Etla: Suomi jäämässä kiertotalousohjelman tavoitteista – lisätoimia tarvitaan
17.2.2025 09:00:00 EET | Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA | Tiedote
Tuoreen tutkimuksen mukaan erilaisten kiertotalouden ohjauskeinojen yhdistelmä voisi viedä Suomen lähemmäs kiertotaloustavoitteitaan. Kiertotalouteen liittyvien verojen, tukien, rahoituksen, sääntelyn ja informaatio-ohjauksen avulla tavoite voitaisiin vielä saavuttaa. Tutkimus tunnistaa myös kiertotalouden mittareissa ja niihin liittyvissä tietosisällöissä rutkasti kehitettävää.
Suomen kiertotalousohjelman tavoitteena on kaksinkertaistaa resurssituottavuus ja kiertotalousaste vuoteen 2035 mennessä. Nykytoimet eivät kuitenkaan vaikuta riittäviltä tavoitteiden saavuttamiseksi. Lisätoimille on siis tarvetta – mutta minkälaisille? Entä kuinka toimien vaikutuksia ja kiertotaloutta pitäisi mitata?
Tänään julkaistu Etla-tutkimus, Miten vauhdittaa kiertotaloussiirtymää? Katsaus mittareihin ja ohjauskeinoihin (Etla Raportti 159) vertailee erilaisia kiertotalouden ohjauskeinoja, näiden keinojen toimintamekanismeja ja eroja sekä esittelee aineistolähteitä kiertotalouden mittaamiseen.
Kiertotaloutta kuvaavien mittareiden osalta havaitaan, että yhtä koko kiertotalouden kattavaa mittaria ei ole. Sen sijaan jokainen nykyisistä kiertotalouden indikaattoreista tarjoaa tietoa jostakin tietystä kiertotalouden osasta, kuten jakamistalouden suuruudesta. Rajoitteistaan huolimatta nykyisetkin mittarit tarjoavat tietoa kiertotalouden kehityksen suunnasta. Mittareissa on kuitenkin kehitettävää vielä rutkasti, toteavat tutkijat.
Tutkimus tunnistaa lukuisia kiertotalouden vauhdittamiseen soveltuvia ohjauskeinoja. Näitä ovat muiden muassa verot, tuet, sääntely, informaatio-ohjaus ja rahoitukseen liittyvät toimet.
— Eri ohjauskeinoilla on hyviä ja huonoja puolia, mistä syystä eri keinojen yhdistelmää on syytä pohtia. Lähtökohtaisesti ulkoisvaikutusten hinnoittelu arvoketjujen eri osissa veroilla tai maksuilla olisi yksi keino pyrkiä varmistamaan, että kestäville valinnoille on kannusteet sekä tuotannossa että kulutuksessa, sanoo Etlan tutkimuspäällikkö Olli Ropponen.
Ohjauskeinojen yhdistelmän suunnittelu vaatii kuitenkin tarkkaa harkintaa. Yksi ratkaisu siirtymän vauhdittamiseksi voisi olla TKI-tukien kohdentaminen nykyistä enemmän kiertotalousratkaisuihin, korostavat tutkijat.
Tutkimuksen on rahoittanut TT-säätiö.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Olli RopponenTutkimuspäällikkö, ETLA
Puh:044 465 0193olli.ropponen@etla.fiTytti SulanderViestintäjohtaja, ETLA
Puh:040-505 1241tytti.sulander@etla.fiKuvat
Linkit
Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etla
Arkadiankatu 23 B
00100 HELSINKI
09 609 900
http://www.etla.fi
ETLA eli Elinkeinoelämän tutkimuslaitos tutkii, ennustaa ja arvioi. Etla on yksityinen, voittoa tavoittelematon asiantuntijaorganisaatio.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA
Tuore tutkimus: Nelipäiväinen työviikko leikkaisi vientituloja miljardeilla, kiky-sopimus toi maltillista kasvua15.6.2026 00:01:00 EEST | Tiedote
Siirtyminen nelipäiväiseen työviikkoon ilman työaikaa kompensoivaa tuottavuuden kasvua leikkaisi Suomen metsä- ja terästeollisuuden vientituloja neljässä vuodessa jopa 2,4 miljardia euroa, selviää Etlan, VATTin ja Aalto-yliopiston tutkijoiden tuoreesta tutkimuksesta. Erityisesti pääomavaltaisessa vientiteollisuudessa lyhyemmän työajan mahdolliset tuottavuushyödyt ovat tutkijoiden mukaan epätodennäköisiä tuotantoteknologian jäykkyyden vuoksi. Sitä vastoin vuosina 2017–2019 Suomessa toteutettu kilpailukykysopimus onnistui tavoitteessaan parantaa kustannuskilpailukykyä. Kikyn arvioidaan kasvattaneen tuloja vientimarkkinoilla liki 240 miljoonaa euroa.
Konepajoille ja rakennusalalle kustannuspaineita – EU:n hiilirajamekanismin laajennus epäsuoriin päästöihin ei kuitenkaan romuta Suomen teollisuuden kilpailukykyä10.6.2026 09:01:00 EEST | Tiedote
EU:n hiilirajamekanismin (CBAM) mahdollinen laajentaminen myös epäsuoriin päästöihin ei aiheuta Suomen tuontiin merkittäviä muutoksia. CBAM-laajennus vähentäisi jonkin verran tuontia päästökaupan ulkopuolisista maista. Tuonti reagoi laajennukseen voimakkaimmin alumiinisektorilla, kun taas raudan ja teräksen kohdalla vaikutukset ovat maltillisempia. Kustannuspaineet kohdistuvat Suomessa erityisesti rauta- ja terässektoriin sekä näitä hyödyntäviin toimialoihin, kuten rakennus- ja konepajateollisuuteen.
Etla: Geopoliittiset jännitteet ja suurvaltojen kilpailu kaventavat kansainvälistä innovaatioyhteistyötä9.6.2026 09:02:00 EEST | Tiedote
Suurvaltojen välinen teknologinen kilpailu ja maailmantalouden pirstoutuminen ovat merkittävästi vähentäneet kansainvälistä yhteistyötä keksinnöissä ja innovaatioissa, ilmenee Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen tuoreesta tutkimuksesta. Geopoliittisen fragmentaation voimistuminen on vähentänyt blokkirajat ylittävää keksijäyhteistyötä, heikentänyt keksijätiimien monimuotoisuutta ja kaventanut kansainvälisiä tiedonvaihdon kanavia. Tämän johdosta Euroopan asema keskeisillä teknologia-aloilla on vaarassa heikentyä.
Suomi menettää kansainvälistä vientiasemaansa – Etla peräänkuuluttaa tuoteinnovaatioita ja kaupan esteiden purkua26.5.2026 09:00:00 EEST | Tiedote
Suomen talouskasvun vauhdittaminen vaatii politiikkatoimia, jotka tukevat tuoteinnovaatioita sekä yritysten pääsyä kansainvälisille markkinoille. Konkreettisia politiikkatoimia suositellaan kaksivuotisen, Business Finlandin rahoittaman tutkimushankkeen päättävässä loppumuistiossa. Kansainvälisen kaupan turbulenssit vaikuttavat suoraan suomalaisten teollisuusyritysten innovointihalukkuuteen, siksi innovointia tulisi tukea myös laskusuhdanteissa. Heikko tuoterakenne ja suorituskyky nakertavat jo Suomen markkinaosuutta maailmankaupassa.
Muistutuskutsu medialle: Mistä syntyy uusi kasvu? Tervetuloa Etlan seminaariin 26.5. klo 9.3025.5.2026 10:48:12 EEST | Kutsu
Miten suomalaiset toimialat ovat pystyneet sopeutumaan maailmankaupassa tapahtuviin muutoksiin muihin EU-maihin verrattuna? Miten ulkomaankaupassa ja ympäristösääntelyssä tapahtuvat muutokset vaikuttavat kotimaisten yritysten innovaatioihin? Mikä on kustannustehokkain tapa vähentää päästöjä Suomen teollisuudessa?
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme