Ukrainassa koulutukseen kohdistuneet hyökkäykset kaksinkertaistuivat viime vuonna

Koulutukseen kohdistui hyökkäyksiä Ukrainassa vuonna 2024 kaksinkertainen määrä vuoteen 2023 verrattuna, osoittaa Pelastakaa Lasten selvitys. Moni lapsi joutuu nyt opiskelemaan etänä tai maanalaisissa luokkahuoneissa. Sota on myös jättänyt lapsia kokonaan koulutuksen ulkopuolelle.

Pelastakaa Lasten kansainvälisen koulutuksen päivän aattona julkaistu selvitys osoittaa, että vuoden 2024 aikana Ukrainassa vaurioitui tai tuhoutui 576 oppilaitosta. Määrä yli kaksinkertaistui edellisvuodesta, jolloin kouluja, päiväkoteja ja yliopistoja vaurioitui tai tuhoutui yhteensä 256.

Noin neljän miljoonan lapsen koulunkäynti on häiriintynyt helmikuussa 2022 kiihtyneen konfliktin seurauksena. Noin 600 000 oppilasta opiskelee etänä menettäen suoran kontaktin opettajiinsa sekä ystäviinsä. Näiden lasten koulut sijaitsevat joko liian lähellä rintamalinjaa tai ovat vaarassa joutua pommitusten kohteeksi. Kouluja on myös suljettu suojatilojen puuttuessa.

Pelastakaa Lasten selvitys osoittaa, että Ukrainan etelä-, itä- ja pohjoisosissa useimmilla lapsilla ei ole mahdollisuutta olla lähiopetuksessa. Haastatelluista vanhemmista 75 prosenttia kertoi heidän lapsensa olevan pääasiassa etäopetuksessa. Jotkut rintamalinjan läheisyydessä asuvat vanhemmat eivät ole ilmoittaneet lastansa kouluun turvallisuussyistä. Lasten huoltajista useimmat kertoivat, että lapsilla on vaikeuksia saada laadukasta opetusta. Opintoja haittasivat muun muassa verkkoyhteyksien puute, toistuvat ilmahälytykset sekä vähäiset kontaktit ikätovereihin.

Lasten koulunkäynti ja oppiminen vaarantuu entisestään energiajärjestelmään kohdistuneiden iskujen jatkuessa. Yksinomaan verkkoyhteyksien varassa koulua käyvät lapset voivat menettää opiskeluajastaan arviolta 60–160 tuntia kuukaudessa sähkö- ja verkkoyhteyskatojen vuoksi.

Hyökkäysten kohteeksi joutuneissa kaupungeissa on perustettu maanalaisia kouluja esimerkiksi metrojärjestelmien yhteyteen, jotta useampien lasten olisi mahdollista saada lähiopetusta.

– Tavallisissa kouluissa voi olla vaarallista, koska kaikissa ei ole suojaa. Tarvitsemme  metrokoulua, jotta lapsemme olisivat turvassa ohjuksilta ja kaikelta siltä, mitä nyt tapahtuu, sanoo kuusivuotiaan pojan äiti Olha* Harkovan kaupungissa.

– Lapseni on käynyt koulua puolitoista kuukautta, ja hän nauttii vuorovaikutuksesta muiden lasten kanssa. Vaikka oppitunteja on vain kolme tuntia, ne eivät ainakaan ole verkossa. Opettaja on oikeasti paikalla työskentelemässä lapsen kanssa, sanoo Olha.

– Eniten hän kaipaa isäänsä, joka kuoli sodassa. Voidakseen palata siihen, mitä oli ennen sotaa, lapset tarvitsevat mielestäni erittäin hyvän psykologin.

Metrossa toimivan koulun opettaja Viktoriia* kertoo sodan vaikutuksista lapsiin.

– Lapsista on tullut ahdistuneempia, heidän kognitiiviset kykynsä ovat heikentyneet, muisti ja keskittymiskyky on huonontunut. 

–He ovat unohtaneet miten leikkiä ja olla vuorovaikutuksessa keskenään, ja heillä on vaikeuksia kommunikoida niin ystäviensä kuin aikuisten kanssa.

Pelastakaa Lapset vaatii välitöntä loppua koulutukseen kohdistuneille hyökkäyksille sekä muille kansainvälisen humanitaarisen oikeuden loukkauksille.

–Jokaisella lapsella on oikeus koulutukseen ilman pelkoa väkivallasta tai hyökkäyksistä. Jokaisen koulun pitäisi olla suojattu tila, jossa oppilaat voivat oppia ja toteuttaa itseään myös sodan aikana, sanoo Pelastakaa Lasten Ukrainan maatoimiston johtaja Sonia Khush.

Suomi on vahvasti tukenut Ukrainaa ja sen opetussektoria kehitysyhteistyöllä ja humanitaarisella avulla. Jotta lasten koulunkäynti ja laadukas opetus voidaan turvata, tulisi kansanvälisen yhteisön sitoutua tukemaan ja rahoittamaan lasten ja nuorten pitkän aikavälin toipumista.

Pelastakaa Lapset on tukenut yli 259 000 lapsen koulutusta Ukrainassa helmikuusta 2022 lähtien. Suomalaisten lahjoittajien ja ulkoministeriön tuella on perustettu oppimiskeskuksia ja tarjottu lapsille mielenterveydellistä tukea. Osana järjestön avustustoimia vaurioituneita kouluja ja päiväkoteja on korjattu ja rakennettu suojatiloja 750 kouluun. Oppilaitoksiin on toimitettu kannettavia tietokoneita ja tabletteja sekä muita oppimisvälineitä ja opetustarvikkeita.

* Nimi muutettu henkilöllisyyden suojelemiseksi.

---------

Toimituksille tiedoksi

Luvut oppilaitoksiin kohdistuneista hyökkäyksistä on saatu YK:n ”Protection of Civilians in Conflict” -raporteista sekä Ukrainan ihmisoikeustilannetta koskevista määräaikaisraporteista (täällä). Tammikuuta 2023 koskevia lukua ei ole saatavilla, mutta YK on dokumentoinut 61 oppilaitoksen tuhoutuneen ja 118 vaurioituneen 1.8.2002-31.1.2023 välisenä aikana.

Pelastakaa Lapset toteutti marraskuussa 2024 monialaisen tarvearvioinnin, johon osallistui 858 aikuista ja 15 lasta Sumyn, Harkovan, Mykolajivin, Hersonin, Dnipropetrovskin, Zaporižžjan ja Donetskin alueilla. Tässä lehdistötiedotteessa viitattu selvitys perustuu tähän arviointiin.

Pelastakaa Lapset on työskennellyt Ukrainassa vuodesta 2014 lähtien. Täysimittaisen sodan puhjettua 24.2.2022 oikeusjärjestö on laajentanut toimintaansa huomattavasti, ja sillä on nyt 350 työntekijää Kiovassa, Harkovassa, Mykolaivissa, Dniprossa, Sumyssa ja Tšernivtsissä.