Tampereen yliopisto

Mediakritiikin iltapäivässä puntaroidaan tekoälyä ja uutismediaa

Jaa

Mihin tekoälyä käytetään uutismediassa ja miksi? Mihin kaikkeen sen toivotaan olevan avuksi tulevaisuudessa ja mihin ei milloinkaan? Millaisia medialukutaitoja tekoälyn aika meiltä vaatii? Aiheesta keskustellaan Mediakritiikin iltapäivässä pääkirjasto Metsossa Tampereella 12. helmikuuta 2025.

Kuvituskuva tekoäly ja media.
Mediakritiikin iltapäivässä 12. helmikuuta 2025 keskustellaan tekoälystä ja uutismediasta. Kuvituskuva on tehty tekoälyn avulla. Tutkimuskeskus Taru

Uusimman Tiedebarometri-kyselyn mukaan suomalaiset suhtautuvat tekoälyyn muuten melko myönteisesti, mutta journalismiin sitä ei toivotettu tervetulleeksi. Tekoäly kuitenkin on jo läsnä journalismissa paitsi uutisaiheena myös uutistyön apuna. Miten, miksi ja millaisin odotuksin?

Mediakritiikin iltapäivä -yleisötapahtumassa aiheesta keskustelevat kehityspäällikkö Kimmo Koski Aamulehdestä, journalistiikan työelämäprofessori Laura Saarikoski Tampereen yliopistosta, projektipäällikkö Susanna Ahonen Uutismedian liitosta sekä journalismin opiskelija Elina Janhunen ammattikorkeakoulu Haaga-Heliasta. Heitä ja yleisöä jututtavat journalistiikan yliopistonlehtori Lauri Haapanen Jyväskylän yliopistosta ja journalismin opiskelija Laura Seppänen Haaga-Heliasta.

Mediakritiikin iltapäivää vietetään 12. helmikuuta kello 17.00–18.30

Mediakritiikin iltapäivä on kaikille avoin ja ilmainen Mediataitoviikon yleisötapahtuma. Sen tuottavat yhteistyössä Tutkimuskeskus Taru, Media- ja viestintätieteellinen seura Mevi ry ja Tampereen kaupunginkirjasto. Tänä vuonna mukana on myös Haaga-Helian journalismikoulutus.

Lue lisää Mediakritiikin iltapäivästä Tutkimuskeskus Tarun verkkosivuilta.


Lisätietoja
:
Satu Seppä, projektipäällikkö
Taru – Tampereen yliopiston viestintätieteiden tutkimuskeskus
satu.seppa@tuni.fi
040 190 4131


Tutkimuskeskus Taru on osa Tampereen yliopiston informaatioteknologian ja viestinnän tiedekuntaa. Se tutkii yhteiskunnallisia ja kulttuurisia ilmiöitä viestinnän, median ja taiteen näkökulmista. Tarussa tehty tutkimus kuuluu ihmistieteiden alaan ja edustaa kriittistä, monitieteistä ja tieteidenvälistä näkemystä ihmisen viestinnällisestä toiminnasta.

Avainsanat

Tampereen yliopisto

Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 22 000 opiskelijaa ja henkilöstöä yli 4 000. Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto

290 000 viestiä vihapuheesta – tutkimus selvitti, millaista on keskustelu vihapuheesta somessa24.6.2025 09:15:00 EEST | Tiedote

Tutkijat ovat julkaisseet ensimmäisen vihapuhetta metatasolla käsittelevän, laajaan keskusteluaineistoon pohjautuvan tutkimusartikkelin. Tutkimuksen mukaan vihapuheen käsitteen avulla käydään kamppailua tiedosta, totuudesta ja yhteiskunnallisista valta-asetelmista. Keskusteluissa vihapuhetta normalisoitiin ja oikeutettiin samalla väheksyen sen vaikutuksia sekä yhteiskuntaan että vihapuheen kohteisiin.

Väitös: Koulun keskustelukulttuuri ja sosiaalinen pääoma vahvistavat ruotsinkielisten nuorten luottamusta poliittisiin kykyihinsä19.6.2025 10:21:48 EEST | Tiedote

Valtiotieteen maisteri Venla Hannuksela selvittää väitöskirjassaan, miksi ruotsinkieliseen vähemmistöön kuuluvat suomalaisnuoret luottavat kykyihinsä ymmärtää politiikkaa ja vaikuttaa siihen enemmän kuin suomenkieliset nuoret. Tutkimus tunnistaa kaksi selitystä: ruotsinkielisten koulujen avoimemman poliittisen keskusteluilmapiirin ja ruotsinkielisten vahvemman sosiaalisen yhteisön. Vaikka vähemmistöasema osaltaan selittää ruotsinkielisten tilannetta, koulujen poliittiseen keskusteluun ja nuorten yksinäisyyden torjumiseen panostamalla voidaan vahvistaa kaikkien nuorten poliittisen osallistumisen edellytyksiä.

Doktorsavhandling: Skolans diskussionskultur och socialt kapital stärker svenskspråkiga ungdomars förtroende för sin politiska förmåga19.6.2025 10:20:10 EEST | Tiedote

Politices magister Venla Hannuksela undersöker i sin doktorsavhandling varför finländska ungdomar som tillhör den svenskspråkiga minoriteten har större tilltro till sin förmåga att förstå och påverka politik än finskspråkiga ungdomar. Forskningen identifierar två förklaringar: ett öppnare politiskt diskussionsklimat i svenskspråkiga skolor och starkare sociala gemenskaper bland svenskspråkiga. Även om minoritetsstatus delvis förklarar situationen för svenskspråkiga ungdomar, kan satsningar på politiska diskussioner i skolor och på att motverka ungas ensamhet stärka alla ungdomars möjligheter till politiskt deltagande.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye