Väestönsuojelu Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen alueella

Vaikka Suomeen ei tällä hetkellä kohdistu erityistä sotilaallista uhkaa, on hyvä kiinnittää huomiota varautumiseen ja väestönsuojeluun. Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan ja Suomenlahdella tapahtuneet kaapelien vahingoittamiset ovat herättäneet kysymyksiä siitä, miten asukkaat suojautuvat sotilaallisen voimankäytön uhatessa. Väestönsuojelu jakautuu kolmeen peruspilariin: omatoiminen varautuminen, suojautuminen ja evakuoinnit.

Omatoiminen varautuminen

Laajoissa yhteiskunnan häiriötilanteissa viranomaisilla ei ole mahdollisuutta auttaa kaikkia samaan aikaan. Siksi tarvitaan asukkaiden omaa varautumista. Omatoiminen varautuminen on tärkeä kansalaistaito, jonka tarkoitus on auttaa selviytymään poikkeustilanteissa.

Opiskele omatoimista varautumista sisäministeriön julkaisemasta Häiriö- ja kriisitilanteisiin varautuminen -oppaasta. Siihen on koottu laajasti ohjeita erilaisiin poikkeustilanteisiin, kuten sähkö- ja vesikatkoihin, tietoverkkojen häiriöihin, luonnonilmiöihin sekä pandemioihin ja sotilaallisiin konflikteihin. Oppaassa käsitellään sekä häiriö- että kriisitilanteita, jotka vaikuttaisivat laajasti yhteiskuntaan ja yhteisöihin. 

Hyviä neuvoja varautumiseen löydät myös viranomaisten ja järjestöjen julkaisemasta 72 tuntia – Varautuminen kotona -turvallisuusesitteestä.

Väestönsuojat

Tarvittaessa viranomaisten määräyksestä otetaan käyttöön väestönsuojat. Ensisijaisesti väestönsuojat on rakennettu tarjoamaan suojaa asevaikutuksilta. Normaalioloissa väestönsuojia saatetaan käyttää esimerkiksi varasto- ja harrastetiloina. Jokaisen asukkaan on hyvä tietää, missä mahdollinen oma väestönsuoja sijaitsee. Väestönsuojan merkki on sininen kolmio oranssilla taustalla. Rakennuksissa, joissa ei ole väestönsuojaa, asukkaat vastaavat suojautumisesta itse suojautumalla tilapäisiin suojiin, käytännössä rakennusten sisätiloihin.

Pelastuslain mukaan väestönsuoja on rakennettava asumiseen, työskentelyyn ja pysyvään oleskeluun tarkoitettuun rakennukseen, jonka kerrosala on vähintään 1200 m2 (ennen vuotta 2011 raja oli 600 m2). Väestönsuoja sekä väestönsuojeluvälineet ja -laitteet on pidettävä sellaisessa kunnossa, että suoja voidaan ottaa käyttöön 72 tunnissa. Vastuu väestönsuojasta on rakennuksen omistajalla. Yksityiskohtaisempaa tietoa suojasta saa kiinteistön edustajalta sekä rakennuksen pelastussuunnitelmasta.

Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen toimialueella sijaitsee noin 4800 väestönsuojaa. Ne ovat yksityisiä talosuojia asuin-, liike- ja teollisuusrakennuksissa, ja ne on rakennettu kyseistä rakennusta tai rakennusryhmää varten. Väestönsuojan suojapaikat kuuluvat ensisijaisesti rakennuksessa pysyvästi asuville, työskenteleville ja oleskeleville henkilöille. Keski-Uudenmaan pelastustoimen toimialueella ei ole yleisiä väestönsuojia.

Väestöhälytin varoittaa vaarasta osana monikanavaista hälytinjärjestelmää

Pelastustoimialueellamme on yli 70 kiinteästi asennettua väestöhälytintä. Ne on sijoitettu korkeimpien riskien alueille, kuten tiheimmin rakennetuille alueille ja vaarallisten aineiden tuotanto- ja varastointialueille.

Väestöhälyttimen ääni ei kuulu välttämättä sisätiloihin, sillä väestöhälytin on tarkoitettu ensisijaisesti ulkona liikkuvan väestön varoittamiseen ja ohjaamaan suojautumaan sisälle. Täydentävänä järjestelmänä voidaan käyttää ajoneuvoasenteisia kaiutin- ja hälytinjärjestelmiä.

Hälyttimet testataan jokaisen kuukauden ensimmäisenä arkimaanantaina antamalla hälyttimistä seitsemän sekunnin pituinen kokeilumerkki. Todellisessa vaaratilanteessa suojautumisen tarpeesta annetaan tieto minuutin mittaisella yleisellä vaaramerkillä ja tiedotusvälineiden kautta annettavalla vaaratiedotteella, joka luetaan radiokanavilla, näytetään tarvittaessa televisiokanavilla ja lähetetään 112-mobiilisovelluksella.

Normaalioloissa vaaramerkki kehottaa suojautumaan sisälle. Tällöin suojaudutaan esimerkiksi kotiin, kouluun tai toimistoon ja suljetaan ikkunat, ovet ja ilmanvaihto. Sodan aikana yleinen vaaramerkki on kehotus suojautua välittömästi väestönsuojaan. Kiinteistön omistajien ja vastuuhenkilöiden vastuulla on huolehtia, että asukkaat ja työntekijät tietävät, kuinka yleisen vaaramerkin kuuluessa toimitaan.

Evakuoinnit

Evakuointi voidaan toteuttaa joko pelastus- tai valmiuslain nojalla. Pelastuslain nojalla tehtävää evakuointia kutsutaan suojaväistöksi. Se tapahtuu pelastusviranomaisen määräyksestä tulipalon tai muun onnettomuuden tai niiden välittömän uhan vuoksi.

Sodan aikana väestön siirtäminen perustuu valmiuslain toimivaltuuksiin. Tällöin valtioneuvosto päättää, mitä alueita ja mitä osaa alueen väestöstä siirtyminen koskee. Sisäasiainministeriö huolehtii siirtymisen yleisjohdosta. Evakuoinnit toteutetaan yleensä vaiheittain. Ensimmäisessä vaiheessa annetaan suositus väestön omatoimiseen siirtymiseen. Suosituksessa yksilöidään, mitä väestönryhmiä ja alueita siirtyminen koskee. Tilanteen vaatiessa evakuoitavaa aluetta laajennetaan.

Lähtökohtana on, että suuri osa väestöstä siirtyy omatoimisesti pois evakuoitavalta alueelta. Pelastusviranomaiset vastaavat kuljetusta ja muuta apua tarvitsevien siirtämisen järjestelyistä, yhteistyössä muiden viranomaisten ja kolmannen sektorin kanssa. Siirtymisen tueksi perustetaan tarvittaessa kokoontumispaikkoja ja -keskuksia, joissa väestö kootaan järjestettyä kuljetusta varten. Evakuoinnista voit lukea lisää sisäministeriön Evakuointien suunnittelu- ja toimeenpano-ohjeesta.