Hallituksen alkoholipolitiikka on riski mielenterveydelle

MIELI ry:n koostamasta Alkoholi- ja mielenterveys -asiantuntijaraportista käy ilmi esimerkiksi se, että myydyn alkoholin määrä on yhteydessä psykiatrisen sairaalahoidon tarpeeseen. Mitä suurempi tilastoitu alkoholin myynti alueella on, sitä enemmän käytetään psykiatrian sairaalapaikkoja. 

“Alkoholipolitiikalla on keskeinen rooli suomalaisten mielenterveyden edistämisessä. Vastuullisella alkoholipolitiikalla ja alkoholin saatavuutta rajoittamalla vahvistamme myös tulevien sukupolvien mielenterveyttä Suomessa”, psykiatrian dosentti ja MIELI ry:n johtava asiantuntija Kristian Wahlbeck sanoo. 

Wahlbeckin mukaan alkoholipolitiikan tulee olla ensisijaisesti terveys- ja hyvinvointipolitiikkaa eikä elinkeinopolitiikkaa. 

“Alkoholipolitiikassa tulee nykyistä paremmin tunnistaa alkoholin mielenterveysvaikutuksia ja kokonaisvaikutuksia ihmisiin ja yhteiskuntaan. Politiikassa tulee huomioida alkoholinkäytön vaikutuksia esimerkiksi työkykykyyn, lasten hyvinvointiin ja perheväkivaltaan, mielenterveyden häiriöihin ja itsemurhiin, muistihäiriöihin ja rahapeliongelmiin”, Wahlbeck sanoo. 

Alkoholin riskikäyttö vaikuttaa myös läheisiin

Alkoholin riskikäyttö ja humalahakuinen juominen heikentävät mielenterveyttä. Esimerkiksi masennus ja ahdistuneisuushäiriöt ovat yleisiä alkoholin riskikäyttäjillä. Alkoholinkäyttö heikentää unta ja riskikäyttö lisää myös itsemurhariskiä. 

Alkoholin vaikutukset eivät kuitenkaan rajoitu pelkästään sen käyttäjiin. 

“Alkoholin riskikäytöllä on laajoja ja vakavia vaikutuksia myös läheisten, kuten perheenjäsenten ja ystävien mielenterveyteen ja hyvinvointiin”, hän sanoo. Wahlbeckin mukaan alkoholinkäyttö on suomalaisten miesten merkittävin mielenterveyttä heikentävä tekijä.

Alkoholinkäyttö aiheuttaa merkittäviä kustannuksia 

Alkoholin aiheuttamat kuolemat, työkyvyttömyyseläkkeet, hoitojaksot ja rikokset aiheuttivat vuonna 2022 1,4–1,6 miljardin euron kustannukset. Tämän lisäksi on arvioitu, että alkoholin välillisten kustannusten suuruus on vähintään miljardi euroa.  

“Kokonaiskustannukset ovat tätäkin suuremmat, kun huomioidaan alkoholinkäytön aiheuttama lastensuojelun tarve ja muu sosiaalityö”, Wahlbeck sanoo. 

Työnantajille alkoholi aiheuttaa vähintään puolen miljardin kustannukset joka vuosi. Erityisesti humalahakuinen juominen ja alkoholin riskikäyttö lisäävät poissaoloja ja heikentävät työntekijän tuottavuutta.  

Yli puolet työkyvyttömyyseläkkeistä on jo nyt mielenterveysperusteisia. Alkoholinkäyttö on myös maailmanlaajuisesti merkittävin syy työkyvyttömyyteen.

Alkoholi- ja mielenterveys -asiantuntijaraportti on koottu itsenäisesti Alko Oy:n toimeksiannosta. Alkoholihaittojen ehkäisy on osa Alkon erityistehtävää, jota toteutetaan muun muassa tukemalla kotimaista alkoholitutkimusta, yhteistyöllä järjestöjen ja kumppanien kanssa sekä viestimällä alkoholin haitallisista terveysvaikutuksista.