Audiomedia Oy

Metsäasiantuntijain Stefan Borgman: Vihamielinen metsäkeskustelu heikentänyt alan työhyvinvointia

Jaa
Stefan Borgman
Stefan Borgman

Metsäalan Asiantuntijat ry:n puheenjohtajan Stefan Borgmanin mielestä vihamielinen ja syyllistävä metsäkeskustelu on heikentänyt merkittävästi metsäalan ammattilaisten jaksamista ja työhyvinvointia. –Kun metsäkeskustelussa nostetaan esiin epäkohtia, virheitä ja syyllisiä, se vaikuttaa alan ammattilaisten motivaatioon tehdä töitä metsien, metsänomistajien ja Suomen talouden hyväksi.

– Valtamedioiden rooli ja dominointi metsäasioiden käsittelyssä herättävät kysymyksiä, sillä ympäristöasioiden tarkastelu on monesti suppeaa ja jättää taloudellisen sekä sosiaalisen kestävyyden näkökulmat huomioimatta.  Metsätalouden parissa työskentelevien työpanoksesta ja jaksamisesta on kiinni, missä kunnossa Suomen metsät ovat.

Borgman viittaa YTT Juhani Wiion valtamedioiden metsäuutisointia koskevaan selvitykseen, jonka mukaan metsiä käsitellään ensi sijassa ilmastopolitiikan, luontokadon ja hiilinielujen kautta. – Haastateltavina esiintyvät useammin ympäristöjärjestöjen, Ilmasto- ja Luontopaneelien edustajat kuin metsänomistajat tai metsäalan edustajat. Kun metsäalan ammattilaiset esiintyvät harvoin metsiä käsittelevissä jutuissa, median tarjoama tieto on yksipuolista eikä aseta sitä laajempaan kokonaiskuvaan.

 – Kun joutuu työskentelemään vihamielisessä ympäristössä, olen huolissani metsäalalla toimivien työhyvinvoinnista ja työssä jaksamisesta. Kun mediassa käydään yksipuolisesti syyttäviä ja kärjistyneitä keskusteluja, olen huolissani siitä, kuinka nuoria saadaan tässä ilmapiirissä houkuteltua töihin metsätalouden pariin.

Metsäkeskustelu on Borgmanin mukaan negatiivisuuden kierteessä. – Se vaikuttaa työntekijöiden motivaatioon työskennellä metsien käytön hyväksi. Kun tehdystä työstä syyllistetään, ei työpäivän jälkeen jaksa lähteä enää keskusteluun puolustamaan omaa alaansa. Julkista keskustelua vältellään monesti sosiaalisessa mediassa esiintyvän maalittamisen pelossa.

Metsätalouden merkittävät talousvaikutukset unohtuneet

Kun vaaditaan hakkuurajoituksia, niiden taloudelliset vaikutukset jäävät Borgmanin mukaan keskustelussa varjoon, vaikka niillä on merkittäviä seurauksia. – Metsäkeskustelu on politisoitunut, mikä monimutkaistaa entisestään metsiin liittyvien ympäristöasioiden käsittelyä. Kestävän kehityksen toteuttaminen metsissä vaatii pitkäjänteisyyttä, mikä metsäkeskustelussa on unohtunut.

-Taloustutkimuksen viime syksynä julkaisema tutkimus osoitti, että ymmärrys metsäalan työllisyysvaikutuksiin sekä sen tuottamiin hyvinvointiyhteiskunnan rahoitukseen käytettyihin vero- ja vientituloihin on hiipunut. Elinvoimainen ja tuottava metsätalous ja -teollisuus työllistävät suoraan ja epäsuorasti noin 140 000 suomalaista ja tuottavat yli 3,5 miljardin euron vuosittaisen verokertymän.

Borgman muistuttaa, että metsätalouden ammattilaisten panos on ratkaiseva suomalaisen hyvinvoinnin kannalta. – On helppo vaatia hakkuiden rajoittamista, jos ei tarvitse kantaa vastuuta alenevista verotuloista ja siitä seuraavista palveluiden leikkaamisesta. Viranomaisten, median ja ympäristöjärjestöjen olisi hyvä tunnustaa myös se työ, mitä on vuosikymmenien aikana luonnon hyväksi metsätaloudessa tehty.

– Ympäristöjärjestöjen ja poliitikkojen vaatimat hakkuurajoitukset ilmastopolitiikan nimissä lisäävät meihin suuntautuvaa painetta ja vaikeuttavat suhteiden ylläpitämistä metsänomistajiin. Kun yhteistyö metsänomistajien kanssa on elintärkeää, uusilla alan toimijoilla on ollut suuria haasteita näiden verkostojen luomisessa, muistuttaa Borgman.   

Ympäristöviranomaiset panttaavat suojelutietoja

Vaikka metsäasiantuntijoilla on laaja-alainen osaaminen, niin riskit virheisiin kasvavat Borgmanin mukaan koko toimintaketjussa, kun työkuorma on kohtuuton. – Työnantajien tulee huolehtia riittävistä resursseista, henkilöstön perehdyttämisestä ja kantaa vastuunsa mahdollisista vahingoista.  Ruotsissa on 56 prosenttia ja Saksassa lähes yhdeksän kertaa enemmän metsäasiantuntijoita verrattuna Suomeen vastaavaa pinta-alaa kohden.

– Virheiden riski kasvaa, kun ympäristöviranomaiset eivät luovuta joidenkin suojelun piirissä olevien lajien sijaintitietoja edes metsäammattilaisille tai metsänomistajille. Viranomaisten tehtävänä tulee olla metsäelinkeinon neuvonta ja edistäminen, ei lisäesteiden luominen. Viranomaisten ylläpitämien luontotietojen tulisi olla tarkkoja ja ajantasaisia sekä metsäalan toimijoiden käytettävissä aina tarpeen mukaan.

Borgmanin mukaan valvontaa tekevien ympäristöviranomaisten tulisi neuvoa tarvittaessa etupainotteisesti. – Silloin vältyttäisiin virheiden etsinnältä ja paikkaamiselta jälkikäteen. Viranomaisten toiminta on johtanut siihen, että metsiin on syntynyt harmaita alueita, joilta ei uskalleta ostaa puuta, vaikka niillä ei ole säädöspohjaista suojelua.

– Metsäalan ammattilaiset ovat kehittäneet luontoarvojen huomiointia merkittävästi viime vuosikymmenten aikana. Vaikka metsäammattilaisilla on laaja-alainen osaaminen, heidät nostetaan julkisuudessa tikun nokkaan jokaisesta maisemaa pilaavasta metsänkäsittelystä tai tapahtuneista virheistä.

Borgmanin mukaan tapahtuneet virheet ja luontovahingot ovat entisestään lisänneet säädösten, sertifikaattien ja toimintaohjeiden aiheuttamaa painetta. – On luotu pelon ilmapiiri, jossa oikein kytätään, että mistä saadaan otsikoita, vaikka kukaan ei tee alalla virheitä tahallaan.

 – Lisääntyvien vaatimusten ja huomioitavien asioiden tulva kasvattavat virheiden todennäköisyyttä, mutta virheistäkin tulee ottaa opiksi. Työnantajien tulee myös tukea virheitä tehneitä työntekijöitä, jos he eivät ole tehneet virhettä tahallisesti tai törkeästä huolimattomuudesta, muistuttaa Borgman.

Markku Laukkanen, markku.laukkanen@audiomedia.fi

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Stefan Borgman
stefan.borgman@luva.fi

Kuvat

Stefan Borgman
Stefan Borgman
Lataa

Lisätietoja julkaisijasta

Tämä journalistisin perustein laadittu artikkeli on osa Metsämiesten Säätiön rahoittamaa ”Metsä vastaa” –artikkelisarjaa. Sarjan tavoitteena on esitellä monipuolisesti metsäalan tutkijoiden, päättäjien, yritysten ja yhteisöjen näkemyksiä ajankohtaisista metsätaloutta käsittelevistä aiheista. Artikkelit ovat vapaasti hyödynnettävissä joko lähdemateriaalina tai julkaistavissa sellaisenaan. Artikkelit julkaistaan myös Säätiön www.mmsaatio.fi –sivuilla.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Audiomedia Oy

Paltamon Pasi Ahoniemi: Puurakentamisesta ratkaisu kuntien ilmastotalkoisiin1.4.2025 11:23:38 EEST | Artikkeli

Paltamon kunnantalon rakentaminen massiivihirrestä on esimerkki tietoisesta panostuksesta puurakentamiseen. – Kunnan päättäjät valitsivat massiivipuurakenteen osana elinkaariajattelua, jossa kestävyys, energiatehokkuus ja paikallistalouden tukeminen olivat avainasemassa. Rakennusmateriaalina käytettiin pohjoisen puuta, ja suurin osa rakennusprosessista työllisti kainuulaisia yrittäjiä ja ammattilaisia, kuvailee hanketta Paltamon kunnanjohtaja Pasi Ahoniemi. –Vaikka omien ilmastotavoitteiden asettaminen on kunnille vapaaehtoista, meille puurakentaminen on yksi työkalu ilmastotavoitteiden saavuttamiseen. Hirsinen kunnantalo kestää 200 vuotta ja sitoo hiiltä koko elinkaarensa ajan. Paltamon kunnassa metsätaloudella on Ahoniemen mukaan keskeinen rooli paikallistaloudessa ja elinkeinoelämässä. – Kunta on panostanut voimakkaasti puurakentamiseen, biotalouteen ja uusiutuvan energian hankkeisiin, jotka tukevat sekä alueen työllistämistä että ekologisesti kestäviä ratkaisuja. − Me lupaamme kunt

Metsäjohtaja Juha Jumppanen: Hakkuurajoitukset johtaisivat miljardimenetyksiin kansantaloudessa25.3.2025 11:26:58 EET | Artikkeli

Hakkuiden rajoittaminen merkitsisi Metsä Groupin metsäjohtaja Juha Jumppasen mukaan merkittäviä taloudellisia menetyksiä EU:ssa ja Suomessa. – Jos hakkuita vähennettäisiin Suomessa 10-15 miljoonan kuutiometrin verran vuositasolla, se merkitsisi kahden-kolmen miljardin arvonlisäyksen menetystä ja metsäalan arvoketjussa 11-17 tuhannen työpaikan menetystä erityisesti maakunnissa. Minun mielestäni meillä ei kansakuntana ole siihen varaa. –Kun suomalaisen puun arvonlisä on 200 euroa per kiintokuutiometri, päästöoikeuden hinta on EU:n laskelmissa ollut 50 euroa per hiilidioksidiekvivalentitonni (CO2-ekv). Kansantalouden kannalta on selvää, kumpi kannattaa valita ja kannattaako ajaa metsäsektoria alas. Teknologisten hiilinielujen kustannukseksi on Ilmastopaneeli arvioinut alimmillaan 120-150 euroa per CO2-ekv, eli sekin on halvempi ratkaisu kuin hakkuiden vähentäminen. Jos hakkuita Suomessa rajoitettaisiin, kaksi kolmasosaa niistä siirtyisi EU maiden ulkopuolelle professori Maarit Kallion alu

Työ- ja elinkeinoministeriön Riku Huttunen: Ilmastotavoitteet eivät toteudu vain nielujen kasvattamisella17.3.2025 10:56:43 EET | Artikkeli

Suomen ilmastotavoitteiden saavuttaminen ei voi nojautua Työ- ja elinkeinoministeriön energiaosaston osastopäällikkö Riku Huttusen mukaan pelkästään metsien hiilinielujen kasvattamiseen. – Tutkimustieto on muuttunut, ja maankäytön hiilinielujen laskenta on epävarmaa. EU:n maankäyttösektorin velvoitteiden täyttäminen on vaikeaa kaikille metsäisille EU-maille ja ilmaston lämpeneminen pahentaa ongelmaa, kun maaperä päästää enemmän hiilidioksidia. Jo lain valmistelussa tiedettiin, että maankäytön päästöjen ja hiilinielujen laskenta on kaikkein epävarmin kohta tavoitteiden saavuttamisessa. Huttusen mukaan Suomen ilmastotavoitteiden saavuttaminen vaatii kustannustehokkaita keinoja päästöjen vähentämiseen metsien hiilinielujen kasvattamisen lisäksi kaikilla sektoreilla. – EU:n asettamat velvoitteet, erityisesti LULUCF-maankäyttösektorille, ovat haasteellisia kaikille metsäisille EU-maille, ja ilmastonmuutos vaikeuttaa niiden saavuttamista entisestään. Kansalliset tavoitteet ovat Suomen omia p

MTK: n metsäjohtaja Marko Mäki-Hakola: Ilmastotavoitteita arvioitava uudelleen7.3.2025 09:49:04 EET | Artikkeli

Ilmastolain mukaan hallituksen on hyväksyttävä pitkän välin ilmastosuunnitelma tänä vuonna ja tarkasteltava hiilineutraalisuus- ja päästövähennystavoitteiden toteutumista uuden tieteellisen tiedon pohjalta. –Hallitus pystyy tarkastelemaan ilmastolakia ilman, että kenenkään tarvitsee peruuttaa mistään aikaisemmista päätöksistä, sanoo MTK:n metsäjohtaja Marko Mäki-Hakola. Mäki-Hakolan mukaan nyt pelotellaan sillä, että Suomi joutuu ostamaan nieluoikeuksia muilta mailta. – En usko, että mitään laskuja on Suomelle tulossa, koska millään maalla ei ole myytävää. Metsämaan päästöjen kasvu ja metsien nielujen aleneminen koskee suurinta osaa, ellei kaikkia maita Euroopassa. On turha pelotella miljardilaskuilla, kun EU joutuu arvioimaan eri maiden laskentamenetelmien yhdenmukaisuutta ja metsille asetettuja tavoitteita uudelleen. –Ilmastolain välitarkastelussa on huomioitava myös muiden maiden päästötavoitteiden toteutuminen ja toimenpiteiden kustannustehokkuus. Mäki-Hakola muistuttaa, että kaiki

Professori Maarit Kallio: Hakkuurajoitukset johtaisivat merkittävään metsien hakkuuvuotoon ja tulonsiirtoon Euroopasta25.2.2025 10:44:57 EET | Artikkeli

EU:n maankäytölle ja metsätaloudelle asettamien nielutavoitteiden toteutuminen ja biodiversiteettistrategia aiheuttaisi massiivisen hakkuuvuodon EU:sta ulos muihin maihin. – Se merkitsisi valtavaa tulonsiirto EU-maista muualle, mutta lähes olematonta ilmastohyötyä kustannuksiin verrattuna, sanoo metsäekonomian ja -politiikan professori Maarit Kallio Norjan ympäristö- ja biotieteiden NMBU yliopistosta. Kallion mukaan EU:n LULUCF sektorin ilmasto- ja monimuotoisuuslinjauksilla on erittäin suuri vaikutus Euroopan metsätalouteen. – Asetettujen tavoitteiden globaalien seurannaisvaikutusten tarkastelu osoittaa kuitenkin EU:n politiikkakeinojen tehottomuuden käytännössä. –Hakkuuvuotoa EU:sta tapahtuisi maihin, joissa metsäkato on ollut keskimäärin suurempaa, Eurooppaan verrattuna pienempi osa metsistä on sertifioinnin piirissä ja metsähallinto heikompaa. Näissä maissa on Eurooppaan verrattuna suojelualueita keskimäärin vähemmän, uhanalaisten lajien osuus maan lajeista suurempi ja tärkeiden el

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye