Etelä-Savon maakunnan vesihuoltosuunnitelma 2040 valmistunut

Suunnitelma toimii koko maakunnan yhteisenä vesihuollon kehittämisasiakirjana vuosien 2025–2040 aikana. Suunnitelma palvelee niin kuntia kuin vesihuoltolaitoksia päätöksenteossa sekä toimii katalyyttinä kuntien ja laitosten yksityiskohtaisemmille suunnitelmille. Suunnitelma tukee myös maakunnan yleistä kehittämistä sekä kansallisen vesihuoltouudistuksen ohjelman toimeenpanoa, jonka tavoitteena on alan kyky sopeutua, uudistua ja ennakoida muutoksia sekä ylläpitää asema kestävän kehityksen kivijalkana ja kansallisen ylpeyden aiheena.

Vedenhankinnan toimintavarmuus

Etelä-Savossa yhdyskunnan vedenhankinta perustuu pääosin pohja- ja tekopohjaveden käyttöön. Suunnitelmassa esitetään Mikkelin ja Savonlinnan sekä Juvan, Rantasalmen ja Sulkavan alueiden vedenhankinnan lisävarmistamista normaali- ja häiriötilanteissa. Toimenpiteinä esitetään muun muassa uuden pintavesilaitoksen toteuttamista Hanhikankaalle, nykyisten pohjavesialueiden tarkkailun ja suojelun lisäämistä sekä luotettavan tutkimustiedon lisäämistä pohjavesialueiden hydrogeologisista olosuhteista. Lisäksi esitetään uusien yhdysvesijohtojen toteuttamista Savonlinnan alueella sekä uuden pohjavedenottamon toteuttamista sekä olemassa olevan vedenottamon kapasiteetin lisäämistä Juvan alueella.

Jätevesien johtaminen ja käsittely

Etelä-Savossa yhdyskuntien jätevesihuollosta vastaavat kunnalliset tai osuuskuntien ylläpitämät jätevedenpuhdistamot. Pertunmaan jätevedet johdetaan Heinolan puhdistamolle. Suunnitelmassa esitetään Mikkelin Ristiinan ja Mäntyharjun alueiden jätevesihuollon edelleen kehittämistä, jossa yhtenä vaihtoehtona on näiden jätevesien johtaminen Mikkelin Metsä-Sairilan jätevedenpuhdistamolle. Puhdistamolietteiden jatkokäsittelyn osalta ehdotetaan uuden biokaasulaitoksen ja polttolaitoksen toteutusmahdollisuuksien selvittämistä Savonlinnan alueelle.

Suunnitelmassa on huomioitu kuntien olemassa olevat jätevesiratkaisut, suunnitelmat ja päätökset muun muassa Anttolan, Rantasalmen ja Juvan alueilla sekä muutamien lomakylien osalta. Pitkän aikavälin kehittämistoimenpiteinä on otettu huomioon typenpoiston ja mikroepäpuhtauksien poiston tehostaminen sekä energiaomavaraisuuden tehostaminen Mikkelin Metsä-Sairilan, Pieksämäen ja Savonlinnan puhdistamoilla. Tehostamistarpeet perustuvat EU:n yhdyskuntajätevesidirektiiviin, joka koskee erityisesti asukasvastineluvultaan yli 10 000 suuruisia jätevedenpuhdistamoita.

Suunnitelmassa on myös tunnistettu vanhenevien vesijohto- ja viemäriverkostojen saneeraustarpeen merkittävä kasvaminen ja tähän varautumisen suuri merkitys vesihuoltolaitosten taloudellisten ja toiminnallisten resurssien näkökulmasta.

Vesihuoltolaitosyhteistyön syventäminen

Etelä-Savossa vesihuoltopalveluja tarjoaa yhteensä 52 vesihuoltolaitosta. Näiden laitosten palvelujen piirissä on noin 80–90 prosenttia maakunnan asukkaista. Jotta laitoksilla on mahdollista tarjota palvelujaan myös jatkossa, mm. saneeraustarpeen kasvu ja tiukentuva vaatimustaso huomioiden, on laitosyhteistyötä tarpeen syventää myös organisointitapoja kehittämällä. 

Suunnitelmassa esitetään uusia vesihuollon operoinnin toimintamalleja sekä laitosyhdistymisselvitysten käynnistämisiä. Toimenpiteinä esitetään vesihuollon operatiivisten resurssien kokoamista ja vahvistamista olemassa olevien neljän isoimman toimijan (Mikkeli, Savonlinna, Pieksämäki, JSP) yhteyteen alueellisiksi vesihuoltotoimijoiksi, jotka vastaisivat vesihuollon operatiivisten tehtävien hoitamisesta esimerkiksi sopimusperusteisesti kaikkien alueellaan toimivien vesihuoltolaitosten osalta.

Käytännössä tämä voisi tarkoittaa mm. Järvi-Saimaan Palvelut Oy:n vesihuollon operointialueen laajentamista keskisen Etelä-Savon alueella. Toimenpiteinä esitetään myös Mikkelin seudun kuntien vesihuollon yhteisoperoinnin toteutusmahdollisuuksien selvittämistä, Pieksämäen alueen vesihuollon operointiyhteistyön kehittämismahdollisuuksien selvittämistä Varkauden, Mikkelin tai Jyväskylän vesihuoltolaitosten kanssa sekä Itä-Savon Vesi Oy:n ja Savonlinnan Veden yhdistymismahdollisuuksien selvittämistä ja palvelujen tarjoamista alueen pienemmille vesihuoltolaitoksille.

Suunnitelmassa esitetyt vesihuollon operoinnin toimintamallit ja kunnallisten laitosten yhdistymisselvitykset palvelevat myös alueen lähes 40:n vesiosuuskunnan kykyä ja toimintaa tarjota palvelujaan pääasiassa taajamien ulkopuolisilla alueilla.

Suunnitelma on laadittu alueen kuntien ja vesihuoltolaitosten sekä Etelä-Savon maakuntaliiton ja Etelä-Savon ELY-keskuksen yhteistyönä. Suunnitelman käytännön toteutuksesta on vastannut Ramboll Finland Oy. Suunnitelma korvaa nykyiset ja pääosin toteutuneet seutukunnittaiset vesihuollon yleissuunnitelmat, jotka on laadittu vuosien 2004–2012 aikana.