Kotihoidon esihenkilö rekrytoi neljänneksen työajastaan – suunnittelun ja johtamisen uudistukset välttämättömiä
15.1.2025 00:01:00 EET | Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL | Tiedote
Kotihoidon esihenkilöt kokevat toiminnan suunnittelun osin haastavaksi, ja rekrytointi vie aikaa esimerkiksi toiminnan ja osaamisen kehittämiseltä. Kotihoito ei voi nykymuodossaan kannatella tulevaisuuden kasvavia asiakasmääriä, joten suunnittelun ja johtamisen rakenteita on uudistettava.
Tämä selviää Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) raportista, joka käsittelee vanhuspalvelujen laatua ja tilannetta hyvinvointialueiden alkuvaiheessa sekä kokoaa kehittämissuosituksia palveluntuottajille.
Pitkäjänteinen henkilöstösuunnittelu on vaikeaa – rekrytointi vie aikaa johtamiselta
Valtaosa (75 %) seurantaan vastanneista kotihoidon esihenkilöistä arvioi onnistuneensa toiminnan suunnittelussa melko hyvin, mutta vain 14 prosenttia erinomaisesti. Vaikeimmaksi koettiin pitkäjänteinen henkilöstösuunnittelu ja työvuorojen työmäärän tasaisuuden varmistaminen. Vastauksissa korostuivat myös riittämättömät henkilöstöresurssit ja rekrytointihaasteet. Lisäksi esille tuotiin suuri vaihtuvuus ja sijaisten runsas käyttö.
”Selvityksen mukaan kotihoidon esihenkilö käyttää rekrytointiin keskimäärin 26 prosenttia työajastaan. Neljännes lähiesihenkilöiden työpanoksesta on siis pois muusta johtamisesta”, kertoo THL:n johtava tutkija Hanna Alastalo.
Rekrytointiin runsaasti työaikaa käyttävät esihenkilöt arvioivat johtamistaitonsa keskimääräistä heikommiksi. He myös arvioivat onnistuneensa toiminnan suunnittelussa huonommin kuin rekrytointiin vähemmän aikaa käyttävät. Kotihoidon esihenkilöt arvioivat johtamisosaamisensa keskimäärin heikommaksi kuin ympärivuorokautisen hoidon esihenkilöt.
”Kotihoidossa johtamisen vaikeutta lisää esihenkilöiden ja hoitajien välinen etäisyys sekä kotihoidon toimintaympäristön monimutkaisuus”, arvioi Ikääntymisen ja hoivan tutkimuksen huippuyksikön tutkija, dosentti Antero Olakivi Helsingin yliopistosta.
Tehokkaampi toiminnanohjaus parantaisi resurssien kohdentamista
Kotihoidon yksiköistä 87 prosenttia hyödyntää toiminnanohjausjärjestelmää. Näiden yksiköiden esihenkilöistä 71 prosenttia arvioi, että toiminnanohjausjärjestelmät ovat auttaneet kohdentamaan henkilöstöä asiakkaiden palvelutarpeiden mukaan hyvin. Reilu neljännes (27 %) ei kuitenkaan kokenut järjestelmän tuovan lisähyötyä.
”Toiminnanohjausjärjestelmiä pitäisi arvioida ja kehittää erityisesti kotihoidon tarpeiden näkökulmasta. Lisäksi on varmistettava, että järjestelmiä osataan hyödyntää. Nyt esihenkilöt arvioivat teknologioiden ja ohjelmistojen hyödyntämisen hoitotyön suunnittelussa heikoimmaksi osaamisalueekseen”, sanoo THL:n erikoistutkija Petra Saukkonen.
Toiminnanohjausjärjestelmän hyödyntäminen voi tehostaa resurssien kohdentamista, tukea päätöksentekoa sekä edistää asiakaslähtöisyyttä.
Asiakasarviot korostavat kotihoidon uudistamisen tarvetta
Raportin havaintoja vahvistaa uusin vanhuspalvelujen asiakastyytyväisyyskysely, jonka mukaan kotihoidon asiakastyytyväisyys on heikentynyt viimeisen kahden vuoden aikana. Asiakkaat ovat antaneet kielteisempiä arvioita muun muassa avun riittävyydestä, toiveiden huomioimisesta sekä turvallisuuden tunteesta.
”Tulokset alleviivaavat kotihoidon pitkäjänteisen kehittämisen ja resurssien paremman kohdentamisen tarvetta. Palvelurakenteen keventämisen myötä kotihoitoon kohdistuu entistä suurempi paine. Yksiköiden pitäisi pystyä investoimaan keinoihin, jotka tukevat henkilöstön sitoutumista, osaamisen kehittymistä sekä tehokkaampia rekrytointiprosesseja”, sanoo THL:n johtava asiantuntija Sari Kehusmaa.
Raportti perustuu pääosin iäkkäiden asumispalvelujen, pitkäaikaishoidon ja kotihoidon toimintayksiköiden esihenkilöille vuonna 2023 tehtyyn Vanhuspalvelujen tila -seurannan kyselyyn. Kyselyyn vastasi 2748 toimintayksikköä (vastausprosentti 92 %), joista 840 oli kotihoidon toimintayksiköitä.
Lisätiedot
Kehittyvät iäkkäiden palvelut Suomessa: Vanhuspalvelujen tila -seurannan tuloksia 2023
Hanna Alastalo
johtava tutkija
029 524 8609
etunimi.sukunimi@thl.fi
Petra Saukkonen
erikoistutkija
029 524 8289
etunimi.sukunimi@thl.fi
Avainsanat
Tietoa julkaisijasta
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on asiantuntija- ja tutkimuslaitos. Tuotamme tietoa, työkaluja ja ratkaisuja terveys- ja hyvinvointialan päätöksenteon ja toiminnan tueksi. Teemme kansainvälisesti ja kansallisesti arvokasta tutkimusta ja sovellamme sitä suomalaisen yhteiskunnan tulevaisuuden rakentamiseen.
Muut kielet
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL
Ukrainan oppi Suomelle: henkinen kriisinkestävyys rakentuu koko yhteiskunnan kyvystä tukea ihmisten selviytymistä – ja sitä vahvistetaan jo normaalioloissa23.10.2026 10:00:00 EEST | Tiedote
THL:n tutkimus osoittaa, että väestön henkinen kriisinkestävyys on tiiviisti yhteydessä koko yhteiskunnan toimintakykyyn. Ukrainassa siviiliväestön selviytymistä ja jaksamista ovat tukeneet arjen jatkuvuuden ja palvelujen ylläpitäminen, vahva kansalaisyhteiskunta, paikallisen päätöksenteon joustavuus, digitalisaation hyödyntäminen sekä innovatiivisten ratkaisujen kehittäminen muuttuvissa olosuhteissa. Suomelle keskeinen viesti on, että henkistä kriisinkestävyyttä ja sen edellytyksiä tulee vahvistaa jo normaalioloissa.
THL viikolla 44/202622.10.2026 15:22:27 EEST | Tiedote
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) mediakalenteri ilmestyy joka torstai. Siihen kootaan aina seuraavan viikon infot, tiedotteet, keskeiset tapahtumat, julkaisut ja muita valikoituja ajankohtaisia asioita. Tiedot pohjautuvat torstain 22.10. tilanteeseen, ja niihin voi tulla muutoksia. Tarkemmat tiedot THL:n tapahtumista ja webinaareista tapahtumakalenterissa. https://thl.fi/ajankohtaista/tapahtumat THL:n viestintä palvelee mediaa arkisin klo 9–16, puh. 029 524 6161, sähköposti: info(at)thl.fi Tiedotteet pe 23.10. Mitä voimme oppia Ukrainalta henkisen kriisinkestävyyden vahvistamisesta? – CIVRES-hankkeen tulosten julkistaminen. Millaiset toimintatavat ovat vahvistaneet yhteiskunnan ja väestön resilienssiä poikkeusoloissa? Entä mitä oppeja Ukrainan kokemuksista voidaan soveltaa Suomessa varautumisen, kriisinkestävyyden ja yhteiskunnallisen resilienssin vahvistamiseksi? Lisätietoja ja embargopyynnöt: viestintäpäällikkö Oliver Kiviharju, etunimi.sukunimi(at)thl.fi to 29.10. Hyvinvoin
Kutsu: Vahvempi kuin pelko – miten yhteisöt toipuvat väkivallan jälkeen?19.10.2026 07:55:00 EEST | Kutsu
Miten yhteiskunta, yhteisöt ja ammattilaiset toipuvat väkivaltaisesta teosta? Mitä voimme oppia Utøyasta, Viertolasta ja Ukrainasta? Entä mitä terrorismi maksaa yhteiskunnalle?
Muistutuskutsu: Ukrainasta oppeja Suomen kriisinkestävyyteen – THL julkaisee CIVRES-tutkimuksen tulokset 23.10.19.10.2026 07:55:00 EEST | Kutsu
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) CIVRES-hankkeessa tutkittiin Venäjän hyökkäyssodan vaikutuksia Ukrainan väestön hyvinvointiin ja henkiseen kriisinkestävyyteen. Keskeisten tulosten lisäksi julkaisutilaisuudessa käsitellään sitä, mitä oppeja Ukrainan kokemuksista voidaan soveltaa Suomessa varautumisen, kriisinkestävyyden ja yhteiskunnallisen resilienssin vahvistamiseksi.
THL viikolla 43/202615.10.2026 15:33:04 EEST | Tiedote
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) mediakalenteri ilmestyy joka torstai. Siihen kootaan aina seuraavan viikon infot, tiedotteet, keskeiset tapahtumat, julkaisut ja muita valikoituja ajankohtaisia asioita. Tiedot pohjautuvat torstain 15.10. tilanteeseen, ja niihin voi tulla muutoksia. Tarkemmat tiedot THL:n tapahtumista ja webinaareista tapahtumakalenterissa. https://thl.fi/ajankohtaista/tapahtumat THL:n viestintä palvelee mediaa arkisin klo 9–16, puh. 029 524 6161, sähköposti: info(at)thl.fi Uutiset ma 19.10. Sininauhaliitto sähköisten pelihaittapalveluiden tuottajaksi vuosille 2027–2031. Lisätiedot: riikka.salmelin(at)thl.fi, puh. 029 524 8036 ti 20.10. THL julkaisee suosituksia lähisuhdesurmien ehkäisemiseksi. Viimeisen kymmenen vuoden aikana Suomessa on kuollut lähisuhdesurmien seurauksena yhteensä 288 aikuista ja lasta. Kansallinen selvitystoiminto auttaisi ehkäisemään uusia surmia, tunnistamaan palvelujärjestelmän puutteita ja vahvistamaan väkivallan ehkäisyä kustannustehok
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme