Tiedepäivä avasi tieteen mahdollisuuksia hyvinvointialueen uudistamisessa

Sairaala Novassa ja etäyhteyksin järjestetty tilaisuus kokosi yhteen vajaa 100 tutkijaa ja ammattilaista kuulemaan inspiroivia oivalluksia ja ratkaisuja hyvinvointialueiden toiminnan kehittämiseksi.

Keski-Suomen tutkimus-, koulutus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta (TKKI) esillä

Tiedepäivän avasivat Keski-Suomen hyvinvointialuejohtaja Jan Tollet ja Jyväskylän yliopiston rehtori Jari Ojala, jotka korostivat tieteen ja yhteistyön merkitystä hyvinvointialueen kehittämisessä. Tollet toi esiin, että hyvinvointialue on sitoutunut Tutkimus-, koulutus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaan (TKKI), jonka avulla voidaan parantaa palveluja ja edistää keskisuomalaisten hyvinvointia, terveyttä ja turvallisuutta tutkittuun tietoon perustuen. Ojalan mukaan hyvinvointialueuudistus on hyvin onnistunut tutkimuksen ja koulutusyhteistyön näkökulmasta. Pitkään jatkunut yhteistyö on jatkunut vahvana. Esimerkiksi kahdessa vuodessa on saatu kolme uutta hyvinvointialueen ja yliopiston yhteisprofessuuria, jotka on kohdennettu uudistumisen strategisille painopistealueille: hoito- ja sosiaalitieteisiin, nuorisopsykiatriaan, työkyvyn ylläpitämiseen sekä tekoälyn hyödyntämiseen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä.

Hyvinvointialueen TKKI-toimintaa esitellyt Toni Ruohonen nosti esiin yhteistyön voiman ja tutkimuksen merkityksen palveluiden uudistamisessa. TKKI-toiminta muodostaa perustan palveluiden laadukkaalle ja vaikuttavalle kehittämiselle. Korkeatasoinen tutkimustoiminta tukee innovaatioiden syntymistä, osaamisen kasvua ja Keski-Suomen vetovoiman vahvistumista. Laadukas koulutustoiminta puolestaan varmistaa henkilöstön saatavuuden, jatkuvan oppimisen ja kansallisten tavoitteiden saavuttamisen yhteistyössä oppilaitosten ja muiden toimijoiden kanssa. TKKI-toiminta parantaa asiakasprosesseja, hoitopolkuja ja palvelujen kustannustehokkuutta.

Uutta tietoa perimästä ja tekoälystä

Päivän aikana kuultiin yhteisprofessuureilta monipuolisia puheenvuoroja tieteen ja teknologian hyödyntämisestä hyvinvointialueen toiminnassa. Tiina Jokela ja Suvi Ravi kertoivat Keski-Suomen Biopankin pilottitutkimuksesta, joka tuo uusia mahdollisuuksia sairauksien ennaltaehkäisyyn sekä yksilöllisempään terveydenhuoltoon geenitietoa ja terveysdataa hyödyntämällä. Tutkimus yhdistää elämäntapa-, elinympäristö-, genomi- ja terveystietoja ja se mahdollistaa perimän huomioimisen hankkeissa, joissa tutkitaan elämäntapojen ja ympäristötekijöiden vaikutusta sairastavuuteen.

Biopankkitoiminnan kehittyminen on edesauttanut muun muassa perimän ja elintapojen välisen vuorovaikutuksen tutkimusta. Elina Sillanpää tutkii erityisesti perimän ja elintapojen vuorovaikutusta sydän- ja verisuonitaudeissa, tyypin 2 diabeteksessa ja lihavuudessa. Hänen tutkimuksensa tavoitteena on löytää yksilöllisiä keinoja sairauksien ehkäisyyn ja hoitoon. Perinnöllinen alttius paikallaanololle lisää riskiä kansansairauksiin ja kasvattaa päivittäistä ruutuaikaa. Sillanpään mukaan on tärkeää tunnistaa, että ihmisten välillä on vaihtelua siitä, miten helppoa tai vaikeaa hyvinvoinnin ylläpitäminen erilaisissa olosuhteissa ja ympäristössä on. Sami Äyrämö puolestaan pureutui tekoälyn mahdollisuuksiin terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä. Äyrämö tutkii erityisesti, miten tekoälyn avulla voidaan analysoida suuria tietomassoja, kuten potilas- ja terveystietoja, tukemaan päätöksentekoa ja kehittämään potilaiden yksilöllisiä hoitopolkuja.

Ikääntyneiden liikkuminen ja sosiaalityön vaikuttavuus

Iltapäivän ohjelmassa syvennyttiin ikääntyneiden hyvän arjen tukemiseen. Annina Kangas-Niemi ja Riku Nikander esittelivät tulevaisuuden tutkimusmahdollisuuksia ja Ikääntyneiden hyvän arjen opetus- ja tutkimuskeskusta (Living Lab). Opetus- ja tutkimuskeskus on innovatiivinen keskus, joka keskittyy edistämään ikääntyneiden ihmisten hyvää arkea ja hyvinvointia. Keskus yhdistää tutkimuksen, koulutuksen ja käytännön kehittämistyön tarjoten ympäristön, jossa kokeillaan ja arvioidaan uusia toimintamalleja sekä kuntoutusmenetelmiä. Keskus toimii hyvinvointialueen ja oppilaitosten yhteistyönä, tarjoten samalla koulutusta alan ammattilaisille ja opiskelijoille. Riku Nikander kuvasi ikääntyneiden hyvän arjen edistämistä konkreettisen esimerkin kautta: Jos jokaisen kaupan ja kahvilan sekä kerrostalojen porraskäytävän sisääntulojen yhteydessä olisi tukeva selkä- ja käsinojallinen tuoli, se auttaisi ikääntyneiden arjen aktiivisuudessa ja turvallisuudessa.

Lonkkamurtumat ovat merkittävä ja yleinen vamma iäkkäillä ihmisillä ja ne johtavat usein liikkumis- ja toimintakyvyn heikkenemiseen ja lisää avuntarvetta. Merja Rantakokko käsitteli Lonkkamurtumasta kuntoutuminen ja päivittäinen liikkuminen -pilottitutkimusta, jonka tarkoituksena oli selvittää, miten lonkkamurtuman ja sitä seuraavan leikkauksien jälkeinen päivittäinen liikkuminen sairaalanhoidossa ja kotiutumisen jälkeen ennustaa kuntoutumista. Tutkimus on meneillään parasta aikaa ja se tulee tarjoamaan ainutlaatuista tietoa kuntoutuvista ikääntyneistä ihmisistä. Rantakokko kuvasi ihmisen kävelykykyä keskeisenä tekijänä itsenäisen elämän säilyttämisessä vanhuudessa.

Minna Kivipelto toi esiin sosiaalityön vaikuttavuutta Efecto2030-hankkeessa. Sosiaaliset ongelmat voivat vaikeuttaa yksilöiden elämää ja aiheuttaa yhteiskunnallisia kustannuksia, mutta sosiaalipalveluilla on keskeinen rooli ihmisten hyvinvoinnin parantamisessa. Vaikuttava sosiaalityö voi paitsi edistää ihmisten elämänlaatua myös kasvattaa yhteiskunnan verotuloja huomattavasti.

Posterikilpailu ja tutkijoiden esitykset täydensivät päivän

Päivä huipentui tutkijoiden posterikilpailuun, jossa esiteltiin uusimpia tutkimustuloksia. Esitykset tarjosivat kattauksen tutkimuksen ja käytännön kohtaamispisteistä. Kilpailun 14 posterin joukosta voittajaksi valittiin työ, joka erottui tieteellisyydellään, yhteiskunnallisella vaikuttavuudellaan, soveltavan tutkimuksen mahdollisuuksillaan ja selkeällä viestinnällään. Kilpailun voitti Antti Löppönen esityksellään ”Fyysisen aktiivisuuden intensiteettiprofiili iäkkäiden ihmisten liikkumiskyvyn ennustajana”. Liisa Petäinen (esitys: Uudet tekoälypohjaiset ratkaisut suolistosyövän histopatologiaan) ja Emmi Matikainen-Tervola (esitys: Iäkkäiden kävelyn parametrit ulkona tasaisella ja mäessä) sijoittuvat seuraaville sijoille. Onnea voittajille!

Tiedepiste yhdistää tutkijat, ammattilaiset ja kumppanit

Keski-Suomen hyvinvointialueen tutkimusasiantuntijat Päivi Lampinen ja Kirsi Pylvänäinen esittelivät Keski-Suomen hyvinvointialueen Tiedepistettä. Tiedepiste yhdistää tutkijat, ammattilaiset ja yhteistyökumppanit edistämään näyttöön perustuvaa päätöksentekoa ja innovaatioita. Se tarjoaa resursseja, kuten tutkimuspalveluja, tilastoanalyyseja ja yhteistyömahdollisuuksia, erityisesti sosiaali- ja terveyspalveluiden vaikuttavuuden parantamiseksi. Tiedepiste toimii myös alustana tutkimusprojektien ja uusien ratkaisujen pilotoinnille hyvinvointialueella. Alusta yhdistää eri tieteenalojen tutkijat kuten terveystieteilijät, liikuntatieteilijät ja sosiaalityön asiantuntijat yhteen.

- Tilaisuus toi esiin, miten tieteen oivallukset voivat olla konkreettisesti mukana hyvinvointialueiden toiminnan kehittämisessä. Lämmin kiitos kaikille osallistujille ja puhujille inspiroivasta päivästä!, sanoo tutkimusasiantuntijat Lampinen ja Pylvänäinen.

Lue lisää:

• Keski-Suomen hyvinvointialueen TiedePiste
• Keski-Suomen biopankki

Lisätietoja:

• Toni Ruohonen, TKKI-päällikkö, Keski-Suomen hyvinvointialue, p. 040 487 3354, toni.ruohonen(at)hyvaks.fi
• Päivi Lampinen, tutkimusasiantuntija, Keski-Suomen hyvinvointialue, p. 014 269 5134, paivi.lampinen(at)hyvaks.fi
• Kirsi Pylvänäinen, tutkimusasiantuntija, Keski-Suomen hyvinvointialue, p. 050 316 9690, kirsi.pylvanainen(at)hyvaks.fi

Terveisin 

Keski-Suomen hyvinvointialue
Viestinnän yhteyshenkilö: Sanna-Riikka Koponen, p. 050 598 8481, sanna-riikka.koponen(at)hyvaks.fi
viestinta(at)hyvaks.fi
www.hyvaks.fi

Hyvinvointi. Terveys. Turvallisuus.

Facebook: @hyvaks, X: @hyvaks, Instagram: @hyvaks, LinkedIn: Keski-Suomen hyvinvointialue, YouTube: Keski-Suomen hyvinvointialue

#hyvaks #hyväarkikaikille