rajoitteistaan huolimatta nykyisetkin mittarit tarjoavat tietoa kiertotalouden kehityksen suunnasta. Mittareissa on kuitenkin kehitettävää vielä rutkasti, toteavat tutkijat.

Tutkimus tunnistaa lukuisia kiertotalouden vauhdittamiseen soveltuvia ohjauskeinoja. Näitä ovat muiden muassa verot, tuet, sääntely, informaatio-ohjaus ja rahoitukseen liittyvät toimet.

— Eri ohjauskeinoilla on hyviä ja huonoja puolia, mistä syystä eri keinojen yhdistelmää on syytä pohtia. Lähtökohtaisesti ulkoisvaikutusten hinnoittelu arvoketjujen eri osissa veroilla tai maksuilla olisi yksi keino pyrkiä varmistamaan, että kestäville valinnoille on kannusteet sekä tuotannossa että kulutuksessa, sanoo Etlan tutkimuspäällikkö Olli Ropponen.

Ohjauskeinojen yhdistelmän suunnittelu vaatii kuitenkin tarkkaa harkintaa. Yksi ratkaisu siirtymän vauhdittamiseksi voisi olla TKI-tukien kohdentaminen nykyistä enemmän kiertotalousratkaisuihin, korostavat tutkijat.

Tutkimuksen on rahoittanut TT-säätiö.

Kuusela, Olli-Pekka – Ropponen, Olli: Miten vauhdittaa kiertotaloussiirtymää? Katsaus mittareihin ja ohjauskeinoihin (Etla Raportti 159)

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Kuvat

Kiertotaloutta kuvaavissa mittareissa on kehitettävää vielä rutkasti, toteavat tutkija Olli-Pekka Kuusela ja tutkimuspäällikkö Olli Ropponen.
Kiertotaloutta kuvaavissa mittareissa on kehitettävää vielä rutkasti, toteavat tutkija Olli-Pekka Kuusela ja tutkimuspäällikkö Olli Ropponen.
Lataa
Etlan tutkimuspäällikkö Olli Ropponen.
Etlan tutkimuspäällikkö Olli Ropponen.
Lataa

Linkit

Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etla

Arkadiankatu 23 B
00100 HELSINKI
09 609 900
http://www.etla.fi

ETLA eli Elinkeinoelämän tutkimuslaitos tutkii, ennustaa ja arvioi. Etla on yksityinen, voittoa tavoittelematon asiantuntijaorganisaatio.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA

Lyhyet sairauspoissaolot maksavat kunnille yli 130 miljoonaa euroa – Etlan tutkimus nostaa esiin maanantaipoissaolot ja kuntatyönantajien erot23.6.2025 06:00:00 EEST | Tiedote

Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen tänään julkaiseman tutkimuksen mukaan lyhyet sairauspoissaolot aiheuttavat kunnallisille työnantajille merkittäviä kustannuksia. Enintään kymmenen päivän poissaolot muodostavat vuosittain yli puolet kokonaiskustannuksista. Vuonna 2021 työnantajakustannukset lyhyistä poissaoloista olivat 135 miljoonaa euroa. Lyhyet poissaolot painottuvat erityisesti alkuviikkoon, mutta sairauspoissaolojen yleisyydessä havaittiin suuria eroja kuntien ja organisaatioiden välillä.

Etla: Suomen tulevan kasvun ytimessä ohjelmistot, data ja brändit5.6.2025 09:00:00 EEST | Tiedote

Tulevaisuuden kasvu Suomessa perustuu yhä selvemmin ohjelmistoille, datalle, brändeille ja organisaatiopääomalle - eli ns. aineettomille investoinneille. Tänään julkaistun Etla-raportin mukaan parhain tulos ja korkein tuottavuus yrityksissä saadaan yhdistelemällä erilaisia aineettomia investointeja. Lisäksi tarvitaan laajempaa tietopohjaa aineettomista investoinneista sekä joitakin muutoksia nykyiseen innovaatiopolitiikkaan.

Tulevan kasvun avaimet kädessä – mutta ymmärrämmekö aineetonta pääomaa? (Linkki livestriimiin)5.6.2025 08:00:00 EEST | Kutsu

Aineettomat hyödykkeet ovat keskeisessä osassa taloudellisen arvon luomisessa ja yhteiskuntien hyvinvoinnissa. Aineetonta pääomaa ovat esimerkiksi brändit, data, patentit, ohjelmistot ja henkilö- ja organisaatiopääoma. Nykyinen ymmärryksemme aineettomista hyödykkeistä on kuitenkin puutteellinen. Millaisia vaikutuksia aineettomilla pääomilla on yritysten menestymiseen? Tai mikä aineeton pääoma selittää selvimmin menestystä? Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etla on selvittänyt vastauksia näihin kysymyksiin monivuotisessa Business Finlandin rahoittamassa tutkimushankkeessa. Etla järjestää nyt hankkeen päättävän loppuseminaarin, jossa kuullaan hankkeen kokoavia tuloksia. Paneelikeskustelussa mukana on myös brändien ja aineettoman pääoman huippuammattilaisia. Aika: Torstaina 5.6. klo 9.30–11.00 Paikka: Tapahtumastudio ELIEL, Sanomatalo, Töölönlahdenkatu 2 TAI Livestriimi Linkki livestriimiin Pääset seuraamaan tilaisuutta allaolevasta linkistä: Linkki livestriimiin Tilaisuuden ohjelma 09.30–09

Muistutuskutsu medialle: Tulevan kasvun avaimet kädessä – mutta ymmärrämmekö aineetonta pääomaa?3.6.2025 09:54:00 EEST | Kutsu

Aineettomat hyödykkeet ovat keskeisessä osassa taloudellisen arvon luomisessa ja yhteiskuntien hyvinvoinnissa. Aineetonta pääomaa ovat esimerkiksi brändit, data, patentit, ohjelmistot ja henkilö- ja organisaatiopääoma. Nykyinen ymmärryksemme aineettomista hyödykkeistä on kuitenkin puutteellinen. Millaisia vaikutuksia aineettomilla pääomilla on yritysten menestymiseen? Tai mikä aineeton pääoma selittää selvimmin menestystä? Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etla on selvittänyt vastauksia näihin kysymyksiin monivuotisessa Business Finlandin rahoittamassa tutkimushankkeessa. Etla järjestää nyt hankkeen päättävän loppuseminaarin, jossa kuullaan hankkeen kokoavia tuloksia. Paneelikeskustelussa mukana on myös brändien ja aineettoman pääoman huippuammattilaisia. Aika: Torstaina 5.6. klo 9.30–11.00 Paikka: Tapahtumastudio ELIEL, Sanomatalo, Töölönlahdenkatu 2 TAI Livestriimi Tervetuloa mukaan Tervetuloa seuraamaan tilaisuutta paikan päällä tai livestriimin kautta. Linkki livestriimiin Paikan pääl

Tutkimus: Merkittävä osa Suomen tuonnista on haavoittuvaa2.6.2025 09:29:17 EEST | Tiedote

Maailmantalous on siirtymässä uuteen geotalouden aikakauteen, jossa kansallisvaltioilla ja niiden muodostamilla blokeilla on yhä suurempi rooli, käy ilmi tuoreesta tutkimuksesta. Geotalouden aikana pyrkimys on vähentää riippuvuutta muista maista ja geotaloudelliset riskit tarjoavat perusteita valikoivalle teollisuuspolitiikalle. Lukuisat kansainvälisen kaupan riippuvuudet tekevät myös Suomen haavoittuvaksi mahdollisessa kriisitilanteessa.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye