Kommentti: Ara-vuokrat kasvoivat vuoden 2024 viimeisellä neljänneksellä 4,7 prosenttia – joko voimakkain kasvu on ohitettu?
Tilastokeskuksen tuoreen tilaston mukaan ara-vuokra-asuntojen vuokrat kasvoivat vuoden 2024 viimeisellä neljänneksellä koko maassa keskimäärin 4,7 prosenttia vuotta aiempaan verrattuna. Edeltävään vuosineljännekseen nähden ara-vuokrat nousivat 0,6 prosenttia, mikä on kolme kymmenystä vähemmän kuin kasvu vuoden toisen ja kolmannen vuosineljänneksen välillä. Keskimääräinen ara-vuokra oli vuoden viimeisellä neljänneksellä 13,17 euroa asuinneliöltä.
Eri kokoisten ara-asuntojen välillä vuokrannousussa ei ole merkittäviä eroja. Pääkaupunkiseudulla ara-vuokrat nousivat keskimäärin 5,6 prosenttia vuoden takaiseen verrattuna. Muualla maassa kasvuprosentti oli 4,1. Suurimpien kaupunkien joukosta ara-vuokrat nousivat vuodessa eniten Hämeenlinnassa (+6,7 prosenttia), Helsingissä (+6,6 prosenttia) ja Kouvolassa (+6,2 prosenttia). Vähäisintä kasvu oli Lappeenrannassa (+1,6 prosenttia), Vantaalla (+3,0 prosenttia) ja Kuopiossa (+3,5 prosenttia).
- Ara-vuokrien viimeisen vuosineljänneksen kasvuprosentti koko maassa oli sama kuin kolmannella neljänneksellä. Näiden omakustannusvuokrien korotuksissa näkyy edelleen aiempi korkea inflaatiotaso, jonka takia lopputuotteiden, kuten palveluiden, hintoja on vuoden aikana tarkistettu ylöspäin, mikä nostaa muun muassa ara-asuntojen hoitokustannuksia. Ja vaikka euriborit ovat vuoden jälkimmäisellä puoliskolla tulleet roimasti alaspäin, näkyy tämä lasku korkokustannuksissa viiveellä johtuen esimerkiksi korontarkistussyklistä. Lisäksi, koska ara-vuokra-asunnot on tyypillisesti lainoitettu korkotukilainoilla, joihin maksetaan korkotukea niin kutsutun omavastuukoron ylittävältä korkotasolta, pienenee ensin valtion maksama korkotuki. Koronlaskutkin vaikuttavat siten viiveellä ara-vuokriin. Voidaan kuitenkin ennakoida, että ara-vuokrien voimakkain nousu on pian ohi, mistä kertoo myös se, että kvartaaleittainen kasvu on hidastunut nyt kolmena kvartaalina peräkkäin, arvioi Kohtuuhintaisten vuokra- ja asumisoikeustalojen omistajat – KOVA ry:n ekonomisti Eetu Kauria.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Eetu KauriaekonomistiKohtuuhintaisten vuokra- ja asumisoikeustalojen omistajat - KOVA ry
Puh:040 724 8096eetu.kauria@kovary.fiTietoja julkaisijasta
Kohtuuhintaisten vuokra- ja asumisoikeustalojen omistajat - KOVA ry on yleishyödyllisten ja omakustannusperusteella toimivien vuokratalo- ja asumisoikeusyhteisöjen toimialajärjestö, joka toimii jäsentensä edunvalvonta-, palvelu- ja yhteistyöjärjestönä. KOVAn jäsenet omistavat normaaleja vuokra-asuntoja, erityisryhmien vuokra-asuntoja tai asumisoikeusasuntoja.
KOVAlla on 131 jäsenyhteisöä. Niiden pysyvässä omistuksessa on yhteensä noin 330 000 vuokra- ja asumisoikeusasuntoa, joissa asuu yli 500 000 henkilöä. KOVAn jäsenet toimivat noin 150 kunnassa. KOVAn jäsenet omistavat noin 85 prosenttia rajoituksenalaisista normaaleista ARA-vuokra-asunnoista, noin 70 prosenttia kaikista rajoituksenalaista ARA-vuokra-asunnoista Suomessa ja noin 85 prosenttia asumisoikeusasunnoista Suomessa. KOVAn jäsenet aloittavat vuonna 2024 yhteensä noin 6 200 kohtuuhintaisen vuokra- ja asumisoikeusasunnon rakennuttamisen.
KOVA edustaa pitkäjänteisiä, pysyviä ja turvallisia vuokra- ja asumisoikeusasuntojen omistajia ja vuokranantajia. KOVA kehittää vuokratalo- ja asumisoikeusyhteisöjen toimintaedellytyksiä tekemällä vuokratalo- ja asumisoikeusyhteisöille Suomen parasta edunvalvontaa. KOVAn jäsenistö toimii siten, että pienituloisillakin ihmisillä on varaa laadukkaaseen ja kohtuuhintaiseen asumiseen.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta KOVA ry
Kommentti: Miksi vapaaehtoiseen energiasopimukseen kannattaa liittyä?18.12.2025 05:30:00 EET | Tiedote
Energiatehokkuussopimuksia on tehty Suomessa jo lähes 30 vuotta, joista 20 vuotta niillä on toimeenpantu EU:n energiatehokkuusdirektiivin vaatimuksia. Vapaaehtoiset sopimukset ovat sopineet suomalaisten tunnolliseen ja tehokkaaseen tapaan toimia ilman raskasta valvontakoneistoa ja sanktioita. Käynnissä olevalla kaudella (2017–2025) mukana on 779 yritystä ja 164 kuntaa/kuntayhtymää, jotka kattavat lähes 60 % Suomen kokonaisenergiankulutuksesta.
KOVA: Erityisryhmien asuntokohteita ei tällä hetkellä juuri suunnitella tai rakenneta16.12.2025 04:30:00 EET | Tiedote
Erityisryhmien asuntokohteita suunnittelee tällä hetkellä vain hyvin harva kohtuuhintainen asuntotoimija. Vain 14 prosenttia asuntotoimijoista kertoo suunnitelleensa uusien erityisryhmien asuntokohteiden rakentamista vuosina 2024–2025. Kohteita suunnitelleista ainoastaan ne toimijat, joille on myönnetty erityisryhmien investointiavustus, ovat pystyneet käynnistämään erityisryhmien asuntokohteen rakentamisen. Investointiavustus on myönnetty harvemmalle kuin joka kymmenelle kohtuuhintaiselle asuntotoimijalle. Tulokset perustuvat Kohtuuhintaisten vuokra- ja asumisoikeustalojen omistajat - KOVA ry:n jäsenilleen tekemään kyselyyn.
Kaksi uutta jäsentä KOVA ry:lle11.12.2025 11:15:00 EET | Tiedote
Kankaanpään Asunnonhankinta Oy ja Kiinteistö Oy Vaalan Niska ovat Kohtuuhintaisten vuokra- ja asumisoikeustalojen omistajat – KOVA ry:n uusimmat jäsenet. KOVAn hallitus hyväksyi yhtiöt KOVAn jäseniksi tänään.
KOVA: Kohtuuhintaisten asuntojen vuokrien ja käyttövastikkeiden nousu tasaantuu selvästi ensi vuonna10.12.2025 05:30:00 EET | Tiedote
Kohtuuhintaisten asuntojen vuokrien ja käyttövastikkeiden viime vuosina nähty suhteellisen voimakaskin kasvu tasaantuu selvästi vuonna 2026. Valtion tukemien vuokra-asuntojen vuokrat kasvavat koko maassa keskimäärin 1,1 prosenttia. Valtion tukemien erityisryhmien vuokra-asuntojen vuokrat nousevat keskimäärin 2,1 prosenttia. Asumisoikeusasuntojen käyttövastikkeiden keskimääräinen kasvu on 1,7 prosenttia. Luvut perustuvat Kohtuuhintaisten vuokra- ja asumisoikeustalojen omistajat – KOVA ry:n jäsenyhteisöillään teettämään kyselyyn.
Kommentti: Asuntoyhteisöjen korkotukilainat ja Suomen EDP-velkasuhde vuonna 20254.12.2025 04:30:00 EET | Tiedote
Suomen julkisen sektorin velasta on ollut runsaasti keskustelua syksyn mittaan. Aihe on tärkeä ja Suomen julkisyhteisöjen velan suhde bruttokansantuotteeseen kohosi kesäkuussa ennätyksellisen korkealle, 88,3 prosenttiin. Keskustelussa on aika ajoin vilahtanut myös maininta siitä, että tätä velkasuhdetta on keinotekoisesti kasvatettu valtion tukemaan asumiseen liittyvällä tilastointimuutoksella. Aiheesta tuntuu kuitenkin olevan vaihtelevasti tietoa saatavilla, joten tässä kirjoituksessa avataan hieman tuota muutosta nykytilanteen valossa.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme