Mediakritiikin iltapäivässä puntaroidaan tekoälyä ja uutismediaa
Mihin tekoälyä käytetään uutismediassa ja miksi? Mihin kaikkeen sen toivotaan olevan avuksi tulevaisuudessa ja mihin ei milloinkaan? Millaisia medialukutaitoja tekoälyn aika meiltä vaatii? Aiheesta keskustellaan Mediakritiikin iltapäivässä pääkirjasto Metsossa Tampereella 12. helmikuuta 2025.

Uusimman Tiedebarometri-kyselyn mukaan suomalaiset suhtautuvat tekoälyyn muuten melko myönteisesti, mutta journalismiin sitä ei toivotettu tervetulleeksi. Tekoäly kuitenkin on jo läsnä journalismissa paitsi uutisaiheena myös uutistyön apuna. Miten, miksi ja millaisin odotuksin?
Mediakritiikin iltapäivä -yleisötapahtumassa aiheesta keskustelevat kehityspäällikkö Kimmo Koski Aamulehdestä, journalistiikan työelämäprofessori Laura Saarikoski Tampereen yliopistosta, projektipäällikkö Susanna Ahonen Uutismedian liitosta sekä journalismin opiskelija Elina Janhunen ammattikorkeakoulu Haaga-Heliasta. Heitä ja yleisöä jututtavat journalistiikan yliopistonlehtori Lauri Haapanen Jyväskylän yliopistosta ja journalismin opiskelija Laura Seppänen Haaga-Heliasta.
Mediakritiikin iltapäivää vietetään 12. helmikuuta kello 17.00–18.30
Mediakritiikin iltapäivä on kaikille avoin ja ilmainen Mediataitoviikon yleisötapahtuma. Sen tuottavat yhteistyössä Tutkimuskeskus Taru, Media- ja viestintätieteellinen seura Mevi ry ja Tampereen kaupunginkirjasto. Tänä vuonna mukana on myös Haaga-Helian journalismikoulutus.
Lue lisää Mediakritiikin iltapäivästä Tutkimuskeskus Tarun verkkosivuilta.
Lisätietoja:
Satu Seppä, projektipäällikkö
Taru – Tampereen yliopiston viestintätieteiden tutkimuskeskus
satu.seppa@tuni.fi
040 190 4131
Tutkimuskeskus Taru on osa Tampereen yliopiston informaatioteknologian ja viestinnän tiedekuntaa. Se tutkii yhteiskunnallisia ja kulttuurisia ilmiöitä viestinnän, median ja taiteen näkökulmista. Tarussa tehty tutkimus kuuluu ihmistieteiden alaan ja edustaa kriittistä, monitieteistä ja tieteidenvälistä näkemystä ihmisen viestinnällisestä toiminnasta.
Avainsanat
Tampereen yliopisto
Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 22 000 opiskelijaa ja henkilöstöä yli 4 000. Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto
Väitös: Korkean tason synteesi mahdollistaa digitaalisten piirien nopeamman suunnittelun29.4.2025 09:56:05 EEST | Tiedote
Korkean tason synteesissä digitaalisia piirejä suunnitellaan yleisillä ohjelmointikielillä. Väitöskirjatutkimuksessaan diplomi-insinööri Sakari Lahti selvitti korkean tason synteesin tuottavuutta ja laatua perinteisiin suunnittelutapoihin verrattuna. Tulosten mukaan menetelmällä voidaan nopeuttaa suunnitteluprojekteja, mutta tulosten laatu saattaa kärsiä ilman korkeaa ammattitaitoa.
Piia Sormuselle talotekniikan professuuri28.4.2025 10:00:00 EEST | Tiedote
Tampereen yliopistossa alkaa Suomen ensimmäinen talotekniikan professuuri toukokuussa, kun apulaisprofessorina aloittaa Piia Sormunen. Hän siirtyy uuteen rooliinsa rakennetun ympäristön tiedekunnan talotekniikan teollisuusprofessorin tehtävistä. Professuurin myötä yliopisto voi vastata entistä paremmin rakennusalan nykyisiin ja tuleviin tarpeisiin.
Väitös: Oikea-aikainen ohjaus luo turvallisuutta lennonjohtajien koulutuksessa23.4.2025 10:59:36 EEST | Tiedote
Lennonjohtajat ovat vastuullisia ammattilaisia, joiden tehtävänä on varmistaa lentoliikenteen sujuvuus ja turvallisuus. Yhteiskuntatieteiden maisteri Inka Koskela tarkastelee väitöskirjassaan lennonjohtajien koulutusta ja siihen liittyvää ohjaustoimintaa vuorovaikutuksen näkökulmasta. Tutkimus osoittaa ohjauksen merkityksen koulutustilanteissa, joissa harjoitellaan monimutkaisia työtehtäviä turvallisuuskriittisissä olosuhteissa.
Väitös: Valta-asema selittää presidentin kansansuosiota Euroopan puolipresidentiaalisissa maissa23.4.2025 10:18:54 EEST | Tiedote
YTM Maarika Kujanen tutki väitöskirjassaan presidentin suosiota ja julkista asemaa Euroopan puolipresidentiaalisissa maissa. Kujasen tutkimustulokset osoittavat, että presidentin heikompi valta-asema selittää paitsi presidentin korkeampaa suosiota suhteessa muihin poliittisiin instituutioihin myös sitä, missä määrin presidentin suosio reagoi poliittisessa ympäristössä tapahtuviin muutoksiin. Toisaalta myös puoluepoliittisella ulottuvuudella sekä presidentin ja pääministerin välisellä vuorovaikutuksella on merkitystä, eikä presidentin suosiollinen asema päivänpolitiikan ulkopuolella suojele valtaoikeuksiltaan heikompiakaan presidenttejä loputtomasti.
Väitös: Opettajat ovat keskeisessä roolissa oppilaiden opiskeluinnon tukemisessa – myös vertaisilla ja vanhemmilla on vaikutusta23.4.2025 08:15:00 EEST | Tiedote
Kasvatustieteen maisteri Pihla Rautanen tutki väitöskirjassaan alakoululaisten opiskeluunsa kokemaa sosiaalista tukea opettajalta, vertaisilta ja vanhemmilta sekä tuen yhteyksiä oppilaiden opiskeluintoon. Koulutyön kokeminen itselle tärkeäksi ja innostavaksi vahvistaa oppimista ja myönteisiä suhteita opettajiin ja vertaisiin koulussa. Sillä voi olla kauaskantoisia vaikutuksia myös myöhempään osallisuuteen yhteiskunnassa aikuisena.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme