”Mitä vähemmän on erilaisia väyliä pois työelämästä, sitä enemmän käännytään meidän puoleemme”

Mielenterveyden häiriöt olivat yleisin syy hakea työkyvyttömyyseläkettä vuonna 2024 työeläkeyhtiö Elosta. Eniten eläkkeitä myönnettiin tuki- ja liikuntaelinsairauksien diagnooseilla.

– Mielenterveysoireilu näyttää juurtuneen työelämään. Nuoret hakevat työkyvyttömyyseläkkeitä mielenterveysperusteilla eniten, mutta asia koskettaa kaiken ikäisiä suomalaisia. Työelämään tarvitaan aiempaa systemaattisempia keinoja kuormituksen ennaltaehkäisyyn ja mielenterveyden haasteiden torjuntaan, sanoo Elon palvelujohtaja Heini Pellinen.

Eniten työkyvyttömyyseläkkeitä hakivat yli 60-vuotiaat ja nämä määrät ovat olleet viime vuosina kasvussa. Pellisen mukaan julkisen terveydenhuollon ongelmat, eli hoitoon pääsyn ja diagnoosien saamisen vaikeus sekä pitkät leikkausjonot näkyvät myös eläkeyhtiöön tulevissa hakemuksissa ja yhteydenotoissa.

– Eläkeiän asteittainen nousu on erityisesti raskasta fyysistä työtä tekeville ihmisille vaikea rasti. Näemme eläkeyhtiössä, miten yli 60-vuotiailla tulee fysiikka vastaan. Leikkauksia ja hoitoa odotellessa ihmiset ovat pitkillä sairauslomilla ja se on omiaan aiheuttamaan myös haasteita mielenterveyden kanssa, toteaa Pellinen.

”Jaamme huolen, mistä nämä ihmiset saavat apua.”

Parin viime vuoden aikana työeläkeyhtiöissä on nähty uusi trendinomainen kehitys. Työkyvyttömyyseläkkeiden hakemusmäärät ovat kasvaneet ja samalla ovat nousseet myös hakemusten hylkäysprosentit. Vuonna 2024 Eloon tulleista hakemuksista 45 prosentille annettiin hylkäävä päätös.

Pellinen ennakoi, että hylkäysprosentit tulevat nykyisestä kasvamaan, kun sosiaali- ja työttömyysturvaan sekä erilaisiin etuuksiin tehdään muutoksia. Samaan aikaan työllisyystilanne on monella alalla hyvin vaikea.

– Siihen joukkoon suomalaisia, joiden kohdalla työelämä on syystä tai toisesta pirstaleista, kohdistuu samanaikaisesti isoja muutoksia. Mitä vähemmän on erilaisia väyliä pois työelämästä ja haasteita hoidon saamisessa, sitä enemmän käännytään meidän puoleemme. Meiltä haetaan tukea tilanteessa, jossa työkyvyttömyyden ehdot eivät täyty. Hylkäyspäätöksen jälkeen meillä ei ole keinoja auttaa ihmisiä eteenpäin. Jaamme huolen siitä, mistä nämä ihmiset saavat apua, sanoo Pellinen.

Hoitoon pääsyn vaikeudet syövät suomalaisten työkykyä

Työelämän muutos ja muutoksen vauhti nähdään työeläkeyhtiössä varsin konkreettisesti. Pellisen mukaan suomalaisten työkyvyn kannalta olennaista on sekä työpaikoilla tehtävä työkykyä vahvistava työ että terveydenhuollon toimivuus. Ongelmien ketjuuntuminen tulisi saada estettyä, jos halutaan vaikuttaa suomalaisen työkykyyn pitkässä juoksussa.

–  Työikäisen väestön kannalta olennaista on, että tilanteessa, jossa oma työkyky on jo heikentynyt, on mahdollista saada ajallaan diagnoosi ja hoitoa. Tilanne, jossa sairaudet ja oireet pahenevat odottelun takia on myrkkyä työkyvylle. Tiedämme tutkimuksista, että pidempi poissaolo heikentää töihin paluun onnistumista merkittävästi. Olisi koko yhteiskunnan kannalta tärkeää, että saisimme pitkien sairauslomien määrän laskuun, sanoo Pellinen.