Yksilöllinen kemotuntoherkkyys voi vaikuttaa ruokailutottumuksiin
Suun alueen kemiallisesti aktivoituvan tuntoaistin eli kemotunnon herkkyys vaikuttaa tiettyjen elintarvikkeiden, kuten chilikastikkeen ja alkoholijuomien, miellyttävyyden kokemukseen ja kulutukseen.

Helsingin yliopistossa tehdyssä väitöskirjaprojektissa tutkittiin kemotuntoherkkyyttä, kemotunto-ominaisuuksien tunnistamiskykyä ja yksilöllisyyttä selittäviä taustatekijöitä. Erityisesti tutkimuksessa keskityttiin kemotuntoherkkyyden yhteyteen elintarvikkeiden kulutuksessa, mieltymyksissä ja ruokailutottumuksissa.
ETM, väitöskirjatutkija Sulo Roukan väitöstutkimuksen tulokset osoittivat, että kemotuntoherkkyys on yhteydessä makuherkkyyteen sekä erilaisten elintarvikkeiden kulutukseen ja miellyttävyyteen.
Tutkimukseen osallistui 205 vapaaehtoista. He arvioivat aistilaboratoriossa nestemäisten kemotuntonäytteiden, kuten kapsaisiinin, mentolin ja alumiiniammoniumsulfaatin, voimakkuutta ja kertoivat, minkä aistimuksen havaitsivat näytteestä. Lisäksi osallistujilta kerättiin tietoa heidän ruokakäyttäytymisestään ja mahdollisista selittävistä taustatekijöistä.
Uuden kemotuntomittarin avulla yksilöt voidaan luokitella herkkyysryhmiin. Tuloksista havaittiin esimerkiksi matalamman kemotuntoherkkyyden olevan yhteydessä suurempaan chilikastikkeen ja väkevien alkoholijuomien kulutukseen. Viilentävyyden kokemisen havaittiin olevan yhteydessä suolaisten ruokien miellyttävyyden ja kulutuksen kokemiseen.
– Väitöskirjani tutkimustuloksista ilmeni, että herkät yksilöt suosivat ruokailutottumuksissaan muita useammin esimerkiksi ketsupin käyttöä ruoissa tai maidon lisäämistä kahviin. Tämä voi olla viite ruoan voimakkaiden kemotunto-ominaisuuksien peittämisestä, kertoo Sulo Roukka.
Tutkimuksessa havaittiin myös sukupuolten välisiä eroja. Naiset esimerkiksi kokivat miehiä herkemmin kapsaisiinin aiheuttaman polttavuuden. Lisäksi alustavat löydökset viittaavat siihen, että erityisesti miehillä kemotuntoherkkyys saattaa olla yhteydessä rasvaisten, makeiden ja suolaisten ruokien sekä alkoholijuomien kuluttamiseen. Tämän todentaminen vaatii Roukan mukaan kuitenkin jatkotutkimusta.
Yksilöllisyyden ymmärtäminen ruokakäyttäytymisessä on tärkeää
Tulokset ovat merkittäviä, sillä kemotunto on tärkeä osa ruoan kokemista ja sitä tutkittu vähemmän kuin maku- ja hajuaistia. Kansanterveyden näkökulmasta yksilöllisyyden ymmärtäminen ruokakäyttäytymisessä on tärkeää erityisesti ruokaan ja ravitsemukseen liittyvien haasteiden ratkaisemiseksi.
– Kun ymmärrämme ruoan moniaistista kokemista paremmin, voidaan tulevaisuudessa kehittää parempia elintarvikkeita ja aterioita huomioiden erilaiset yksilöt. Kemotunnon roolin ymmärtäminen voi edistää esimerkiksi maittavampien ja terveellisempien kasviproteiinivalmisteiden kehittämistä. Lisäksi kemotuntoon liittyvät tutkimukset voivat myös tarjota uutta tietoa esimerkiksi alkoholismin kehittymisestä, maalailee Roukka.
Tutkimus on osa monitieteellistä FoodTaste Finland -ohjelmaa, jonka keskiössä on ruoan moniaistinen kokeminen. Tätä työtä rahoittavat Suomen Akatemia, Elintarvikkeiden Tutkimussäätiö, Turun yliopiston lääketieteellinen tiedekunta, Helsingin yliopiston maatalous-metsätieteellinen tiedekunta ja Helsingin yliopiston tutkijakoulu.
ETM Sulo Roukka väittelee 24.1.2025 kello 12 Helsingin yliopiston maatalous-metsätieteellisessä tiedekunnassa aiheesta "Insights into oral chemesthetic perception – A focus on food-related behavior". Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa Luentosali PIII, Porthania, Yliopistonkatu 3. Vastaväittäjänä on professori John E. Hayes, PennState University, ja kustoksena on professori Mari Sandell. Väitöskirja on myös elektroninen julkaisu ja luettavissa Heldassa.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Sulo Roukka
p. 0504003805
sulo.roukka@helsinki.fi
Helsingin yliopiston mediapalvelu
Puh:02941 22622mediapalvelu@helsinki.fiHenriikka HeikinheimoViestinnän asiantuntijaViikin kampus, Helsingin yliopisto
Puh:0503263085henriikka.heikinheimo@helsinki.fiHelsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen tiedeyhteisö, joka toimii neljällä kampuksella Helsingissä ja usealla muulla paikkakunnalla Suomessa. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Helsingin yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Helsingin yliopisto listasi 30 alle 30-vuotiasta tulevaisuuden tekijää13.2.2025 17:00:00 EET | Tiedote
Tulevaisuusfoorumi Kipinässä julkaistulla Helsingin yliopiston 30 alle 30 -listalla on tutkijoita, yrittäjiä, yhteiskunnallisia keskustelijoita ja vaikuttajia.
Nettiterapia on toimiva ja kustannustehokas hoitomuoto masennukseen13.2.2025 07:40:29 EET | Tiedote
Nettiterapia vähentää masennusoireita yhtä vaikuttavasti kuin kasvokkainen psykoterapia ja tarjoaa edullisemman ja helposti saatavilla olevan hoitovaihtoehdon.
Korkeakouluopiskelijoiden kokemukset rasismiin puuttumisesta: Tunneperäiset ja sosiaaliset tekijät keskiössä12.2.2025 08:30:00 EET | Tiedote
Itsessä heräävät tunteet ja koettu kyky toimia tilanteessa korostuvat rasismiin puuttumisessa. Myös tilanteeseen sidotut tekijät ja sosiaalisiin suhteisiin liittyvät syyt nousivat esiin, kun korkeakouluopiskelijoilta kysyttiin rasismista.
Lapsen myöhäinen kronotyyppi saattaa ennustaa pitkän aikavälin terveyshaittoja7.2.2025 16:00:04 EET | Tiedote
Suomalaislasten unen, ruokavalion ja painonkehityksen välisiä yhteyksiä selvittänyt uusi tutkimus osoittaa, että vuorokausirytmi saattaa vaikuttaa terveyteen merkittävästi pitkällä aikavälillä.
Kun ruokaturva horjuu, terveyserot kasvavat7.2.2025 07:00:00 EET | Tiedote
Tutkimuksen mukaan vakavaa ruokaturvattomuutta kokeneiden ruokavalio on muita epäterveellisempi, mikä voi lisätä kroonisten sairauksien riskiä ja terveyden eriarvoisuutta.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme