Kaikki eivät omistakaan mökkinsä rantaviivaa − Vaasassa maa kohoaa sentin vuodessa
Kaikki eivät tällä hetkellä omista oman merenrantatonttinsa rantaviivaa, eivätkä he välttämättä tiedä sitä. Omistuksen saa rantaan asti ensi kesäksi Maanmittauslaitoksen avulla ostamalla omistuksesta puuttuvan maakaistaleen eli lunastamalla vesijätön yhteisen vesialueen jakokunnalta.
Vesijättö on tontin rajan ja rantaviivan välissä oleva alue. Se on siis entistä vesialuetta, joka on vuosien saatossa muuttunut maaksi, kun maa on kohonnut enemmän kuin merenpinta noussut.
Suomessa tontin omistuksen rajat eivät itsestään muutu, vaikka maasto muuttuisi.
Professori Hannu Koivula Maanmittauslaitoksen Paikkatietokeskuksesta tietää kertoa, että Vaasassa maa kohoaa tällä hetkellä yhden sentin vuodessa, kun taas merenpinta nousee noin kolme millimetriä vuodessa. Vaasassa vesijättöä syntyy siis merenrantatonteille enemmän kuin Helsingissä, jossa merenpinnan nousun nopeus on ennusteiden mukaan lähestymässä maannousun nopeutta.
500–800 lunastaa vuosittain vesijättömaansa
Vesijätön voi lunastaa itselleen hakemalla Maanmittauslaitoksesta vesijätön lunastusta. Vesijätön lunastamisen jälkeen rantatontti yltää veteen asti.
- Hyöty vesijätön lunastuksesta on hyvin tilannesidonnainen. Hyöty voi olla rakennuslupa, tietyn pinta-alan saavuttaminen tai tunne siitä, että oma omistaminen on varmalla pohjalla, kertoo vesijätön lunastuksista Pohjanmaalla vastaava tuotantopäällikkö Reijo Hautamäki Maanmittauslaitoksesta.
- Jos oman rannan vesijättömaan omistus mietityttää, asian saa helposti kuntoon. Koko Suomessa lunastetaan vuosittain 500–800 vesijättöä, Hautamäki toteaa.
Ensi heinäkuuksi vesijätöstä omaa maata
Vesijättö on maksullinen maanmittaustoimitus, jossa hakija maksaa Maanmittauslaitoksen työstä aiheutuvan kustannuksen, joka on tyypillisesti 2000–3000 euroa. Lisäksi lunastajan tulee maksaa korvaus vesialueen omistajalle eli tavallisesti yhteisen vesialueen jakokunnalle sekä varainsiirtovero, joka on kolme prosenttia lunastuskorvauksesta. Korvauksen hintatasosta voi kysyä jakokunnalta, mutta tarkka hinta määräytyy vasta vesijätön lunastustoimituksen aikana.
Vesijätön lunastuksen keskimääräinen kesto on 5–8 kuukautta. Kiireelliset vesijätöt käsitellään nopeammin.
- Jos nyt hakee vesijätön lunastusta, arvioimme, että hoidamme rannan maanomistuksen kuntoon alkukesällä 2025, sillä talvella mittausten tekeminen ei yleensä ole mahdollista, sanoo Reijo Hautamäki.
Hakemuksen jätettyäsi saat ilmoituksen, jossa on lunastusta käsittelevän maanmittausinsinöörin yhteystiedot. Voit ottaa yhteyttä maanmittausinsinööriin, jos lunastuksella on kiire.
Lue lisää
Lue lisää yhteisistä vesialueista https://www.maanmittauslaitos.fi/kiinteistot/kiinteistojen-yhteiset-asiat/yleista-yhteisista-alueista
Lue lisää vesijätön lunastuksesta https://www.maanmittauslaitos.fi/kiinteistot/kiinteiston-omistajalle/lunasta-toisen-omistamaa-aluetta
Hae vesijätön lunastusta Maanmittauslaitoksen asiointipalvelussa https://asiointi.maanmittauslaitos.fi/kiinteistoasiat/?auth=1&lang=fi
Tarvittaessa ota yhteyttä Maanmittauslaitoksen asiakaspalveluun https://www.maanmittauslaitos.fi/asiakaspalvelu
Lisätietoja
Vesijätön lunastuksesta: Tuotantopäällikkö Reijo Hautamäki, 040 538 9368
Maankohoamisesta: Professori, osastonjohtaja Hannu Koivula, 050 430 1639
Molempien sähköpostiosoitteet ovat muotoa etunimi.sukunimi@maanmittauslaitos.fi
Avainsanat
Teemme maanmittaustoimituksia, ylläpidämme kiinteistöjen ja osakehuoneistojen tietoja, huolehdimme omistusoikeuksien rekisteröinneistä ja kiinnityksistä, tuotamme kartta-aineistoja sekä teemme paikkatietoalan tutkimusta.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Maanmittauslaitos
Oletko nähnyt droonin lentämässä metsässä tai pellolla? Se voi olla Maanmittauslaitoksen tutkimusdrooni21.10.2025 06:03:00 EEST | Tiedote
Maanmittauslaitoksessa on käynnissä lukuisia drooneihin liittyviä tutkimushankkeita, joissa tuotetaan tietoa muun muassa metsätuholaisten ja metsäpalojen ehkäisemiseksi sekä maatalouden innovaatioihin. Drooneilla tehtävässä kaukokartoituksen tutkimuksessa Suomi edustaa alan kansainvälistä tieteellistä huippua.
Väylävirasto lunastaa maita kahdeltasadalta Valtatie 5 -maantiehankkeen alta7.10.2025 08:21:14 EEST | Tiedote
Leppävirran ja Kuopion välille rakennetaan uusi nelikaistainen maantie vuosina 2026–2028. Tien kohdalla on noin 200 tilaa, joiden alueita Väylävirasto tulee lunastamaan. Maanmittauslaitoksen maanmittausinsinöörin vetämä lunastustoimikunta vastaa lunastuskorvausten määräämisestä Suomessa lunastajan ja maanomistajan välisessä prosessissa, lunastustoimituksessa.
Yksityisteiden muutoksista sopiminen ensiksi naapureiden kanssa säästää aikaa ja kustannuksia3.10.2025 08:07:34 EEST | Tiedote
Kun yksityistiehen halutaan tehdä muutoksia, ensimmäinen askel on sopia asiasta muiden tienkäyttäjien ja maanomistajien kanssa. Maanmittauslaitoksen mukaan se nopeuttaa asian etenemistä ja säästää rahaa.
Ilmakuvaus ja laserkeilaus jatkuu yhteistyössä – KALLIO-ohjelman sopimus allekirjoitettu30.9.2025 09:59:36 EEST | Tiedote
Ilmakuvaaminen ja laserkeilaus yhteiskunnan tarpeisiin jatkuu, kun yksityiskohdista saatiin sovittua syyskuussa. KALLIO-ohjelman sopimus varmistaa kansallisen ilmakuvaus- ja laserkeilausohjelman jatkon ensi vuodesta alkaen. Sopimus kokoaa yhteen keskeiset julkishallinnon toimijat, jotka hyödyntävät koko Suomen kattavaa kartta- ja paikkatietoaineistoa omassa työssään.
Sijainnin voi paikantaa voi myös ilman satelliittisignaalia - tutkimuksessa uusia edistysaskelia23.9.2025 06:03:00 EEST | Tiedote
Satelliittipaikannuksen häiriöistä riippumattomalle paikannukselle on suuri tarve. DI Maija Mäkelän väitöstutkimus esittelee verkottunutta paikannusmenetelmää, joka ei tarvitse lainkaan satelliittisignaalia toimiakseen. Väitöstutkimus on osa Maanmittauslaitoksen Paikkatietokeskus FGI:n tutkimushankkeita, joissa kehitetään paikannuksen häiriösietoisuutta ja keinoja suojautua häirinnän vaikutuksilta.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme