SDP:n Kumpula-Natri: Orpolle risuja ja ruusuja EU-vaikuttamisesta

Kumpula-Natrin kirjallinen kysymys koskee komission puheenjohtaja Ursula von der Leyenin tilaamia tulevaisuusraportteja. Huhtikuussa julkaistiin Enrico Lettan sisämarkkinaraportti, syyskuussa sekä Mario Draghin kilpailukykyraportti että Peter Strohschneiderin maatalousraportti ja lokakuussa presidentti Sauli Niinistön raportti liittyen Euroopan turvallisuuteen ja kriisinkestävyyteen.

— Von der Leyen on todennut, että raportit olivat ohjeistavia komissaarien suuntaviivoille uuden komission aloittaessa työnsä. Vaikka nämä ovat yksittäisten asiantuntijoiden raportteja, kuten Orpo vähätellen toteaa vastauksessaan, ovat ne keskeisesti integroituja EU:n komission työhön ja työohjelmaan, alleviivaa Kumpula-Natri.

Kumpula-Natri, eduskunnan EU-asioita käsittelevän valiokunnan varapuheenjohtaja ja entinen meppi, on tiedustellut asiasta pääministeri Orpolta useasti aiemminkin ja ennen kirjallista kysymystä patistellut Suomen kantaa kokonaisuuden hallintaan alkusyksystä alkaen niin suuren valiokunnan kokouksissa kuin salikeskustelussa.

— Eduskunta ei ole saanut hallituksen kokonaisnäkemystä EU-politiikan päivittämisestä myöskään valiokunnassa. Kokonaiskäsityksiä raporteista ei ole käsitelty tai analysoitu kansallisesta kulmasta, vaikka raporttien sisältö on pohjana, kun komission suuria linjoja mm. kilpailukyvystä valmistuu. Olemme pöyristyttävästi myöhässä vaikuttamisen suhteen, sillä hallituksen suunnitelmissa on antaa eduskunnalle näkemys vasta ensi vuoden puolella — valmiista työohjelmasta, sanoi Kumpula-Natri jo syyskuussa 2024.

Kirjallisessa kysymyksessään edustaja Kumpula-Natri muistuttaa, että eduskunnan suuren valiokunnan tulee perustuslain mukaan saada valtioneuvostolta selvityksiä ja niin sanottu E-kirje asioiden valmistelusta Euroopan unionissa. Vastauksessaan Orpo kiertää tämän perusteen toteamalla, että ”Kyse ei ole perustuslain 96 §:ssä tarkoitetusta tilanteesta, jossa valtioneuvostolla olisi velvollisuus saattaa asia U-selvityksellään eduskunnan käsiteltäväksi” ja että ”valtioneuvosto on harkintavallallaan katsonut, ettei raporteista ole ollut tarpeen antaa erillisiä selvityksiä E-kirjeen (PL 97 §) muodossa.

— En pidä onnistuneena linjausta jättää muodostamatta kansallisesti kokonaiskuvaa EU:n kilpailukyvyn kehittämisestä.  Eduskunnan tiedonsaativelvollisuus tulisi nähdä rakentavana. Sillä saadaan kansallinen pohja hallituksen vaikuttamistyölle, joka on paljon laajempi kuin ministeriöiden sisäiset ajatukset tai yksittäisten ministerien keskustelut. Eduskuntakäsittely ja ylipäätään hallituksen kantojen olemassaolo toimisi suomalaisten yritysten, työpaikkojen, kansalaisyhteiskunnan ja ylipäätään EU toimintamme nojana.

— Ohjeistuksen mukaan pykäliä on tällaisessa yhteydessä syytä tulkita laajasti. Demokratian, joka muuten on yksi pääministereiden sopiman EU:n strategisen ohjelman kolmesta painopisteestä turvallisuuden ja kilpailukyvyn rinnalla, kannalta kapea eduskunnan informointitahto on kummallisen harkinnan tulos.

Orpo toteaa olleensa suuren valiokunnan kuultavana, mutta kirjallinen ilmoitus on aina eri asia, kuin suullinen. Se kun voidaan tarvittaessa lähettää erikoisvaliokuntiin tarkasteltavaksi ja siitä saa suomalainen yhteiskunta laajemminkin tietoa.

Pääministeri Orpon hallitusohjelmassa hallitus on sitoutunut Suomen EU-vaikuttamisen ja ennakkovaikuttamisen tehostamiseen.  Periaatepäätös koskee nimenomaisesti EU-ennakkovaikuttamista, jossa on kyse vaikuttamisesta vielä valmisteilla oleviin tuleviin EU-hankkeisiin. 

— Näin luvataan siinä hallitusohjelmassa, johon hallitus tuntuu vetoavan järkähtämättömänä lähtökohtana lähes kaikessa muussa, huomauttaa Kumpula-Natri.

— Nyt on kuitenkin kysymys Suomen EU-suhteen keskeisimmistä kysymyksistä ja yllättäen tässä jäätiin lähtökuoppiin, ihmettelee Kumpula-Natri

— Syksystä olisin antanut risuja ja ruusun komission nimityksiin vaikuttamisesta. Tämä vuosi alkaa ruusuisempana, kun näin pääministerin kutsuneen suomalaisen yhteiskunnan toimijoita keskustelemaan EU:n kilpailukyvystä tiistaina 21.1. Ehkä kuulemisten jälkeen valmistuisi nopeasti kanta, miten näihin valtavan vahvan aseman EU-päätöksen teon ytimessä saaneisiiin kilpailukykyaloitteisiin kannattaisi Suomen kannalta suhtautua ja miten niitä kehittää meille oleellisen kasvun käynnistämiseksi, tsemppaa Kumpula-Natri.