Viidennes potilasvahingoista diagnoosiviiveitä – lääkärin on tärkeä tiedostaa mahdollisuus ajatusvinoumiin
21.1.2025 06:04:00 EET | Potilasvakuutuskeskus | Tiedote
Diagnoosiviiveet ovat melko yleisiä, korvatuista potilasvahingoista noin 20 prosenttia liittyy diagnoosi- tai hoitoviiveeseen. Erityisesti päivystyksellisiin toimintoihin liittyy riski virhediagnostiikasta, mikä esimerkiksi murtumien, sydänsairauksien ja aivotapahtumien yhteydessä voi olla kohtalokasta. Väärä diagnoosi voi johtaa potilaalle haitalliseen hoitoon tai asianmukaisen hoidon viivästymiseen.

Potilasvahinko voidaan korvata, jos oikean diagnoosin viivästymisestä on aiheutunut henkilövahinkoa ja voidaan olettaa, että kokenut lääkäri olisi todennäköisesti päätynyt aiemmin oikeaan diagnoosiin, ja näin vahingolta olisi vältytty.
Yleisimmin diagnoosiviiveet liittyvät selkäsairauksiin ja tuki- ja liikuntaelinten vammoihin, joita korvataan vuosittain noin 150. Syöpäsairauksiin liittyviä diagnoosiviiveitä korvataan vuositasolla noin 50. Kaikkiaan vuosittain korvataan keskimäärin runsaat 2 000 potilasvahinkoa.
- Oikea diagnoosi voi viivästyä monesta syystä, mutta lääkärin on hyvä tiedostaa diagnostiikassa mahdollisuus ajatusvinoumiin. Lääkäri saattaa mukauttaa ajatteluaan sen mukaan, mitä tiedon antaja kertoo, tai painottaa omaa diagnoosia tukevia tutkimustuloksia ja jättää huomiotta muita tärkeitä tietoja. Lisäksi inhimilliset asiat, kuten lääkärin unen puute ja kiire voivat lisätä diagnoosivirheen riskiä, Potilasvakuutuskeskuksen ylilääkäri Lasse Rämö kertoo.
Diagnoosin viivästymiseen liittyviä vahinkoja voidaan vähentää esimerkiksi koulutuksella, virheistä oppimalla, kollegoiden yhteistyöllä, tarkistuslistojen hyödyntämisellä ja aktiivisella vaihtoehtoisten diagnoosien etsimisellä.
- Lääkärin oma asenne on tärkeä, kun pyritään vähentämään diagnoosiin liittyviä virheitä. Ensimmäisenä mieleen tuleva diagnoosi ei välttämättä ole se oikea, vaan kannattaa aktiivisesti etsiä myös muita vaihtoehtoja ja huomioida myös harvinaiset ja poikkeavat tapaukset. Lisäksi on hyvä tarkastella potilaan historiaa laajemmin. Usein toisen lääkärin mielipide ja tiimityö johtavat parempaan lopputulokseen, Rämö muistuttaa.
Potilasvakuutuskeskus ja Asiakas- ja potilasturvallisuuskeskus järjestävät Lääkäripäivillä 22.1.2025 Helsingin Messukeskuksessa luentokurssin ajatusvinoumista ja diagnoosiviiveistä. Kurssilla käsitellään mm. ajatusvinoumien psykologisia taustatekijöitä, potilasasiakirjamerkintöjä lääkärin työn tukena sekä esimerkkitapauksia ajatusvinoumista diagnoosin tekemisessä.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Elina Muukkonenkorvauspäällikkö
Puh:040 4504 604elina.muukkonen@vakuutuskeskus.fiViestintä
Arkisin yleensä klo 9–15. Poikkeus: Mediapuhelin päivystää ti 21. - ke 22.1.2025 vain klo 13.30–15. Sähköpostiin vastaamme virka-aikana.
Kuvat


Tietoa Potilasvakuutuskeskuksesta
Potilasvakuutuskeskus (PVK) käsittelee kaikki Suomessa annettua terveyden- ja sairaanhoitoa koskevat potilasvahinkoilmoitukset. PVK ratkaisee potilasvahinkoja koskevan lainsäädännön perusteella, onko kyseessä korvattava potilasvahinko, ja maksaa korvaukseen oikeutetulle lain mukaiset korvaukset. PVK toimii potilaiden ja terveydenhuollon ammattilaisten turvana ja tuottaa potilasvahingoista tietoa terveydenhuollon ja vakuutusyhtiöiden toiminnan sekä potilasturvallisuustyön tueksi. Keskuksen jäseniä ovat kaikki potilasvakuutuksia myöntävät vakuutusyhtiöt Suomessa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Potilasvakuutuskeskus
Tutkimus: Potilaan ääni ei aina tule kuulluksi psykiatrisessa hoidossa25.6.2026 06:11:00 EEST | Tiedote
Psykiatrisessa sairaalahoidossa potilaan mahdollisuus osallistua oman hoitonsa suunnitteluun ja päätöksentekoon on keskeinen osa potilasturvallisuutta. Potilasvakuutuskeskuksen aineistoon perustuva tutkimus osoittaa, että osa potilaista kokee jäävänsä ulkopuolelle hoidon suunnittelussa ja toteutuksessa.
Diagnoosiviiveet yksi merkittävimmistä potilasvahinkojen syistä Suomessa20.5.2026 06:11:00 EEST | Tiedote
Vuosittain Suomessa korvataan runsaat 2000 potilasvahinkoa. Niistä noin viidesosa liittyy diagnoosin ja hoidon viiveeseen. Viiveistä aiheutuneita vahinkoja tarkasteltiin tuoreessa tutkimuksessa, joka pohjautuu Potilasvakuutuskeskuksen vahinkoaineistoihin vuosilta 2007–2008, 2017–2018 ja 2021–2022.
Potilasvahinkoja tapahtuu myös parhaille osaajille rutiinitoimenpiteissä6.5.2026 06:12:00 EEST | Tiedote
Suurin osa korvattavista potilasvahingoista tapahtuu erilaisissa leikkaustoimenpiteissä. Juuri julkaistu tutkimus paneutuu korva-, nenä- ja kurkkutautien vahinkoihin, ja sen mukaan suurin osa korvatuista vahingoista tapahtuu erikoislääkäreille rutiininomaisissa toimenpiteissä.
Minna Plit-Turunen Potilasvakuutuskeskuksen toimitusjohtajaksi8.4.2026 10:23:31 EEST | Tiedote
OTM, VT Minna Plit-Turunen on nimitetty Potilasvakuutuskeskuksen toimitusjohtajaksi 1.7.2026 alkaen. Hänen nimityksensä on osa Vakuutuskeskuksen johtamismallin uudistusta, joka toteutetaan toimitusjohtaja Juha-Pekka Halmeenmäen siirtyessä eläkkeelle. Uudistuksessa Potilasvakuutuskeskukselle ja Liikennevakuutuskeskukselle nimetään omat toimitusjohtajansa, kun aiemmin niillä oli yhteinen toimitusjohtaja.
BLOGI: Potilasvahinkojen kaksi profiilia – havaintoja terveydenhuollon arjesta1.4.2026 07:45:00 EEST | Blogi
Potilasvakuutuskeskuksen vuosiraportti paljastaa kaksi erilaista potilasvahinkoprofiilia - leikkauksissa ja päivystyksessä korostuvat erilaiset vahingot. Erilaisten vahinkoprofiilien tunnistaminen on virheistä oppimisen edellytys, toteaa Potilasvakuutuskeskuksen ylilääkäri Lasse Rämö.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme