Kaikki eivät omistakaan mökkinsä rantaviivaa − Vaasassa maa kohoaa sentin vuodessa
15.1.2025 07:42:51 EET | Maanmittauslaitos | Tiedote
Kaikki eivät tällä hetkellä omista oman merenrantatonttinsa rantaviivaa, eivätkä he välttämättä tiedä sitä. Omistuksen saa rantaan asti ensi kesäksi Maanmittauslaitoksen avulla ostamalla omistuksesta puuttuvan maakaistaleen eli lunastamalla vesijätön yhteisen vesialueen jakokunnalta.

Vesijättö on tontin rajan ja rantaviivan välissä oleva alue. Se on siis entistä vesialuetta, joka on vuosien saatossa muuttunut maaksi, kun maa on kohonnut enemmän kuin merenpinta noussut.
Suomessa tontin omistuksen rajat eivät itsestään muutu, vaikka maasto muuttuisi.
Professori Hannu Koivula Maanmittauslaitoksen Paikkatietokeskuksesta tietää kertoa, että Vaasassa maa kohoaa tällä hetkellä yhden sentin vuodessa, kun taas merenpinta nousee noin kolme millimetriä vuodessa. Vaasassa vesijättöä syntyy siis merenrantatonteille enemmän kuin Helsingissä, jossa merenpinnan nousun nopeus on ennusteiden mukaan lähestymässä maannousun nopeutta.
500–800 lunastaa vuosittain vesijättömaansa
Vesijätön voi lunastaa itselleen hakemalla Maanmittauslaitoksesta vesijätön lunastusta. Vesijätön lunastamisen jälkeen rantatontti yltää veteen asti.
- Hyöty vesijätön lunastuksesta on hyvin tilannesidonnainen. Hyöty voi olla rakennuslupa, tietyn pinta-alan saavuttaminen tai tunne siitä, että oma omistaminen on varmalla pohjalla, kertoo vesijätön lunastuksista Pohjanmaalla vastaava tuotantopäällikkö Reijo Hautamäki Maanmittauslaitoksesta.
- Jos oman rannan vesijättömaan omistus mietityttää, asian saa helposti kuntoon. Koko Suomessa lunastetaan vuosittain 500–800 vesijättöä, Hautamäki toteaa.
Ensi heinäkuuksi vesijätöstä omaa maata
Vesijättö on maksullinen maanmittaustoimitus, jossa hakija maksaa Maanmittauslaitoksen työstä aiheutuvan kustannuksen, joka on tyypillisesti 2000–3000 euroa. Lisäksi lunastajan tulee maksaa korvaus vesialueen omistajalle eli tavallisesti yhteisen vesialueen jakokunnalle sekä varainsiirtovero, joka on kolme prosenttia lunastuskorvauksesta. Korvauksen hintatasosta voi kysyä jakokunnalta, mutta tarkka hinta määräytyy vasta vesijätön lunastustoimituksen aikana.
Vesijätön lunastuksen keskimääräinen kesto on 5–8 kuukautta. Kiireelliset vesijätöt käsitellään nopeammin.
- Jos nyt hakee vesijätön lunastusta, arvioimme, että hoidamme rannan maanomistuksen kuntoon alkukesällä 2025, sillä talvella mittausten tekeminen ei yleensä ole mahdollista, sanoo Reijo Hautamäki.
Hakemuksen jätettyäsi saat ilmoituksen, jossa on lunastusta käsittelevän maanmittausinsinöörin yhteystiedot. Voit ottaa yhteyttä maanmittausinsinööriin, jos lunastuksella on kiire.
Lue lisää
Lue lisää yhteisistä vesialueista https://www.maanmittauslaitos.fi/kiinteistot/kiinteistojen-yhteiset-asiat/yleista-yhteisista-alueista
Lue lisää vesijätön lunastuksesta https://www.maanmittauslaitos.fi/kiinteistot/kiinteiston-omistajalle/lunasta-toisen-omistamaa-aluetta
Hae vesijätön lunastusta Maanmittauslaitoksen asiointipalvelussa https://asiointi.maanmittauslaitos.fi/kiinteistoasiat/?auth=1&lang=fi
Tarvittaessa ota yhteyttä Maanmittauslaitoksen asiakaspalveluun https://www.maanmittauslaitos.fi/asiakaspalvelu
Lisätietoja
Vesijätön lunastuksesta: Tuotantopäällikkö Reijo Hautamäki, 040 538 9368
Maankohoamisesta: Professori, osastonjohtaja Hannu Koivula, 050 430 1639
Molempien sähköpostiosoitteet ovat muotoa etunimi.sukunimi@maanmittauslaitos.fi
Avainsanat
Teemme maanmittaustoimituksia, ylläpidämme kiinteistöjen ja osakehuoneistojen tietoja, huolehdimme omistusoikeuksien rekisteröinneistä ja kiinnityksistä, tuotamme kartta-aineistoja sekä teemme paikkatietoalan tutkimusta.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Maanmittauslaitos
Maailman laajin yksittäisten puiden tietojärjestelmä löytyy Suomesta – kattaa 8,5 miljardin puun tiedot2.11.2026 07:00:00 EET | Tiedote
Tutkimuskokeiluna alkanut Metsäkanta kattaa nykyään 8,5 miljardin puun tiedot 29 miljoonan hehtaarin alueelta. Lähes koko maan laajuiseksi kasvanut tietokanta osoittaa, että yksittäisten puiden tietoa voidaan tuottaa laajassa mittakaavassa.
Statistik: Skogspriset förblev stabilt, handelsvolymerna minskade30.10.2026 06:00:00 EET | Pressmeddelande
Skogspriset förblev oförändrat i hela landet trots att priset på virke sjönk. Hektarpriset steg mest i Södra Savolax och sjönk mest i Satakunta. Lantmäteriverket sammanställde köpeskillingsregistrets uppgifter om priserna och antalen köp av skogsfastigheter på mer än 10 hektar från ingången av 2026 till utgången av september.
Tilasto: Metsän hinta pysyi vakaana, kauppamäärät laskivat30.10.2026 06:00:00 EET | Tiedote
Metsän hinta säilyi koko maassa samalla tasolla puun hinnan laskusta huolimatta. Eniten hehtaarihinta nousi Etelä-Savossa ja laski Satakunnassa. Maanmittauslaitos kokosi kiinteistöjen kauppahintarekisteristä yli 10 hehtaarin metsätilakauppojen hinnat ja lukumäärät vuoden 2026 alusta syyskuun loppuun.
Puiden kuolleet oksat liikkuvat – ja täysin eri tavalla kuin elävät28.10.2026 07:00:00 EET | Tiedote
Kuolleet puunoksat eivät suinkaan ole paikallaan, vaan liikkuvat selvästi vuorokauden aikana. Tämä käy ilmi Maanmittauslaitoksen Paikkatietokeskus FGI:n ja Heidelbergin yliopiston yhteisestä tutkimuksesta.
Fem års uppföljning har avslöjat trädens individuella skillnader i stresstålighet20.10.2026 07:50:00 EEST | Pressmeddelande
Kontinuerliga observationer med laserskanning insamlade timme för timme erbjuder en unik möjlighet att upptäcka tidiga varningssignaler på att träd försvagas.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme