Väitös: Pelillistämisestä ja e-tekstiileistä voi olla hyötyä puheterapiassa – e-tekstiilit voivat auttaa myös arjessa tukikeinona
FM Charlotta Elo tarkastelee väitöstutkimuksessaan puheterapiaharjoitteluun vaikuttavia tekijöitä sekä elektronisten tekstiilien (e-tekstiilien) hyödyntämistä puheterapiassa ja puhetta tukevana ja korvaavana keinona. Tutkimus osoittaa, että puheterapeutit käyttävät pelejä ja pelillistämistä motivoidakseen lapsia ja heidän läheisiään osallistumaan puheterapiaharjoitteluun. E-tekstiilit taas voivat tuoda uusia mahdollisuuksia nykyisten puhetta tukevien ja korvaavien keinojen joukkoon.

Puhe- ja kommunikointihaasteiden taustalla voi olla monia eri tekijöitä. Puheterapian tavoitteena on vahvistaa kuntoutujien kommunikointi- ja toimintakykyä sekä parantaa heidän elämänlaatuaan.
Usein intensiivinen ja pitkäkestoinen puheterapiakuntoutus edellyttää kuntoutujalta ja hänen lähipiiriltään motivaatiota ja sitoutumista terapiaan. Filosofian maisteri Charlotta Elo tarkastelee väitöstutkimuksessaan, millaisia keinoja lasten kanssa työskentelevät puheterapeutit käyttävät motivaation ylläpitämiseen.
– Puheterapiaharjoittelussa tarvitaan usein runsaasti toistoja, jotta lapset oppivat uudet taidot ja omaksuvat ne osaksi arkea. Yli kaksi kolmasosaa tutkimukseen osallistuneista puheterapeuteista kertoi hyödyntävänsä pelejä motivoivana tekijänä puheterapiaharjoittelussa. Lisäksi he pyrkivät vahvistamaan harjoittelumotivaatiota pelillistämisen keinoin, Elo toteaa.
E-tekstiileillä laajat mahdollisuudet – tutkimuksessa löydettiin satoja käyttöideoita
Tutkimuksessa Elo tarkasteli myös e-tekstiilien mahdollisuuksia yleisesti sekä tarkemmin puhetta tukevana ja korvaavana kommunikointikeinona. Nykyisten puhetta tukevien ja korvaavien kommunikointikeinojen käyttöön on tunnistettu liittyvän monenlaisia haasteita. Nämä haasteet voivat liittyä esimerkiksi käyttäjän motorisiin taitoihin tai kommunikointikumppaneiden asenteisiin.
– Tutkimuksen osallistujat keksivät useita satoja käyttöideoita e-tekstiileille. Puhetta tukevana ja korvaavana keinona e-tekstiilien mahdollisuudet nähtiin nimenomaan tukemassa arkipäiväistä kommunikointia, Elo kertoo.
Tutkimuksen tulokset korostavat, että puhetta tukevana ja korvaavana keinona toimivan e-tekstiilin avulla olisi olennaista varmistaa lapsille lisää mahdollisuuksia ilmaista itseään ja osallistua itseään koskevien asioiden päätöksentekoon.
Charlotta Elo valmistui puheterapeutiksi 2022 ja työskentelee puheterapeuttina kuntoutustyön parissa.
Väitöstilaisuus perjantaina 31. tammikuuta
Filosofian maisteri Charlotta Elon logopedian alaan kuuluva väitöskirja Addressing Challenges in Speech Therapy and Augmentative and Alternative Communication – The potential of gamification and e-textiles tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston informaatioteknologian ja viestinnän tiedekunnassa perjantaina 31.01.2025 klo 11 alkaen. Väitöstilaisuus pidetään Pinni B -rakennuksen salissa 1097 (Kanslerinrinne 1, Tampere). Vastaväittäjänä toimii yliopistotutkija (Tenure Track) Satu Saalasti Itä-Suomen yliopistosta. Kustoksena toimii apulaisprofessori (Associate Professor) Johanna Virkki informaatioteknologian ja viestinnän tiedekunnasta Tampereen yliopistosta.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Mediapalveluarkisin 10-15
Puh:+358294520800viestinta.tau@tuni.fiKuvat

Linkit
Tampereen yliopisto
Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 22 000 opiskelijaa ja henkilöstöä yli 4 000. Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto
Väitös: Internetin aktiiviset yleisöt välineellistävät tarinoita tarkoituksiinsa28.11.2025 10:51:28 EET | Tiedote
Internetin mahdollistamat lukijayhteisöt välineellistävät suosittuja teoksia ja tarinoita omiin tarkoituksiinsa sosiaalisessa mediassa. Väitöskirjassaan kertomuksentutkija FM Markus Laukkanen tutkii HBO:n Game of Thrones -televisiosarjaa sekä yleisön siitä verkossa jakamia tekstejä, kuten meemejä ja juonitiivistelmiä.
Väitös: Kestävän kehityksen tulosjohtaminen ja raportointi julkisen hallinnan muutoksessa28.11.2025 09:43:59 EET | Tiedote
Elina Vikstedtin väitöskirja tarkastelee, miten kestävän kehityksen tulosjohtaminen, laskentatoimi ja raportointi rakentuvat julkisen hallinnan murroksessa. Tutkimus analysoi, miten erilaiset lähestymistavat kestävyyteen muovaavat julkisen sektorin johtamisen ja raportoinnin käytäntöjä sekä millaista työtä YK:n Agenda 2030 -tavoiteohjelman seurannan valtavirtaistaminen edellyttää.
Väitös: Sepelvaltimoiden ohitusleikkaus voi parantaa elämänlaatua vielä yli vuosikymmenen päästä26.11.2025 10:50:00 EET | Tiedote
Sepelvaltimotauti on yksi merkittävimmistä kansanterveysongelmista Suomessa ja kansainvälisesti. Lääketieteen lisensiaatti Matti Hokkanen selvitti väitöstutkimuksessaan sepelvaltimoiden ohitusleikkauksen pitkäaikaisvaikutuksia potilaiden elämänlaatuun.
Väitös: Sosiaalisessa mediassa jaetut luontokuvat eivät kerro todellisuudesta, vaan toiveistamme26.11.2025 08:20:00 EET | Tiedote
Suomalaisten sosiaalisessa mediassa jakamat luontokuvat eivät toimi todellisuuden peilinä, vaan ne heijastelevat ideaalia koskemattomasta luonnosta. YTM, TaM Markus Sjöbergin väitöstutkimus paljastaa, että kuvista rajataan pois elementit, jotka rikkovat koskemattoman luonnon kertomuksen: niin kansallispuistojen ruuhkat, huoltorakennukset kuin jopa itse kuvaamiseen käytetyt kännykätkin.
Silmät vaikuttavat siihen, millaiseksi koemme humanoidirobotin mielen25.11.2025 15:07:30 EET | Tiedote
Silmillä on keskeinen rooli ihmisten välisessä vuorovaikutuksessa. Tutkijoita kiinnosti kysymys siitä, miten keinotekoisen olennon kuten humanoidirobotin silmät tai niiden puuttuminen vaikuttavat robotin mielen havaitsemiseen. Kokemus robotin ”mielestä” – muun muassa ihmisen sille tulkitsema toimijuus – vahvistui, kun robotilla oli silmät.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme