Kotihoidon esihenkilö rekrytoi neljänneksen työajastaan – suunnittelun ja johtamisen uudistukset välttämättömiä

Tämä selviää Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) raportista, joka käsittelee vanhuspalvelujen laatua ja tilannetta hyvinvointialueiden alkuvaiheessa sekä kokoaa kehittämissuosituksia palveluntuottajille.

Pitkäjänteinen henkilöstösuunnittelu on vaikeaa – rekrytointi vie aikaa johtamiselta

Valtaosa (75 %) seurantaan vastanneista kotihoidon esihenkilöistä arvioi onnistuneensa toiminnan suunnittelussa melko hyvin, mutta vain 14 prosenttia erinomaisesti. Vaikeimmaksi koettiin pitkäjänteinen henkilöstösuunnittelu ja työvuorojen työmäärän tasaisuuden varmistaminen. Vastauksissa korostuivat myös riittämättömät henkilöstöresurssit ja rekrytointihaasteet. Lisäksi esille tuotiin suuri vaihtuvuus ja sijaisten runsas käyttö.

”Selvityksen mukaan kotihoidon esihenkilö käyttää rekrytointiin keskimäärin 26 prosenttia työajastaan. Neljännes lähiesihenkilöiden työpanoksesta on siis pois muusta johtamisesta”, kertoo THL:n johtava tutkija Hanna Alastalo.

Rekrytointiin runsaasti työaikaa käyttävät esihenkilöt arvioivat johtamistaitonsa keskimääräistä heikommiksi. He myös arvioivat onnistuneensa toiminnan suunnittelussa huonommin kuin rekrytointiin vähemmän aikaa käyttävät. Kotihoidon esihenkilöt arvioivat johtamisosaamisensa keskimäärin heikommaksi kuin ympärivuorokautisen hoidon esihenkilöt.

”Kotihoidossa johtamisen vaikeutta lisää esihenkilöiden ja hoitajien välinen etäisyys sekä kotihoidon toimintaympäristön monimutkaisuus”, arvioi Ikääntymisen ja hoivan tutkimuksen huippuyksikön tutkija, dosentti Antero Olakivi Helsingin yliopistosta.

Tehokkaampi toiminnanohjaus parantaisi resurssien kohdentamista

Kotihoidon yksiköistä 87 prosenttia hyödyntää toiminnanohjausjärjestelmää. Näiden yksiköiden esihenkilöistä 71 prosenttia arvioi, että toiminnanohjausjärjestelmät ovat auttaneet kohdentamaan henkilöstöä asiakkaiden palvelutarpeiden mukaan hyvin. Reilu neljännes (27 %) ei kuitenkaan kokenut järjestelmän tuovan lisähyötyä.

”Toiminnanohjausjärjestelmiä pitäisi arvioida ja kehittää erityisesti kotihoidon tarpeiden näkökulmasta. Lisäksi on varmistettava, että järjestelmiä osataan hyödyntää. Nyt esihenkilöt arvioivat teknologioiden ja ohjelmistojen hyödyntämisen hoitotyön suunnittelussa heikoimmaksi osaamisalueekseen”, sanoo THL:n erikoistutkija Petra Saukkonen.

Toiminnanohjausjärjestelmän hyödyntäminen voi tehostaa resurssien kohdentamista, tukea päätöksentekoa sekä edistää asiakaslähtöisyyttä.

Asiakasarviot korostavat kotihoidon uudistamisen tarvetta

Raportin havaintoja vahvistaa uusin vanhuspalvelujen asiakastyytyväisyyskysely, jonka mukaan kotihoidon asiakastyytyväisyys on heikentynyt viimeisen kahden vuoden aikana. Asiakkaat ovat antaneet kielteisempiä arvioita muun muassa avun riittävyydestä, toiveiden huomioimisesta sekä turvallisuuden tunteesta.

”Tulokset alleviivaavat kotihoidon pitkäjänteisen kehittämisen ja resurssien paremman kohdentamisen tarvetta. Palvelurakenteen keventämisen myötä kotihoitoon kohdistuu entistä suurempi paine. Yksiköiden pitäisi pystyä investoimaan keinoihin, jotka tukevat henkilöstön sitoutumista, osaamisen kehittymistä sekä tehokkaampia rekrytointiprosesseja”, sanoo THL:n johtava asiantuntija Sari Kehusmaa.

Raportti perustuu pääosin iäkkäiden asumispalvelujen, pitkäaikaishoidon ja kotihoidon toimintayksiköiden esihenkilöille vuonna 2023 tehtyyn Vanhuspalvelujen tila -seurannan kyselyyn. Kyselyyn vastasi 2748 toimintayksikköä (vastausprosentti 92 %), joista 840 oli kotihoidon toimintayksiköitä.

Lisätiedot

Kehittyvät iäkkäiden palvelut Suomessa: Vanhuspalvelujen tila -seurannan tuloksia 2023

Hanna Alastalo
johtava tutkija
029 524 8609
etunimi.sukunimi@thl.fi

Petra Saukkonen
erikoistutkija
029 524 8289
etunimi.sukunimi@thl.fi