Museovirasto

Virtavesien tilannekuva kokoaa tiedot jokien ja purojen kulttuuriperinnöstä

Jaa

Virtavesien kulttuuriperinnön tilannekuva on laaja esitys virtavesiympäristöjen ihmistoiminnasta ja sen synnyttämästä kulttuuriperinnöstä. Julkaisu kattaa 11 000 vuoden ajanjakson jääkaudesta nykyhetkeen.

Ilmakuva Imatrankoskesta, ympärillä metsää ja historiallinen rakennus.
Imatrankosken valtakunnallisesti merkittävää kulttuuriympäristöä, jossa yhdistyvät varhaiseen luontomatkailuun ja 1920-luvun voimalaitosrakentamiseen liittyvä kulttuuriperintö. Kuva Teemu Mökkönen 2024, Museovirasto.

Museovirasto julkaisema Virtavesien kulttuuriperinnön tilannekuva - jääkaudesta nykyhetkeen on ensimmäinen valtakunnallinen esitys virtavesiympäristöjen kulttuuriperinnöstä. Tilannekuva keskittyy jokiin ja puroihin sekä niiden välittömään ympäristöön. Pääosassa ovat arkeologinen kulttuuriperintö ja rakennusperintö, mutta mukana on myös maisemia ja aineetonta kulttuuriperintöä.

Tarkastelun pohjana ovat arkeologian ja rakennetun kulttuuriperinnön valtakun­nalliset paikkatietoaineistot. Paikkatietojen kautta nousevat esiin myös maantieteellisten alueiden erot ja erityispiirteet sekä perinteiden muuttuminen ajassa.

Virtavesien aineellinen ja aineeton kulttuuriperintö kertovat myös ihmisen luonto- ja ympäristösuhteesta. Virtavesissä luonto- ja kulttuuriarvot limittyvät toisiinsa, sillä luonnonympäristö ja kunkin ajan tarpeet ja tietotaito ovat yhdessä ohjanneet ihmisten toimintaa.

”Virtavesien kulttuuriperinnössä on nähtävissä pitkä ihmistoiminnan ja luonnonympäristön välinen tasapainoinen yhteys, joka on horjunut voimakkaasti vasta 1800-luvulla alkaneen teknologisen kehityksen ja sitä seuranneen teollistumisen myötä,” kuvailee tilannekuvan toimittaja, projektipäällikkö Teemu Mökkönen Museovirastosta.

Yksi taustatekijä tilannekuvan julkaisemiselle ovat 2000-luvun monet virtavesien kunnostushankkeet, joissa myös museoviranomaiset ovat olleet mukana. Niiden myötä on havaittu tarve koota yksittäisiä kohteita laajempi selvitys Suomen virtavesien tilanteesta.

“Julkaisu paitsi lisää tietoa virtavesien kulttuuriperinnöstä toivottavasti myös mahdollistaa yhä tiiviimpää vuoropuhelua ja yhteistyötä kulttuuriperintö- ja luontoarvojen yhteensovittamisessa,” sanoo osastonjohtaja Ulla Salmela Museovirastosta.

Julkaisun ovat kirjoittaneet pääosin Museoviraston Kulttuuriympäristöpalvelut-osaston projektipäällikkö Teemu Mökkönen ja erikoisasiantuntija Sallamaria Tikkanen. Lisäksi katsauksia eri aiheista ovat kirjoittaneet myös Museoviraston ulkopuoliset asiantuntijat. Julkaisun on toimittanut Teemu Mökkönen.

Selvityksen ohjausryhmässä on ollut edustettuina laajasti erilaisia virtavesitoimijoita: mukana oli ELY-keskusten, alueellisten vastuumuseoiden, Metsähallituksen, SYKEn ja luonnonsuojelujärjestöjen edustajia sekä virtavesien vedenalaisen arkeologian asiantuntijoita. 

Selvitys- ja julkaisuhanke toteutettiin osana Museoviraston vesien kulttuuriperinnön toimintaohjelmaa Virtaa veden perinnöstä, 2021–2025. Tilannekuvan jatkoksi pyritään tuottamaan ohje parhaista käytännöistä kulttuuriperinnön huomioimiseksi virtavesien, kosteikkojen ja ranta-alueiden hankkeissa.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Teemu Mökkönen, projektipäällikkö, Museovirasto, teemu.mokkonen@museovirasto.fi, 0295 33 6203

Kuvat

Ilmakuva Imatrankoskesta, ympärillä metsää ja historiallinen rakennus.
Imatrankosken valtakunnallisesti merkittävää kulttuuriympäristöä, jossa yhdistyvät varhaiseen luontomatkailuun ja 1920-luvun voimalaitosrakentamiseen liittyvä kulttuuriperintö.
Kuva Teemu Mökkönen 2024, Museovirasto.
Lataa
Mustavalkovalokuva tukinuitosta Juvan Koikkalanjoella 1920-luvulla, jossa miehiä uittohommissa virtaavan veden keskellä.
Höyrysahojen yleistymistä seurannut voimallinen puiden uitto jatkui 1860-luvulta 1960-luvulle. Uittoväylien perkaukset ovat laajimpia virtavesiin kohdistuneita muokkaustoimia. Väylien perkauksia tehtiin kaiken kokoisiin virtavesiin lähes koko Suomen. Kuvassa tukin uittoa ja väliaikaisia uittolaitteita Juvan Koikkalanjoella 1920-luvulla.
Kuva: Historian kuvakokoelma, Museovirasto.
Lataa
Kilpailija juoksemassa tukkien päällä järvessä tukkilaiskisassa. Taustalla metsää ja pilvinen taivas.
Kuusamon Käylän kylän tukkilaiskisat kesällä 2023. Tukkien irtouittoa harjoitettiin Suomessa noin sadan vuoden ajan. Muistoksi irtouitosta jäivät tukkilaiskisat. Ensimmäiset valtakunnalliset tukkilaismestaruuskisat järjestettiin Kuhmon Pajakkakoskella vuonna 1949.
Kuva: Sallamaria Tikkanen, Museovirasto.
Lataa
Kuvassa on Urpolan mylly Mikkelin Urpolanjoella, punainen puurakennus kivijalustalla. Taustalla näkyy puinen silta ja virtaava puro kivien keskellä.
Mikkelin Urpolanjoella sijaitseva Urpolan mylly on maakunnallisesti arvokas kohde. Paikalle rakennettu kalatie kulkee myllypadon vanhan vesiluukun kautta.
Kuva: Teemu Mökkönen 2024, KY533:1, Museovirasto.
Lataa
Lataa

Linkit

Museovirasto Museovirasto on kulttuuriperinnön asiantuntija, palvelujen tuottaja ja toimialansa kehittäjä. Museovirasto pitää huolta monimuotoisen kulttuuriperinnön säilymisestä sekä edistää sen saavutettavuutta ja avointa käyttöä. Museovirasto on opetus- ja kulttuuriministeriön alaisuudessa toimiva viranomainen.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Museovirasto

//KORRIGERAT MEDDELANDE // BILDEN MÅSTE BYTAS UT // Vasaskeppets lillasyster Falken hittad i Finska viken13.6.2025 09:16:47 EEST | Pressmeddelande

Vi ber er korrigera den bild av 3D-mallen som används i Falken-nyheterna och som medföljer detta meddelande. Det finns ett upphovsrättsproblem med den tidigare bilden. Forskare inom programmet Forskningsprogrammet Forgotten Fleet Glömda flottan har fastställtidentifierat ett skeppsvrak att vraket utanför Porkala i Finska viken är pinasssom krigsfartyget Falken, sjönk hösten 1651,. Falken byggdes åt som tillhördekung Gustav II Adolf användes och ssenare under Drottning Kristina och . Falken spelade en central roll i den svenska flottan – både i strid och som transportfartyg för åt högt uppsatta personer.

// KORJATTU TIEDOTE // Kuva vaihdettava // Vasa-laivan pikkusisko Falken löytynyt Suomenlahdelta13.6.2025 09:16:47 EEST | Tiedote

Pyydämme korjaamaan Falken-uutisissa käytetyn 3D-mallin kuvan ja kuvaajatiedon tämän tiedotteen mukana olevaan. Aiemmassa kuvassa on tekijänoikeusongelma. Unohdettu laivasto -tutkimusohjelmassa on tunnistettu Suomenlahdelle Porkkalan edustalle uponnut hylky pinassi Falkeniksi, joka kuului kuningas Kustaa Aadolfille ja myöhemmin kuningatar Kristiinalle. Vuonna 1651 uponnut Falken oli tärkeä osa Ruotsin laivastoa niin sotatoimissa kuin merkkihenkilöiden kuljettajana.

Vasaskeppets lillasyster Falken hittad i Finska viken9.6.2025 16:29:32 EEST | Pressmeddelande

Forskare inom programmet Forskningsprogrammet Forgotten Fleet Glömda flottan har fastställtidentifierat ett skeppsvrak att vraket utanför Porkala i Finska viken är pinasssom krigsfartyget Falken, sjönk hösten 1651,. Falken byggdes åt som tillhördekung Gustav II Adolf användes och ssenare under Drottning Kristina och . Falken spelade en central roll i den svenska flottan – både i strid och som transportfartyg för åt högt uppsatta personer.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye