Suurin osa esikouluikäisten perheistä voi hyvin, mutta etenkin yhden vanhemman perheet ovat kuormittuneita
16.1.2025 00:02:00 EET | Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL | Tiedote
Valtaosa THL:n kyselytutkimukseen vastanneista esikouluikäisten lasten vanhemmista on tyytyväisiä elämäänsä. Kuormitusta esiintyy kuitenkin erityisesti yhden vanhemman perheissä. Lisäksi perheiden kokonaisvaltainen hyvinvointi kaipaa lisää huomiota.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tuoreen FinLapset-kyselytutkimuksen mukaan yli 80 prosenttia esikouluikäisten lasten vanhemmista on tyytyväisiä elämäänsä. Useimmat vastaajat kertoivat voivansa hyvin ja suhtautuvansa optimistisesti tulevaisuuteen.
Viime keväänä toteutettuun kyselyyn vastasi noin 13 000 vuonna 2017 syntyneen lapsen vanhempaa, joka on noin 25 prosenttia kaikista tutkimukseen kutsutuista.
Valtaosa vastaajista kertoi perheensä viihtyvän asuinalueellaan. Lisäksi suurimmalla osalla vanhemmista on luotettavia läheisiä, joiden kanssa jakaa iloja ja suruja, ja joilta saa myös tarvittaessa apua.
”Toisaalta vanhemmilla oli myös monenlaista henkistä kuormittuneisuutta ja taloudellisia vaikeuksia. Esiopetusaika, jolloin lapsi valmistautuu aloittamaan koulunkäynnin ja jolloin myös lasten terveyserot alkavat näkyä, on merkittävä siirtymävaihe koko perheelle. Jotta perheitä voidaan optimaalisesti tukea, on tästä vaiheesta tärkeää kerätä tietoa”, sanoo FinLapset-tutkimuksen vastaava tutkija Maaret Vuorenmaa.
Jopa 40 prosenttia vanhemmista kertoi kokevansa uupumuksen oireita ja heillä oli myös muuta kuormittuneisuutta. Erityisesti yhden vanhemman perheet raportoivat terveysongelmista, yksinäisyydestä ja taloudellisesta niukkuudesta.
Yli kolmannes äideistä, jotka ovat perheen ainoita vanhempia, kertoi joutuneensa tinkimään ruuasta tai lääkkeistä rahan puutteen vuoksi. Lisäksi perheen ainoat aikuiset pitivät usein kiinnostavia harrastuksia liian kalliina.
Puolella eskari-ikäisistä ruutuaika vapaapäivinä on vähintään kaksi tuntia
Kyselyn mukaan esikouluikäiset kuluttavat paljon aikaa ruudun äärellä. Noin puolella lapsista ruutuaika vapaapäivinä on vähintään kaksi tuntia.
”Ruutuaika pitenee helposti iän myötä ja aiheuttaa vajetta lapsen hyvinvoinnille olennaisiin elementteihin kuten uneen, liikuntaan, leikkiin sekä muuhun sosiaaliseen kanssakäymiseen”, Vuorenmaa sanoo.
”Yksi keino houkutella lapset pois digilaitteiden ääreltä on tarjota lähialueella perheitä kiinnostavaa, riittävän edullista tai maksutonta vapaa-ajan toimintaa”, hän lisää.
Kyselyn mukaan esikouluikäisistä pojista 81 prosenttia ja tytöistä 75 prosenttia kuitenkin liikkuu vapaapäivinä vauhdikkaasti yli tunnin.
Vanhemmat pääosin tyytyväisiä neuvolapalveluihin ja varhaiskasvatukseen – vanhemmuuteen kuitenkin tarvittaisiin lisää tukea
Lähes kaikki kyselyyn vastanneet kokivat, että lapsen kasvun seuranta neuvolassa oli ollut asiantuntevaa, ja että he olivat tarvitessaan saaneet siihen riittävästi ammattimaista tukea.
74 prosenttia vanhemmista oli tyytyväisiä koko perheen huomiointiin neuvolassa ja vajaa 70 prosenttia oli tyytyväisiä saamaansa vanhemmuuden tukeen. Nämä osa-alueet nousivat kyselyssä terveystarkastusten haavoittuvimmiksi osa-alueiksi. Lisäksi vanhemmat jättivät usein kertomatta omaan jaksamiseen ja parisuhteeseen tarvitsemastaan tuesta ja jäivät osin myös sen takia ilman riittävää tukea.
