KOVA: Kohtuuhintaisissa vuokra- ja asumisoikeusasunnoissa asuvien asumistyytyväisyys on noussut

Vuoden 2024 selvityksen mukaan kohtuuhintaisissa vuokra-asunnoissa asuvien kokonaistyytyväisyys on 3,88 asteikolla 1–5, mikä on 0,05 korkeampi kuin vuoden 2021 selvityksessä. Eri vuosien selvitysten otokset tosin eroavat jonkin verran toisistaan. Osa-alueittain jaoteltuna korkeimman arvosanan asukkaat antoivat asuinympäristölleen (4,16), joskin tyytyväisyys asuintaloon (+0,11) ja asuntoon (+0,10) nousivat eniten. Asumisoikeusasuntojen asukkaiden kokonaistyytyväisyys oli 3,78 ja myös niissä asuvat arvioivat asuinympäristönsä korkeimmalle (4,18).

- On ilahduttavaa havaita, että kohtuuhintaisissa asunnoissa asuvien asumistyytyväisyys on kasvanut. Hyvien naapurisuhteiden ohella aktiivisella asukastoiminnalla koetaan olevan positiivinen vaikutus asumistyytyväisyyteen. Lisäksi on mielenkiintoista, että asukastoimintaan itse osallistuneet asukkaat raportoivat olevansa selvästi tyytyväisempiä sekä naapurisuhteisiinsa että asukastoimintaan, KOVAn ekonomisti Eetu Kauria kuvailee.

Asumismenojen osuus käytettävissä olevista tuloista on noussut

KOVAn asukastyytyväisyysselvityksen mukaan kohtuuhintaisissa vuokra-asunnoissa asuvien kotitalouksien asumismenojen osuus käytettävissä olevista tuloista on keskimäärin 47 prosenttia, mikä on kaksi prosenttiyksikköä enemmän kuin vuoden 2021 kyselyssä. Asumisoikeusasunnoissa asuvilla osuus on 41 prosenttia. Sekä vuokra- että asumisoikeusasuntojen asukkaista erityisesti suurissa kaupungeissa asuvat yhden hengen ja yksinhuoltajien kotitaloudet raportoivat korkeita asumismenojen osuuksia; esimerkiksi vuokra-asunnossa pääkaupunkiseudulla asuvilla yksinhuoltajakotitalouksilla 52 prosenttia käytettävissä olevista tuloista kuluu asumiseen.

Kohtuuhintaisissa vuokra-asunnoissa asuvista kotitalouksista 41 prosenttia saa asumistukea ja 12 prosenttia toimeentulotukea. Asumistukea saavien osuus on laskenut yhdeksän prosenttiyksikköä kolmen vuoden takaisesta. Asukkailta kysyttiin myös heidän asumiseensa liittyvistä valintamahdollisuuksista. Pääkaupunkiseudulla vuokra-asunnoissa asuvista alle 10 prosenttia kertoi, ettei omistusasunnon hankinta olisi heille mahdotonta. Muualla maassa asuvien osalta vastaava osuus oli hieman yli 10 prosenttia.

- Parin viime vuoden yleinen hintakehitys huomioiden ei ole yllättävää, että asumismenojen osuus käytettävissä olevista tuloista on kasvanut. Toisaalta myös sosiaaliturvamuutoksilla on saattanut olla vaikutusta, mistä kertoo muun muassa asumistukea saavien kotitalouksien osuuden laskeminen. Kohtuuttomien asumismenojen rajana pidetään yleensä 40 prosenttia käytettävissä olevista tuloista, mikä nyt siis ylittyy selvästi keskimääräisellä kohtuuhintaisessa vuokra-asunnossa asuvalla kotitaloudella. Toisaalta kohtuuhintainen vuokra- tai asumisoikeusasunto on monelle niissä asuvissa ainoa mahdollinen asumismuoto, Kauria päättää.