Eduskuntaryhmän puheenjohtaja Oras Tynkkynen: Näin Venäjän varjolaivastoon voidaan puuttua

Venäjän öljyä kuljettava varjolaivasto auttaa kiertämään pakotteita ja rahoittaa maan hyökkäyssotaa Ukrainassa. Vanhat ja huonokuntoiset alukset muodostavat myös uhkan Itämeren herkälle luonnolle. Lisäksi varjolaivoja voi hyödyntää sabotaasiin.

”Varjolaivastoon on jo yritetty puuttua esimerkiksi lisäämällä aluksia EU:n pakotelistalle. Lisää toimia kuitenkin tarvitaan, jotta varjolaivojen uhkat saadaan kuriin”, Tynkkynen arvioi Raaseporissa.

Keinovalikoimaa rajaa YK:n merioikeusyleissopimus. Sen perusperiaate on alusten vapaus liikkua. Laivoja ei siis voi noin vain pysäyttää ja estää seilaamasta Itämerellä, etenkään kansainvälisillä merialueilla.

”Sopimuspohjainen kansainvälinen järjestelmä on Suomen kaltaisten pienten maiden turva. Suomi  on myös viennissään riippuvainen merikuljetuksista. Siksi on tärkeää hakea ratkaisuja, jotka ovat yhteensopivia kansainvälisen merioikeuden kanssa”, Tynkkynen tähdentää.

Suomessa vallitsee laaja yhteisymmärrys tarpeesta puuttua Itämerellä seilaavaan Venäjän  varjolaivastoon. Auki on kuitenkin jäänyt, mitä käytännön mahdollisuuksia Suomella ja muilla Itämeren mailla on toimia.

”Suomen vahvuus on yhtenäisyys valmiudessa toimia Venäjän varjolaivastoa vastaan. Kun tahtotila on yhteinen, toimivat työkalut kyllä saadaan haettua. Haluamme auttaa tuomalla nyt keskusteluun kahdeksan mahdollista keinoa puuttua Venäjän varjolaivastoon”, Tynkkynen kuvaa.

Kahdeksan mahdollista keinoa puuttua Venäjän varjolaivastoon

1. Valvonnan lisääminen. Itämerellä voidaan lisätä meriliikenteen seurantaa ja valvontaa niin  sähköisesti kuin ilmasta ja mereltä. Tämä parantaa edellytyksiä tunnistaa aluksia ja puuttua niiden toimintaan tapauksissa, joissa on syytä epäillä vahingontekoja ja vaaraa turvallisuudelle.

2. Pakotteiden laajentaminen. EU:n pakotelistalle voidaan tähänastiseen tapaan lisätä varjolaivaston aluksia yksitellen esimerkiksi, jos ei pysty osoittamaan laivalle riittäviä vakuutuksia tai kieltäytyy niiden tarkistamisesta. Pakotteita voidaan ulottaa myös laivojen taustalla oleviin varustamoihin ja omistajiin, laivojen henkilöstöön sekä laivoja rahoittaviin pankkeihin.

3. Palveluiden kieltäminen varjoaluksilta. Varjolaivat käyttävät yhä EU-maissa esimerkiksi  hinaus-, luotsi- ja tankkauspalveluita. Kaikkien palveluiden tarjoaminen varjolaivastolle pitää kieltää.

4. Yhteistyö lippuvaltioiden kanssa. Varjolaivat on liputettu Panaman ja Liberian kaltaisten  mukavuuslippumaiden alle. Lännen maat voivat neuvotella lippuvaltioiden kanssa – ja painostaa niitä – Venäjän varjolaivojen sulkemisesta maiden lippujen ulkopuolelle. Ukrainalainen KSE Institute on ehdottanut, että varjolaivojen onnettomuuksista aiheutuvat kustannukset voisi sälyttää maalle, jonka lipun alla laiva liikkuu.

5. Laivojen myynnin rajoittaminen. Varjolaivasto kasvaa, koska siihen ostetaan koko ajan uusia laivoja – myös EU-maista. Pakotteita voidaan ulottaa laivoja varjokäyttöön myyviin tahoihin.

6. Öljyn ostajiin puuttuminen. Varjolaivat liikkuvat vain, koska niillä kuljetettu öljy käy kaupaksi. Pakotteita voitaisiin laajentaa varjolaivojen öljyn ostajiin kolmansissa maissa – ja myyjiin, jotka kauppaavat siitä jalostettuja tuotteita takaisin Eurooppaan.

7. Vaihtoehtojen tutkiminen. Tilanne Itämerellä on monella tapaa ennenkokematon, eikä historiasta voi siksi oikein ammentaa valmiita käytänteitä. Monet tahot tutkivat nyt aktiivisesti uusia ja luovia tapoja puuttua varjolaivastoon kansainvälisen oikeuden puitteissa. Yhtenä vaihtoehtona on väläytelty esimerkiksi sitä, että heikkokuntoisten ja ympäristöriskin aiheuttavien laivojen kulku Tanskan salmien läpi Itämerelle estettäisiin.

8. Merioikeuden päivittäminen. Kansainvälistä merioikeutta laadittaessa ei välttämättä osattu kuvitella tilannetta, jossa vapaata kulkuoikeutta väärinkäytetään jopa sabotaasiin. Euroopan maat  voisivat käynnistää Kansainvälisessä merenkulkujärjestö IMO:ssa keskustelun siitä, olisiko sopimuksia mahdollisia päivittää paremmin torjumaan varjolaivojen muodostamaa uhkaa.