”Vanhemmuuden kokemukset ovat yksilöllisiä ja muuttuvat lapsen kasvaessa. Vanhempien omien tarpeiden sekä vanhemmuuden tuen tunnistaminen on yksi neuvolan perustehtävistä ja koko perheen hyvinvointiin vaikuttava tekijä”, sanoo THL:n kehittämispäällikkö Sanna Nieminen.
”Neuvolassa vanhempia tulisi rohkaista kertomaan esimerkiksi omasta jaksamisestaan tai parisuhteeseen tarvittavasta tuesta. Erityisesti tulisi huomioida ne yhden vanhemman perheet, jotka kokevat monenlaista kuormitusta”, hän lisää.
Lähes kaikkien vanhempien mielestä esikouluikäinen viihtyi varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa, ja lapsella oli hyvä vuorovaikutussuhde ainakin yhden henkilöstön aikuisen kanssa. Tyytymättömimpiä vanhemmat olivat henkilöstön riittävyyteen ja vaihtuvuuteen.
Kyselyn mukaan jopa 40 prosenttia lapsista oli kokenut kiusaamista varhaiskasvatuksessa, kotona tai muualla.
”Olisi ehdottoman tärkeää edistää lasten turvallista kasvuympäristöä ja yrittää löytää entistä tehokkaampia keinoja kiusaamisen estämiseen”, Vuorenmaa sanoo.
Moni vanhempi on jättänyt kertomatta palvelutarpeistaan
Sosiaalihuollon perhepalvelut, kuten lapsiperheiden kotipalvelu, perhetyö ja kasvatus- ja perheneuvonta, tarjoavat tukea vanhemmille ja koko perheelle.
Kyselyn mukaan joka neljäs äiti ja joka viides isä oli tarvinnut sote-palveluja arjen käytännön toimiin sekä keskusteluapua ja ohjausta. Jopa puolet palvelua tarvinneista vanhemmista oli kuitenkin jättänyt kertomatta palvelun tarpeesta ja tyydyttymätön palveluntarve oli yleistä.
”Tulokset velvoittavat vahvistamaan perhepalveluiden tunnettuutta sekä niiden kykyä vastata asiakasperheiden tuen tarpeisiin. On myös vahvistettava ammattilaisten kykyä kohdata asiakkaat tavalla, joka rohkaisee vanhempia kertomaan tuen tarpeistaan. Onneksi alueilla hienosti edennyt perhekeskusten kehittämistyö on jo osaltaan vahvistanut asiakaslähtöistä palveluohjausta sekä ammattilaisten monialaista yhteistyötä”, sanoo THL:n kehittämispäällikkö Hanne Kalmari.
Esikouluikäisten lasten vanhemmille suunnattu FinLapset-kyselytutkimus toteutettiin yhteistyössä Huomisen Suomi -hankkeen kanssa. Vastaavaa monipuolista tietoa ei ole esikouluikäisistä aiemmin kerätty.
Kyselyyn kutsuttiin noin 50 000 vuonna 2017 syntyneen lapsen vanhempaa. Siihen vastasi lähes 13 000 vanhempaa, joista 64 prosenttia oli äitejä ja 36 prosenttia isiä tai muita toisia vanhempia.
Tulosten tulkinnassa tulee ottaa huomioon kyselyn kokonaisvastaamisaktiivisuus, joka jäi noin 25 prosenttiin. Muita harvemmin kyselyyn vastasivat iältään nuoremmat, ulkomaalaistaustaiset, muut kuin suomen- tai ruotsinkieliset, lapsen kanssa eri osoitteessa asuvat, perheensä ainoat aikuiset sekä matalammin koulutetut vanhemmat.
Tutkimuksen tuloksia esitellään webinaarissa 23.1. klo 13–15:15. Webinaari on suunnattu erityisesti neuvolatyön, varhaiskasvatuksen ja muiden perhepalvelujen ammattilaisille, asiantuntijoille, johdolle ja kehittämisestä vastaaville henkilöille, mutta on avoin kaikille aiheesta kiinnostuneille.
Lisätiedot
Webinaari 23.1.: Miten eskari-ikäisten perheet voivat?
Kyselyn kaikki tulokset:
Maaret Vuorenmaa
erikoistutkija
THL
Puh. 029 524 7008
etunimi.sukunimi@thl.fi
Sanna Nieminen
kehittämispäällikkö
THL
puh. 029 524 7355
etunimi.sukunimi@thl.fi
Hanne Kalmari
kehittämispäällikkö
THL
puh. 029 524 7779
etunimi.sukunimi@thl.fi
Avainsanat
Tietoa julkaisijasta
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on asiantuntija- ja tutkimuslaitos. Tuotamme tietoa, työkaluja ja ratkaisuja terveys- ja hyvinvointialan päätöksenteon ja toiminnan tueksi. Teemme kansainvälisesti ja kansallisesti arvokasta tutkimusta ja sovellamme sitä suomalaisen yhteiskunnan tulevaisuuden rakentamiseen.

Muut kielet
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL
Nuoret kuluttavat paljon energiajuomia ja moni tunnistaa jo olevansa niistä riippuvainen – THL:n mukaan myynti alle 18-vuotiaille tulisi kieltää4.6.2026 00:00:00 EEST | Tiedote
THL:n toteuttaman Nuorten ravitsemustutkimuksen mukaan 12–20-vuotiaista nuorista 67 prosenttia kertoi juovansa energiajuomia ainakin joskus, 42 prosenttia vähintään kerran viikossa, 15 prosenttia 3–5 kertaa viikossa ja 6 prosenttia päivittäin tai lähes päivittäin. Käyttö oli samanlaista niin tytöillä kuin pojilla. Energiajuomia käyttävistä nuorista moni kokee riippuvuutta tai kokee muuten juovansa niitä liikaa.
Potilaat joutuvat odottamaan hoitoon pääsyä perusterveydenhuoltoon entistä pidempään – jonot erikoissairaanhoitoon ovat lyhentyneet3.6.2026 09:02:09 EEST | Tiedote
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tuoreet tilastot hoitoon pääsystä kertovat kahdesta eri suuntaan kulkevasta kehityksestä. Perusterveydenhuollossa potilaat joutuivat odottamaan hoitoon pääsyä vuonna 2025 entistä kauemmin. Erikoissairaanhoidossa pitkään hoitoa odottaneiden määrä sen sijaan laski merkittävästi.
Alkoholijuomien anniskelu- ja vähittäiskulutus Suomessa väheni vuonna 2025 – kokonaiskulutuksesta ei arviota menetelmämuutoksen vuoksi2.6.2026 09:00:00 EEST | Tiedote
Suomessa tilastoidun kulutuksen eli anniskelu- ja vähittäiskulutuksen perusteella alkoholin käyttö on edelleen vähentynyt. Tilastoitu kulutus oli vuonna 2025 noin 6,9 litraa sataprosenttista alkoholia 15 vuotta täyttänyttä asukasta kohti, mikä on 4,5 prosenttia vähemmän kuin vuonna 2024. Koko maan tasolla kulutus oli yhteensä noin 33,3 miljoonaa litraa sataprosenttisena alkoholina.
THL viikolla 23/202628.5.2026 12:10:17 EEST | Tiedote
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) mediakalenteri ilmestyy joka torstai. Siihen kootaan aina seuraavan viikon infot, tiedotteet, keskeiset tapahtumat, julkaisut ja muita valikoituja ajankohtaisia asioita. Tiedot pohjautuvat torstain 28.5. tilanteeseen, ja niihin voi tulla muutoksia. Tarkemmat tiedot THL:n tapahtumista ja webinaareista tapahtumakalenterissa. https://thl.fi/ajankohtaista/tapahtumat THL:n viestintä palvelee mediaa arkisin klo 9–16, puh. 029 524 6161, sähköposti: info(at)thl.fi Tiedotteet ti 2.6. Alkoholijuomien anniskelu- ja vähittäiskulutus Suomessa 2025. Lisätiedot: kati.matikainen(at)thl.fi, puh. 029 524 8403 ke 3.6. Tilastot: Hoitoon pääsy perusterveydenhuollossa 2025 ja Hoitoon pääsy erikoissairaanhoidossa 2025. Sisältää tietoja hoitoon pääsystä hyvinvointialueiden kiireettömään perusterveydenhuoltoon ja erikoissairaanhoitoon. Lisätiedot: tiina.puhakka(at)thl.fi, puh. 029 524 7673 to 4.6. Nuorten energiajuomien käyttö ja kofeiinin saanti. THL:n toteuttamasta l
Asiakkaita joudutaan ohjaamaan yhä useammin turvakodista toiseen tilanpuutteen takia – apua kannattaa silti aina hakea28.5.2026 00:02:00 EEST | Tiedote
Turvakodit ovat yhä useammin niin täynnä, että asiakkaita joudutaan ohjaamaan lähimmästä turvakodista toiseen paikkaan. Vuonna 2025 noin 2 400 asiakasta ohjattiin ensisijaisesta turvakodista toiseen. Vuotta aiemmin tapauksia oli noin 1 300 eli selvästi vähemmän. Turvakotien käyttöaste oli viime vuonna 73 prosenttia. Tiedot käyvät ilmi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) turvakotitilastosta.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme