Elinkeinoelämän keskusliitto EK

KUTSU 12.2.: Kuntaranking-tulosjulkistus - mitkä ovat Suomen parhaat alueet yrityksille?

15.1.2025 08:14:00 EET | Elinkeinoelämän keskusliitto EK | Kutsu

Jaa

KUTSU:
Kuntaranking-tulosjulkistus – mitkä ovat Suomen parhaat alueet yrityksille?

Aika:             ke 12.2. klo 10 - 11
Toteutus:      Teams Live

Hyvä toimittaja / toimitus

Kuntaranking-kyselytutkimus laittaa Suomen alueet (seutukunnat) paremmuusjärjestykseen sen mukaan, kuinka hyvän toimintaympäristön ne tarjoavat paikallisille yrityksille. Elinkeinoelämän keskusliitto EK toteuttaa tutkimuksen kahden vuoden välein. Huom: vertailussa olevat 25 seutukuntaa on lueteltu tämän kutsun perässä.

Tervetuloa yrityksille, kuntapäättäjille ja medialle tarkoitettuun tulosjulkistukseen, jossa esitellään myös EK:n viestit kevään kunta- ja aluevaaleihin:

OHJELMA:

Tilaisuuden avaus
Pk-johtaja Petri Vuorio, EK

Kuntaranking 2025: tulokset ja johtopäätökset
Johtava asiantuntija Jari Huovinen, EK

EK:n viestit kunta- ja aluevaaleihin
Toimitusjohtaja Jyri Häkämies

Pyydämme ystävällisesti ilmoittautumaan tämän linkin kautta, niin saat sähköpostiisi Teams-linkin osallistumista varten. 

Huom: olkaa yhteydessä viestintäämme (satu.toivonen@ek.fi), jos toivotte etukäteen haastateltavaksi paikallista yrittäjää, jolla on valmius kommentoida oman alueen Kuntaranking-sijoitusta.

Edellisessä mittauksessa vuonna 2023 Kuntarankingin kärkikolmikon muodostivat Seinäjoen, Rauman ja Salon seudut. Vahvoja tulosparantajia olivat Tampereen ohella Lahden ja Ylä-Savon seudut. Kaikkein kovimman nousun teki Kajaanin seutu. Sijoitukseen vaikuttavat yritysten arvioissa erityisesti seuraavat tekijät: kuntapäätöksenteon yrityslähtöisyys (esim. kaavoituksen sujuvuus, yritysvaikutusten huomiointi päätöksissä), oman alueen julkiset yrityspalvelut (neuvonta, rahoitus, toimitilat) sekä osallistumismahdollisuus palveluiden tuottamiseen (kilpailu kuntayhtiöiden kanssa, julkiset hankinnat).

Vuodesta 2010 alkaen toteutettu Kuntaranking on vakiinnuttanut asemansa kuntapäättäjien ja pk-yritysten välisessä vuoropuhelussa. Monissa kunnissa tuloksia on hyödynnetty myös elinkeinopolitiikan arvioinnin mittarina.

Lämpimästi tervetuloa!

Elinkeinoelämän keskusliitto EK

Lisätiedot:
tiedottaja Satu Toivonen, puh. 040 8212 097

 
======================================================

Kuntaranking-vertailussa olevat 25 seutukuntaa

Helsingin seutukunta:

Espoo Helsinki Hyvinkää Järvenpää Karkkila Kauniainen Kerava Kirkkonummi Lohja Mäntsälä Nurmijärvi Pornainen Sipoo Siuntio Tuusula Vantaa Vihti

Hämeenlinnan seutukunta:

Hattula Hämeenlinna Janakkala

Joensuun seutukunta:

Heinävesi Ilomantsi Joensuu Juuka Kontiolahti Liperi Outokumpu Polvijärvi

Jyväskylän seutukunta:

Hankasalmi Jyväskylä Laukaa Muurame Petäjävesi Toivakka Uurainen

Kajaanin seutukunta:

Kajaani Paltamo Ristijärvi Sotkamo

Kemi-Tornion seutukunta:

Kemi Keminmaa Simo Tervola Tornio

Kokkolan seutukunta:

Kannus Kokkola

Kotkan-Haminan seutukunta:

Hamina Kotka Miehikkälä Pyhtää Virolahti

Kouvolan seutukunta:

Kouvola

Kuopion seutukunta:

Kuopio Siilinjärvi

Lahden seutukunta:

Asikkala Hartola Heinola Hollola Iitti Kärkölä Lahti Orimattila Padasjoki Sysmä

Lappeenrannan seutukunta:

Lappeenranta Lemi Luumäki Savitaipale Taipalsaari

Mikkelin seutukunta:

Hirvensalmi Kangasniemi Mikkeli Mäntyharju Puumala

Oulun seutukunta:

Hailuoto Kempele Liminka Lumijoki Muhos Oulu Tyrnävä

Porin seutukunta:

Harjavalta Huittinen Kokemäki Merikarvia Nakkila Pomarkku Pori Ulvila

Porvoon seutukunta:

Askola Myrskylä Porvoo Pukkila

Rauman seutukunta:

Eura Eurajoki Rauma Säkylä

Rovaniemen seutukunta:

Ranua Rovaniemi

Salon seutukunta:

Salo Somero

Savonlinnan seutukunta:

Enonkoski Rantasalmi Savonlinna Sulkava

Seinäjoen seutukunta:

Ilmajoki Isokyrö Kauhava Kurikka Lapua Seinäjoki

Tampereen seutukunta:

Hämeenkyrö Kangasala Kuhmoinen Lempäälä Nokia Orivesi Pirkkala Pälkäne Tampere Vesilahti Ylöjärvi

Turun seutukunta:

Kaarina Lieto Masku Mynämäki Naantali Nousiainen Paimio Raisio Rusko Sauvo Turku

Vaasan seutukunta:

Korsnäs Laihia Maalahti Mustasaari Vaasa Vöyri

Ylä-Savon seutukunta:

Iisalmi Keitele Kiuruvesi Lapinlahti Pielavesi Sonkajärvi Vieremä

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Satu ToivonenTiedottaja

Yrittäjyys, elinkeinopolitiikka
Energia, ilmasto, liikenne, ympäristö
EU-asiat, Brysselin toimisto
Kauppapolitiikka, kansainvälistyminen

Puh:040 821 2097satu.toivonen@ek.fi

Tietoja julkaisijasta

Elinkeinoelämän keskusliitto EK on suomalaisten yritysten merkittävin puolestapuhuja. Välitämme elinkeinoelämän yhteisiä viestejä ja ratkaisuehdotuksia politiikan päättäjille ja yhteiskunnalliseen keskusteluun.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Elinkeinoelämän keskusliitto EK

KUTSU to 12.2. - EK:n dataikkunan tulosinfo vihreistä investoinneista10.2.2026 14:31:21 EET | Kutsu

MEDIAKUTSU Vihreissä investoinneissa takana ennätysvuosi - kantaako sama tahti vuonna 2026? to 12.2. klo 10–10.45 (Teams) Hyvä toimittaja / toimitus Tervetuloa kuulemaan EK:n dataikkunan vuoden 2025 toteumatietoja sekä arvioita vihreiden investointien jatkonäkymistä. Vuodesta 2025 tuli ennätyksellinen valmistuneiden investointien osalta. Samoin varhaisen vaiheen aihiot kasvoivat hyvin. Sen sijaan puhdasta sähköä käyttävien teollisuushankkeiden osalta katseet uusista investointipäätöksistä siirtyvät vuodelle 2026. Suhdannekuvan parantumisen ja hallituksen tarjoamien investointikannustimien odotetaan edesauttavan sitä, että ison mittakaavan teollisuushankkeista päästäisiin tänä vuonna tekemään sitovampia investointipäätöksiä. Dataikkunan investointilukujen lisäksi julkistamme päivitetyn arvion hankkeiden vaikutuksesta kansantalouden tuotokseen, verotuloihin sekä työllisyyteen. Mediainfossa on äänessä EK:n johtava asiantuntija Janne Peljo ja vihreän kasvun johtaja Ulla Heinonen. Infon mod

EK:n selvitys: Ruotsin ja Tanskan keinot käyttöön Suomen kasvukäänteeseen10.2.2026 08:00:00 EET | Tiedote

EK:n selvityshanke nostaa esille verrokkimaiden kiinnostavia kasvutoimia, joilla Ruotsi ja Tanska ovat onnistuneet vauhdittamaan yritystensä uudistumista ja talouden menestystä. Niistä on syytä ottaa oppia, kun meillä pohditaan lähivuosien kasvukeinoja ja elinkeinopolitiikkaa. Suomen talous ja elintaso ovat polkeneet paikallaan lähes kaksi vuosikymmentä. Samassa ajassa keskeisimmät verrokkimaat Ruotsi ja Tanska ovat ajaneet kasvussa kauas ohitsemme. Ne ovat läpivieneet rohkeita uudistuksia, jotka ovat vauhdittaneet yritysten kansainvälistä menestystä niin teollisuudessa kuin palveluissa. Ruotsin vahvuuksissa korostuu yksi Euroopan toimivimmista pääomamarkkinoista, joka edistää kasvuyritysrahoituksen saatavuutta. Tanska taas erottuu vahvalla pk-yrityssektorillaan ja kyvyllä kasvattaa yrityksiä kohti isompaa mittelstand-kokoluokkaa. Molemmat panostavat uusien kasvualojen synnyttämiseen, innovaatioiden kaupallistamiseen ja määrätietoisiin vienninedistämistoimiin. Ruotsin kasvukeinoissa ko

EK kannattaa luonnonarvomarkkinoiden vauhdittamista – lisäkannusteet tarpeen9.2.2026 11:14:10 EET | Tiedote

EK:n mielestä luonnonarvomarkkinoiden nykyjärjestelmää kannattaisi kehittää joustavampaan suuntaan, jotta yrityksillä olisi paremmat edellytykset tarttua ekologisen kompensaation ja muiden luontotekojen mahdollisuuksiin. Hallituksen luonnonsuojelulain muutosesitys on kannatettava askel luonnonarvomarkkinoiden vauhdittamiseksi. Luonnonarvomarkkinoilla tarkoitetaan järjestelmää, jossa esimerkiksi maanomistajat voivat toteuttaa positiivisia luontotoimia – kuten soiden ennallistamista – ja myydä näin syntyviä luontohyötyjä yrityksille tai muille toimijoille. Tämä ekologinen kompensaatio avaa yrityksille uuden keinon kantaa ympäristövastuuta ja osallistua luontotekoihin. Laajempana tavoitteena on kanavoida yksityisiä rahavirtoja luonnon ennallistamiseen ja suojeluun. Hallitus valmistelee paraikaa luonnonsuojelulain muutoksia, joilla pyritään vauhdittamaan luonnonarvomarkkinoiden käynnistymistä. Hallitus ehdottaa, että viranomaisen varmentamia luonnonarvoyksiköitä olisi mahdollista käyttää n

KUTSU 12.2. - EK:n dataikkunan tulosinfo vihreistä investoinneista3.2.2026 14:53:05 EET | Tiedote

KUTSU Vihreissä investoinneissa takana ennätysvuosi - kantaako sama tahti vuonna 2026? to 12.2. klo 10–10.45 (Teams) Hyvä toimittaja / toimitus Tervetuloa kuulemaan EK:n dataikkunan vuoden 2025 toteumatietoja sekä arvioita vihreiden investointien jatkonäkymistä. Vuodesta 2025 tuli ennätyksellinen valmistuneiden investointien osalta. Samoin varhaisen vaiheen aihiot kasvoivat hyvin. Sen sijaan puhdasta sähköä käyttävien teollisuushankkeiden osalta katseet uusista investointipäätöksistä siirtyvät vuodelle 2026. Suhdannekuvan parantumisen ja hallituksen tarjoamien investointikannustimien odotetaan edesauttavan sitä, että ison mittakaavan teollisuushankkeista päästäisiin tänä vuonna tekemään sitovampia investointipäätöksiä. Dataikkunan investointilukujen lisäksi julkistamme päivitetyn arvion hankkeiden vaikutuksesta kansantalouden tuotokseen, verotuloihin sekä työllisyyteen. Mediainfossa on äänessä EK:n johtava asiantuntija Janne Peljo ja vihreän kasvun johtaja Ulla Heinonen. Infon moderoi

Uudistetaan EU:n päästökauppa kohti vuotta 2040 – päästöt alas kilpailukyky turvaten3.2.2026 10:00:00 EET | Tiedote

Päästökauppa (ETS1) on avain vuoden 2040 ilmastotavoitteen toteutumiseen, sillä sen piirissä on lähes 40 prosenttia EU:n kasvihuonekaasupäästöistä. Uudistetaan päästökauppaa niin, että ilmastotoimet voidaan toteuttaa kustannustehokkaasti ja joustomahdollisuudet hyödynnetään viisaasti. Euroopan unioni pääsi viime syksynä sopuun vuoteen 2040 tähtäävästä 90 prosentin päästövähennystavoitteesta. Nyt valmistellaan sen konkreettisempaa toimeenpanoa päästökauppasektorilla vuosina 2031–2040. Päästökaupan (ETS1) pelisääntöjen merkitys on iso, sillä sen piirissä on Euroopan raskas teollisuus, energiantuotanto sekä meri- ja lentoliikenne, muistuttaa EK:n johtava asiantuntija Kati Ruohomäki: ”Suomalainen elinkeinoelämä seisoo EU:n päästökaupan takana. Se on esimerkki markkinaehtoisesti toimivasta ohjauskeinosta, jonka avulla päästöt saadaan jo nykyisellä kaudella vähenemään hallitusti kohti 62 prosentin tavoitetta vuonna 2030. Järjestelmän uudistaminen on tehtävä harkiten, koska se vaikuttaa ilmas

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye