Tutkimus: Edunvalvontavaltuutus on suomalaisille aiempaa tutumpi

Edunvalvontavaltuutus on valtakirja, joka tehdään etukäteen siltä varalta, että ei itse kykene hoitamaan asioitaan esimerkiksi sairauden tai onnettomuuden takia. Edunvalvontavaltakirjan tekeminen valmiiksi omaan asiakirjasalkkuun helpottaa asioiden hoitamista tulevaisuudessa, koska siinä voi määritellä, kuka omia asioita hoitaa ja millä tavalla.

Digi- ja väestötietovirasto tutki edunvalvontavaltuutuksen tunnettuutta ja siihen liittyviä asenteita vuosina 2022 ja 2024. Paneelitutkimukseen vastasi 1000 ihmistä. Tutkimuksen toteutti Tutkimustoimisto Vastakaiku ja sen virhemarginaali on +/- 3,2 %.

Ne, joille edunvalvontavaltuutus oli jo ennestään tuttu, tietävät siitä nyt syvällisemmin. Tietoisuus on parantunut etenkin yli 70-vuotiaissa vastaajissa. Iäkkäämmät ihmiset ovat lukeneet aiheesta mediasta ja nuoremmat taas kuulleet asiasta sukulaisilta tai tuttavilta.

Silti edunvalvontavaltuutus usein sekoitetaan edunvalvontaan, jossa henkilön asioita hoitamaan määrätään joko yksityinen tai yleinen edunvalvoja. Vastaajista 64 % ymmärsi, mitä valtuutuksella tarkoitetaan.

Tunteet edunvalvontavaltuutusta kohtaan ovat myönteisiä. Myönteisyys kasvoi seuranta-aikana eniten viisikymppisten keskuudessa. Edunvalvontavaltuutusta kuvataan kuin vakuutuksena tulevan varalle: saa itse päättää, kuka asioita hoitaa ja millä tavalla. Muina etuina mainitaan sen helppous, vaivattomuus ja nopeus.

Yhä nuoremmat ovat havahtuneet varautumaan tulevaisuuteen

Vastaajista 18 % on tehnyt itselleen edunvalvontavaltuutuksen. Kasvua aiempaan on viisi prosenttia kaikissa vastaajissa. Suurin kasvu nähtiin yli 70-vuotiaiden kohderyhmässä, jolle asia onkin erittäin ajankohtainen. Silti myös viisikymppiset näyttävät heränneen asian tärkeyteen ja ryhtyneen toimeen.

– Edunvalvontavaltuutus liitetään helposti ikääntymiseen. Olen todella ilahtunut siitä, että yhä nuoremmat, kolme-nelikymppiset, ovat hoksanneet edunvalvontavaltuutuksen olevan tärkeä asia.  Toivonkin, että mahdollisimman moni laatisi edunvalvontavaltakirjan, mielellään heti, kertoo johtava asiantuntija Suvi Malinen Digi- ja väestötietovirastosta.

Edunvalvontavaltakirjan tekeminen koetaan helpoksi ja kiinnostavaksi, mutta sitä ei vain saada aikaan

86 % edunvalvontavaltakirjan tehneistä kokee sen tekemisen helpoksi: apuna on käytetty ohjeita, kuten Suomi.fi-opasta tai mallipohjaa.

Vaikka valtakirjaa ei vielä ole tehnyt, kiinnostus sen tekemiseen on kasvanut kahdeksalla prosenttiyksiköllä. Tämä näkyy etenkin viisikymppisten ikäryhmässä.

Useimmat eivät näe edunvalvontavaltuutuksen tekemisessä mitään huonoja puolia. Suurimpia esteitä valtuutuksen tekemiselle kerrottiin olevan oma aikaansaamattomuus tai että itsellä ei ole sellaista luottohenkilöä, jonka valtuuttaisi tehtävään.

Edunvalvontavaltuutus kuuluisi jokaisen täysi-ikäisen tärkeisiin asiakirjoihin. Silti moni ei koe valtuutuksen tekemistä vielä ajankohtaiseksi: 40 % vastaajista voisi tehdä sen viiden vuoden sisällä. Mitä vanhempi vastaaja oli, sitä nopeammin asian koettiin tulevan ajankohtaiseksi.

Ennusteen mukaan edunvalvontavaltuutusten määrä kasvaa voimakkaasti

2023 tehdyn ennusteen mukaan edunvalvontavaltuutuksia vahvistetaan eli otetaan käyttöön vuosi vuodelta enemmän. Vuonna 2032 käytössä olevia edunvalvontavaltuutuksia ennustetaan olevan yli 50 000, kun niitä vuonna 2023 oli noin 20 000. Vuonna 2024 Digi- ja väestötietovirastossa käsiteltiinkin yli 10 000 edunvalvontavaltuutuksen vahvistamista koskevaa asiaa.

Ennusteen mukaan edunvalvonnassa olevien päämiesten ja edunvalvontavaltuuttajien määrät muuttuvat tulevina vuosina siten, että valtuuttajien osuus kasvaa nykyisestä noin 28 prosentista noin 45 prosenttiin vuonna 2032.

– Kannustamme edunvalvontavaltakirjan tekemiseen, koska sen myötä apua tarvitsevien itsemääräämisoikeus toteutuu paremmin ja myös valtuutetun eli asioiden hoitajan tehtävä on kevyempi, Malinen muistuttaa.

Mikä on edunvalvontavaltuutus?

Edunvalvontavaltuutus on valtakirja, joka tehdään etukäteen siltä varalta, että ei itse kykene hoitamaan asioitaan esimerkiksi sairauden tai onnettomuuden takia. Valtuutuksen tekijä eli valtuuttaja määrittää edunvalvontavaltakirjaan luottohenkilönsä eli valtuutetun ja asiat, joita tämä saa hoitaa. Asiat voivat liittyä esimerkiksi omaisuuteen tai terveyteen. Valtakirja säilytetään itsellä tallessa tai annetaan valtuutetulle säilytettäväksi. Valtuutettu hakee edunvalvontavaltuutuksen vahvistamista Digi- ja väestötietovirastolta vasta, kun valtuuttajan toimintakyky on heikentynyt. Valtuutuksen vahvistamisen jälkeen valtuutettu saa hoitaa valtuutukseen kuuluvia asioita. Edunvalvontavaltuutus on eri asia kuin se, että henkilöllä on Digi- ja väestötietoviraston tai käräjäoikeuden määräämä edunvalvoja. Valtuutus on sujuvampaa ja joustavampaa, kun taas edunvalvojan toiminta on valvotumpaa. Digi- ja väestötietoviraston Edunvalvonnan asiointipalvelussa edunvalvontavaltuutettu voi tehdä omaisuusluettelon. Jos edunvalvontavaltakirjassa on määrätty, että valtuutetun täytyy raportoida toiminnastaan tai hakea Digi- ja väestötietoviraston lupaa valtuuttajan puolesta tekemiinsä toimiin, hän voi hoitaa asiointipalvelussa myös nämä asiat. Valtuutettu voi nykyään hoitaa valtuuttajan taloudellisia asioita esimerkiksi OmaVerossa, Traficomissa ja muissa digipalveluissa, jotka tarkistavat asiointioikeuden Suomi.fi-valtuuksien avulla. Henkilöä koskevia asioita, kuten OmaKantaa, varten edunvalvontavaltuutettu tarvitsee edelleen erillisen Suomi.fi-valtuuden tai muun valtuuden. Tutustu edunvalvontavaltakirjan laatimiseen Suomi.fi-oppaassa Edunvalvonta ja edunvalvontavaltuutus. Edunvalvontavaltakirjan laatimisessa neuvovat muun muassa pankit, asianajo- ja lakiasiaintoimistot sekä oikeusaputoimistot.

Digi- ja väestötietovirasto kasvatti edunvalvontavaltuutuksen tunnettuutta vuosina 2022–2024 Omissa käsissä -kampanjalla

Omissa käsissä -kampanja on tuonut edunvalvontavaltuutusta esille kertomalla sen elämää helpottavasta roolista muun muassa ihmisläheisten tarinoiden avulla. Tietoa edunvalvontavaltuutuksesta on saatu eteenpäin myös yli 90 organisaatiosta koostuvan kumppaniverkoston voimin. Kampanja oli käynnissä 2022–2024. Digi- ja väestötietovirasto tutki edunvalvontavaltuutuksen tunnettuutta ja siihen liittyviä asenteita osana Omissa käsissä -kampanjaa: ennen sen alkamista ja sen päättymisen jälkeen. Tutkimuksen mukaan Omissa käsissä -kampanja on lisännyt edunvalvontavaltuutuksen tunnettuutta. Se on onnistunut tavoittamaan myös nuorempia kohderyhmiä ja saanut heidät miettimään tulevaisuuteen varautumista. Seuraava askel olisi ryhtyä toimeen, eli tehdä edunvalvontavaltakirja.