Yksilöllinen kemotuntoherkkyys voi vaikuttaa ruokailutottumuksiin
Suun alueen kemiallisesti aktivoituvan tuntoaistin eli kemotunnon herkkyys vaikuttaa tiettyjen elintarvikkeiden, kuten chilikastikkeen ja alkoholijuomien, miellyttävyyden kokemukseen ja kulutukseen.

Helsingin yliopistossa tehdyssä väitöskirjaprojektissa tutkittiin kemotuntoherkkyyttä, kemotunto-ominaisuuksien tunnistamiskykyä ja yksilöllisyyttä selittäviä taustatekijöitä. Erityisesti tutkimuksessa keskityttiin kemotuntoherkkyyden yhteyteen elintarvikkeiden kulutuksessa, mieltymyksissä ja ruokailutottumuksissa.
ETM, väitöskirjatutkija Sulo Roukan väitöstutkimuksen tulokset osoittivat, että kemotuntoherkkyys on yhteydessä makuherkkyyteen sekä erilaisten elintarvikkeiden kulutukseen ja miellyttävyyteen.
Tutkimukseen osallistui 205 vapaaehtoista. He arvioivat aistilaboratoriossa nestemäisten kemotuntonäytteiden, kuten kapsaisiinin, mentolin ja alumiiniammoniumsulfaatin, voimakkuutta ja kertoivat, minkä aistimuksen havaitsivat näytteestä. Lisäksi osallistujilta kerättiin tietoa heidän ruokakäyttäytymisestään ja mahdollisista selittävistä taustatekijöistä.
Uuden kemotuntomittarin avulla yksilöt voidaan luokitella herkkyysryhmiin. Tuloksista havaittiin esimerkiksi matalamman kemotuntoherkkyyden olevan yhteydessä suurempaan chilikastikkeen ja väkevien alkoholijuomien kulutukseen. Viilentävyyden kokemisen havaittiin olevan yhteydessä suolaisten ruokien miellyttävyyden ja kulutuksen kokemiseen.
– Väitöskirjani tutkimustuloksista ilmeni, että herkät yksilöt suosivat ruokailutottumuksissaan muita useammin esimerkiksi ketsupin käyttöä ruoissa tai maidon lisäämistä kahviin. Tämä voi olla viite ruoan voimakkaiden kemotunto-ominaisuuksien peittämisestä, kertoo Sulo Roukka.
Tutkimuksessa havaittiin myös sukupuolten välisiä eroja. Naiset esimerkiksi kokivat miehiä herkemmin kapsaisiinin aiheuttaman polttavuuden. Lisäksi alustavat löydökset viittaavat siihen, että erityisesti miehillä kemotuntoherkkyys saattaa olla yhteydessä rasvaisten, makeiden ja suolaisten ruokien sekä alkoholijuomien kuluttamiseen. Tämän todentaminen vaatii Roukan mukaan kuitenkin jatkotutkimusta.
Yksilöllisyyden ymmärtäminen ruokakäyttäytymisessä on tärkeää
Tulokset ovat merkittäviä, sillä kemotunto on tärkeä osa ruoan kokemista ja sitä tutkittu vähemmän kuin maku- ja hajuaistia. Kansanterveyden näkökulmasta yksilöllisyyden ymmärtäminen ruokakäyttäytymisessä on tärkeää erityisesti ruokaan ja ravitsemukseen liittyvien haasteiden ratkaisemiseksi.
– Kun ymmärrämme ruoan moniaistista kokemista paremmin, voidaan tulevaisuudessa kehittää parempia elintarvikkeita ja aterioita huomioiden erilaiset yksilöt. Kemotunnon roolin ymmärtäminen voi edistää esimerkiksi maittavampien ja terveellisempien kasviproteiinivalmisteiden kehittämistä. Lisäksi kemotuntoon liittyvät tutkimukset voivat myös tarjota uutta tietoa esimerkiksi alkoholismin kehittymisestä, maalailee Roukka.
Tutkimus on osa monitieteellistä FoodTaste Finland -ohjelmaa, jonka keskiössä on ruoan moniaistinen kokeminen. Tätä työtä rahoittavat Suomen Akatemia, Elintarvikkeiden Tutkimussäätiö, Turun yliopiston lääketieteellinen tiedekunta, Helsingin yliopiston maatalous-metsätieteellinen tiedekunta ja Helsingin yliopiston tutkijakoulu.
ETM Sulo Roukka väittelee 24.1.2025 kello 12 Helsingin yliopiston maatalous-metsätieteellisessä tiedekunnassa aiheesta "Insights into oral chemesthetic perception – A focus on food-related behavior". Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa Luentosali PIII, Porthania, Yliopistonkatu 3. Vastaväittäjänä on professori John E. Hayes, PennState University, ja kustoksena on professori Mari Sandell. Väitöskirja on myös elektroninen julkaisu ja luettavissa Heldassa.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Sulo Roukka
p. 0504003805
sulo.roukka@helsinki.fi
Helsingin yliopiston mediapalvelu
Puh:02941 22622mediapalvelu@helsinki.fiHenriikka HeikinheimoViestinnän asiantuntijaViikin kampus, Helsingin yliopisto
Puh:0503263085henriikka.heikinheimo@helsinki.fiHelsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen tiedeyhteisö, joka toimii neljällä kampuksella Helsingissä ja usealla muulla paikkakunnalla Suomessa. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Helsingin yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Ovatko maataloudessa käytettävät kasvinsuojeluaineet uhka myös ympäröivälle luonnolle?5.5.2025 12:29:02 EEST | Tiedote
Helsingin yliopiston tutkimus osoitti, että kasvinsuojeluaineilla voi olla negatiivisia vaikutuksia maatalousympäristöissä eläviin lajeihin, jotka eivät ole aineiden varsinaisia kohteita. Vaikutukset kuitenkin vaihtelivat suuresti riippuen testatusta kasvinsuojeluaineesta.
Viikin lehmät kirmasivat laitumelle – lataa riemukkaat videot median käyttöön!3.5.2025 13:26:46 EEST | Tiedote
Suomen urbaaneimmat lehmät ovat kirmanneet iloiten laitumelle Viikin tutkimustilalla ensimmäisen kerran talven jälkeen. Perinteikäs koko perheen tapahtuma keräsi yleisöä laitumen laidalle Helsingin maantieteelliseen keskipisteeseen lauantaina 3.5. arviolta 6 000 henkeä.
Polttavaa tiedettä, viileitä tanssimuuveja – Suomeen voitto kansainvälisessä tiedeviestintäkilpailussa2.5.2025 13:17:05 EEST | Tiedote
Sulo Roukan ja monitaiteellisen tiimin tanssiaskeleet toivat voiton arvostetun Science-lehden Dance Your Ph.D. -kilpailussa.
Luonnontieteellisen keskusmuseon tutkijat löysivät yli 150 tieteelle uutta lajia vuonna 202429.4.2025 07:15:00 EEST | Tiedote
Suuri osa maapallon eliölajeista on vielä tuntemattomia. Tutkimustieto lajeista ja niiden välisistä suhteista, levinneisyysalueista ja elintavoista auttaa ymmärtämään paremmin maapallon monimuotoisuutta ja suojelutarpeita.
Kylmään sopeutuneet lajit väistyvät lämpimään sopeutuneiden tieltä24.4.2025 08:12:47 EEST | Tiedote
Helsingin yliopiston tutkimus osoittaa, että ilmaston muuttuessa lämpimään ilmastoon sopeutuneet lajit, kuten tietyt linnut ja perhoset, ovat yleistyneet Suomessa. Samaan aikaan viileään ilmastoon sopeutuneet lajit ovat vähentyneet ja siirtyneet pohjoisemmaksi.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme