Väitös: Homomies kelpasi malliksi vain heteroksi naamioituneena
16.1.2025 09:32:17 EET | Jyväskylän yliopisto | Tiedote
FM Kari Silvolan väitöstutkimus tarkastelee, miten maskuliinisuuden ihanteet määrittelivät sitä, kuka kelpasi edustamaan suomalaista miestä mainoskuvissa lama-ajan Suomessa. Väitöstutkimus tuo esiin aikansa kulttuuriset jännitteet, joita hallitsivat homofobiset asenteet, aids-epidemian leimaama pelon ilmapiiri ja maskuliinisuuden tiukat rajat.
Jyväskylän yliopistossa valmistuneessa kirjoittamisen väitöstutkimuksessa tarkasteltiin maskuliinisuuden representaatiota lama-ajan Suomessa 1990-luvun alussa. Väitöstutkimus osoittaa, kuinka suomalaisessa kulttuurissa maskuliinisuuden määritelmät ovat muuttuneet ja rajalinja maskuliinisuuden ja feminiinisyyden välillä on siirtynyt, vaikkakaan ei hävinnyt.
Silvola tutkii väitöstyössään sisäistettyä itsesyrjintää, jossa homofobisissa olosuhteissa yksilö sisäistää ympäristön asenteet ja alkaa syrjiä itse itseään. Tämän lisäksi Silvola tutki passing for straight -ilmiötä eli läpimenoa heterona. Hän hyödynsi metodinaan autoetnografiaa ja luovaa kirjoittamista tutkiessaan maskuliinisuuden representaatioita ja tarkasteli tutkimuksessaan queer-katseen kautta itsestään otettuja muoti- ja mainoskuvia.
Voiko homo edustaa suomalaista miestä vai vain esittää tätä?
Silvola tarkastelee tutkimaansa ilmiötä pohtimalla, millainen mies on kelvollinen edustamaan suomalaista miestä julkisuudessa. Hän pohtii myös, miten me katsomme kulttuurisia kuvia ja mitä lopulta näemme, kun katselemme representaatiota suomalaisesta miehestä.
Väitöstutkimuksen merkittävä uusi havainto on miesmalleihin liittynyt kaksoisparadoksi: heidän “tiedettiin” olevan homoseksuaaleja, mutta heidän kuviaan “katsottiin” heteromiehen kuvina. Kyse oli aikakaudelle tyypillisestä sekä seksuaalivähemmistöjen että tiettyjen ammattien stereotyyppisestä leimaamisesta. Tämän kaksoisparadoksin tekee erityiseksi se, että heidän odotettiin menevän läpi heteroina (passing for straight) eli esittävän aikakauden miesideaalia, heteroseksuaalista miestä, mutta ei koskaan homomiestä.
"Perimmältä kyse oli siitä, voiko homo edustaa suomalaista miestä vai vain esittää tätä", Silvola selventää.
”Homorutto” jätti rujot jälkensä kokonaiseen sukupolveen
Silvola pohtii väitöskirjassaan, miksi homomies ei ollut kelvollinen edustamaan suomalaista miestä. Erääksi tekijäksi nousee hiv-epidemia, josta uutisoitiin ensimmäisen kerran Helsingin Sanomissa kesäkuun lopussa 1983. Siitä alkoi ”homoruton” aikakausi, joka jätti rujot jälkensä ei vain homomiehiin vaan koko sukupolven käsityksiin seksuaalisuudesta.
Silvola tarkasteli väitöstutkimuksessaan kriittisesti näennäisesti virheettömiä muotikuvia. Hän paljasti niistä jännitteitä ajalta, jolloin sekä aidsiin kuolleiden että nuorten hiv-tartunnan saaneiden homomiesten itsemurhat olivat Suomessa huipussaan.
"Silotelluista kuvista paljastuu miesfeminiinisyyden kielto ja suoranainen kammo miehen anaalinautintoa kohtaan. Miehen rektum nähtiin porttina, jonka kautta aids levisi Suomeen. Valtaväestön asenteet homomiehiä kohtaan olivat aikakaudella vihamieliset. Lääkärilehdessä jopa ehdotettiin hiv-tartunnan saaneiden karkotusta Seilin saarelle loppuiäkseen", Silvola kertoo.
Kari Silvolan väitöskirjan A darkroom of my own: Confessions of a male model. An autoethnographic study of internalized self-discrimination and passing for straight tarkastustilaisuus pidetään 25.1.2025 yliopiston päärakennuksen salissa C4 alkaen klo 14.00. Tilaisuus on seurattavissa myös etäyhteyden välityksellä. Vastaväittäjänä toimii professori Tony E. Adams (Bradley University) ja kustoksena professori Sanna Karkulehto (Jyväskylän yliopisto).
Väitöstilaisuuden kieli on englanti, lektio on suomeksi.
Etäyhteys väitöstilaisuuteen: https://r.jyu.fi/dissertation-silvola-250125
Linkki väitösjulkaisuun: https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/99226
Silvolan väitöstyötä tukivat Suomen Kulttuurirahaston Keski-Suomen rahasto, Fulbright Finland Säätiö, Oskar Öflunds Stiftelse sr, Suomen Valokuvataiteen Museo/Börje ja Dagmar Söderholmin rahasto, Jyväskylän yliopiston Musiikin, taiteen ja kulttuurin tutkimuksen laitos.
Taustatietoa:
Kari Silvola on suorittanut filosofian maisterin tutkinnon Jyväskylän yliopistossa kirjallisuuden ja kirjoittamisen maisteriohjelmassa. Hän on tehnyt pitkän uran ammattimallina, toimittajana sekä kirjoittamisen opettajana.
Lisätietoja: kari.silvola@jyu.fi, 045 150 6693.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Reetta KalliolaViestinnän asiantuntija, Humanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekunta
Puh:+358504335652reetta.j.kalliola@jyu.fiKuvat
Liitteet
Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Väitös: Taiteellinen koulutus muokkaa aivoja – tutkimus osoittaa valon ja lämpimien värien herkkyyden vahvistuvan6.2.2026 11:00:00 EET | Tiedote
Jyväskylän yliopistossa tehty väitöstutkimus osoittaa, että kuvataidealan tausta muokkaa aivojen tapaa käsitellä värejä. Kuvataidetaustan omaavilla ihmisillä mitattiin tutkimuksessa voimakkaampia hermostollisia reaktioita kirkkaisiin väreihin ja myös muita ihmisiä myönteisemmät reaktiot lämpimiin värisävyihin. Väitöstutkija Liting Songin mukaan taiteilijoiden aivot tulkitsevat ja kokevat värejä eri lailla kuin muiden ihmisten.
Miksi pelko leviää vääriin tilanteisiin? Väitöstutkimus avaa uusia näkökulmia erotteluoppimiseen ja pelon yleistymiseen (Lehtonen)6.2.2026 09:50:03 EET | Tiedote
Pelko on elintärkeä tunne, mutta toisinaan pelon tunne voi yleistyä tilanteisiin, joissa vaaraa ei ole. Jyväskylän yliopistossa tarkastettava väitöstutkimus tuo lisätietoa siitä, miten aivot erottavat uhkaavat ja turvalliset kokemukset, ja miksi tässä prosessissa voi olla eroja sukupuolten välillä.
Tutkimus: Toimittajat tasapainoilevat kansalaisjournalismin, digitaalisten alustojen ja poliittisen paineen välissä5.2.2026 10:40:54 EET | Tiedote
MA Edwin Nfor tarkastelee väitöskirjassaan, miten ammattijournalistit toimivat ympäristössä, jossa kansalaisjournalismi, digitaaliset alustat ja poliittinen kontrolli kietoutuvat yhä tiiviimmin yhteen. Tutkimus keskittyy Kamerunin anglofoniseen separatistikriisiin ja analysoi, miten journalistit raportoivat kriisistä nopean digitaalisen murroksen, uusien mediavälineiden ja -toimijoiden sekä jatkuvan paineen keskellä.
Miten liikunta vaikuttaa kehossamme? Uusi professori Riikka Kivelä tutkii vaikutuksia solu- ja molekyylitasolla5.2.2026 10:19:55 EET | Tiedote
Uusi liikunta- ja terveystieteen professori Riikka Kivelä tutkii liikunnan terveysvaikutuksia solu- ja molekyylitasolla. Parempi ymmärrys näistä mekanismeista auttaa kehittämään esimerkiksi sydän- ja verisuonitautien ehkäisyä ja hoitoa. Kivelä on aloittanut professorina Jyväskylän yliopistossa 1.1.2026.
Simulaatiot ja kokeet kohtaavat: koneoppiminen ennustaa kulta-nanoklusterien rakenteita ja dynamiikkaa5.2.2026 07:05:00 EET | Tiedote
Jyväskylän yliopiston tutkijat ennustivat kulta-nanoklusterien käyttäytymistä korkeissa lämpötiloissa koneoppimiseen perustuvien simulaatioiden avulla. Tieto on tärkeää nanomateriaalien suunnittelussa, jotta niiden ominaisuuksia voidaan muokata esimerkiksi katalyysiin ja muihin teknologisiin sovelluksiin.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme