Etätyö ei ole ilmainen lounas
Koronapandemia toi etätyön pysyväksi osaksi suomalaista työelämää, tarjoten joustavuutta ja säästöjä työntekijöille. Samalla etäisyys työpaikasta herättää kysymyksiä yhteisöllisyyden, kulttuurin ja tuottavuuden säilymisestä muuttuvassa työarjessa.
Koronapandemia ja sitä seuranneet rajoitukset johtivat etätyön yleistymiseen globaalisti. Ilmiö on ollut erityisen pysyvä Suomessa, sillä täällä tehtiin vielä vuonna 2023 eniten etätyötä koko Euroopassa (Eurostat, 2024). Etätyöllä tarkoitetaan yleensä kotona tehtävää työtä, jonka voisi tehdä myös toimistolla. Etätyön lisääntyminen on tuonut osalle työntekijöistä lisää joustavuutta työelämään, kun ei tarvitse enää matkustaa työpaikalle yhtä usein kuin aiemmin. Työmatkoihin ennen kuluneen ajan ja rahan voi nyt käyttää esimerkiksi perheen kanssa ajan viettämiseen. Kuka voisi vastustaa tätä?
Etätyöjärjestelyjä on toisaalta myös kritisoitu erityisesti työnantajien osalta (Apu, 1.11.2024). Työnantajat saattavat esimerkiksi epäillä, että työntekijät eivät käytä aikaansa oikeisiin asioihin. Toisaalta onko sillä väliä, jos työasiat tulevat kuitenkin tehdyiksi? Uusien ideoiden kehittäminen sekä hiljaisen tiedon välittäminen voi kuitenkin olla vaikeampaa, jos kohtaamiset tapahtuvat Teamsissä kahvihuoneen sijaan. Menetämmekö etätöissä jotain syvällisempää?
Työmatkojen taloustiede
Miksi ihmiset ylipäänsä matkustavat töihin? Eräs tulkinta on se, että työmatkojen avulla voidaan siirtää ihmisiä matalan tuottavuuden paikoista korkeamman tuottavuuden paikoille. Korkeamman tuottavuuden paikoilla eli toimistolla tai muulla työpaikalla on tuottavaan työhön tarvittavaa infrastruktuuria, asiakkaita sekä työkavereita. Etätyötä tekevä työntekijä siis hankkii kotitoimistoonsa laitteistoa, joka mahdollistaa työmatkojen välttämisen. Suomessa näitä hankintoja jopa tuetaan verovähennyksin (Verohallinto, 31.12.2024).
Erään kaupunkitaloustieteen keskeisen mallin mukaan työntekijät valitsevat asuinpaikkansa tasapainotellen asumisen hintatason ja työmatkakustannusten välillä. Työmatkakustannusten pienetessä esimerkiksi etätyön takia työntekijät siis asuvat kauempana työpaikasta. Tästä on näyttöä esimerkiksi Saksasta, jossa toimistotyöntekijöiden etäisyys työ- ja asuinpaikan välillä on lisääntynyt merkittävästi etätyön yleistyttyä (Coskun ym., 2024). Toisin sanoen työmatkat ovat keskimäärin pidentyneet, ja niitä tehdään vähemmän.
Etäisyyden monet ulottuvuudet
Etätyössä katoaa kuitenkin muutakin kuin vain työmatka. Etätyöntekijä etääntyy työpaikasta ja -yhteisöstä paitsi maantieteellisesti, myös kulttuurisesti ja sosiaalisesti. Siteet työyhteisön muodostaman verkoston sisällä heikkenevät päivä päivältä, kun työkavereita ei kohdata enää säännöllisesti. Tämä pätee erityisesti niissä tilanteissa, joissa vain osa työpaikan työntekijöistä voi tehdä etätyötä. Lisäksi uusien työntekijöiden integroiminen työyhteisöön ja sen kulttuuriin muuttuu vaikeaksi, jos työyhteisöä hädin tuskin on olemassa.
Työmarkkinoiden digitalisaation näkökulmasta koronapandemia osui varsin erikoiseen kohtaan. Etätyön mahdollistava teknologia oli pitkälti jo olemassa, mutta ei kuitenkaan ollut kovin laajassa käytössä. Kenties hyppy tuntemattomaan oli liian raju, ja oli vain omiaan luomaan vastareaktion etätyötä vastaan? Tai ehkäpä ilman pandemiaa etätyöntekijä olisi yhä kummajainen jopa suomalaisessa työelämässä? Etätyötä tekevien osuus on joka tapauksessa laskenut selvästi korona-ajan huipusta (Tilastokeskus, 7.5.2024). Vain aika voi kertoa, millaiseen tasapainotilaan lopulta päädymme.
Linkki Labore-blogin sivuille.
Viitteet:
- Eurostat (31.12.2024). “Employed persons working from home as a percentage of the total employment, by sex, age and professional status”. https://ec.europa.eu/eurostat/databrowser/view/lfsa_ehomp__custom_12158505/default/table?lang=en
- Apu (1.11.2024). “Johtajat vaativat työntekijöitä toimistoon – Mutta toimiiko etätyö oikeasti huonommin kuin lähityö?”. https://www.apu.fi/artikkelit/johtaja-patistaa-toimistolle-onko-lahityo-vai-etatyo-parempi
- Verohallinto (31.12.2024). https://www.vero.fi/henkiloasiakkaat/vahennykset/tulonhankkimismenot/tyohuonevahennys/
- IZA Discussion Paper No. 16855 (2024). Sena Coskun, Wolfgang Dauth, Hermann Gartner, Michael Stops ja Enzo Weber. “Working from Home Increases Work-Home Distances.” https://papers.ssrn.com/sol3/papers.cfm?abstract_id=4761332
- Tilastokeskus (7.5.2024). “Etätyötä tekevien osuus vuonna 2023 laskenut korona-ajasta, mutta korkeampi kuin pandemiaa edeltävinä vuosina”. https://stat.fi/julkaisu/cln0hlj6d8jlh0avttwdum2g2
Marko Ikävalko toimi tutkijaharjoittelijana kesällä 2024. Hän työskentelee tällä hetkellä Laboren työmarkkinat-tutkimuslohkolla projektitutkijana ja tutkijaharjoittelijana Laboren Tutkijapolulla.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Marko IkävalkoprojektitutkijaTyömarkkinat
marko.ikavalko@labore.fiLabore eli Työn ja talouden tutkimus LABORE (ent. Palkansaajien tutkimuslaitos) on vuonna 1971 perustettu itsenäinen tutkimuslaitos, jossa keskitytään yhteiskunnallisesti merkittävään ja tieteen kansainväliset laatukriteerit täyttävään soveltavaan taloustieteelliseen tutkimukseen. Tutkimuksen painopistealueisiin kuuluvat työn taloustiede, julkistaloustiede sekä makrotaloustiede ja toimialan taloustiede. Lisäksi teemme suhdanne-ennusteita ja toimialakatsauksia sekä julkaisemme Talous & Yhteiskunta -lehteä ja podcasteja.
Vahvuuksiamme ovat tutkijoiden korkea tieteellinen osaaminen sekä tiivis yhteistyö kotimaisten ja ulkomaisten yliopistojen ja tutkimuslaitosten kanssa. Tutkijoillamme on tärkeä asiantuntijarooli eri yhteyksissä ja he osallistuvat aktiivisesti yhteiskunnalliseen keskusteluun.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Työn ja talouden tutkimus LABORE
Talous & Yhteiskunta 2/2025 | Työmarkkinat13.6.2025 09:00:00 EEST | Tiedote
Suomalaiset työmarkkinat ovat olleet viime vuosina murroksessa, joka on johtunut osin hallituksen politiikasta, osin laajemmista ja pitkäkestoisemmista prosesseista. Miten työmarkkinat ovat muuttuneet, miten niitä on muutettu ja mitä kehityksestä seuraa?
Ennustearvio: Heikko kotimainen kysyntä hidastaa kasvua11.6.2025 07:00:00 EEST | Tiedote
Labore ennustaa Suomen talouden kasvavan tänä vuonna 1,4 % ja ensi vuonna 1,9 %. Huhtikuussa julkaistuun kevätennusteeseen liittyy kuitenkin epävarmuutta erityisesti kauppasodan vuoksi. Ensi vuoden näkymät säilyvät uskottavina, mikäli kotimainen kysyntä vahvistuu loppuvuoden aikana. Ennustearvio perustuu tuoreisiin kansantalouden neljännesvuositietoihin ja on päivitys aiempaan ennusteeseen.
Pienet, nuoret yritykset uudistavat Suomen innovaatiokenttää28.5.2025 07:00:00 EEST | Tiedote
Laboren analyysi osoittaa, että pienten, nuorten yritysten rooli Suomen yrityssektorin innovaatiotoiminnassa on vahvistunut merkittävästi vuoden 2010 jälkeen. Nämä yritykset panostavat tutkimus- ja kehitystoimintaan suhteellisesti enemmän kuin muut yritykset ja tuovat markkinoille merkittävästi uusia tuotteita ja prosesseja. Suurten yritysten innovaatiopanostukset ovat viime vuosina vähentyneet, mikä korostaa nuorten yritysten merkitystä teknologisen kehityksen vetureina. Julkisen TKI-rahoituksen rooli on erityisen tärkeä pienille ja nuorille yrityksille. Tulokset korostavat tarvetta tukea nuorten yritysten syntymistä, innovointia ja kasvua edistävää toimintaympäristöä.
Uusi konsortio pohtii nuorten turvaverkon tulevaisuutta28.5.2025 00:01:00 EEST | Tiedote
Millainen turvaverkko tulevaisuuden nuorille tarvitaan? Millainen on nuorten palvelujärjestelmä Suomessa vuonna 2050? Tätä pohtii yksitoista asiantuntijaorganisaatiota uudessa, valtakunnallisessa konsortiossa. Konsortion tavoitteena on tutkia ja kehittää nuoreksi itsensä mieltävien, haavoittuvassa asemassa olevien palvelujärjestelmän tulevaisuutta.
Meillä on yhteinen ongelma23.5.2025 10:08:31 EEST | Blogi
Viime aikojen keskustelu valtiovarainministeriön verovaikutusarvioista on oire syvemmästä ongelmasta: vaikuttavuusarvioinnit voivat olla politisoituneita, hajanaisia ja lyhytnäköisiä. Tarvitaan riippumaton, asiantunteva ja hyvin resursoitu instituutio, joka tuottaa päätöksenteon tueksi luotettavaa tietoa – ilman poliittista painolastia.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme