Keskuskauppakamari: Perusopetukseen tarvitaan kansallinen päättökoe

Tuoreesta raportista käy ilmi, että tytöistä 81 prosenttia ja pojista 58 prosenttia sai äidinkielessä arvosanan 8–10, kun sen tason suoritukseen aidosti ylti vain 16 prosenttia oppilaista. Lisäksi huomio kiinnittyy siihen, että etenkin poikien suorituksissa korostui ns. minimivaivan periaate, eli pyrkimys mennä siitä, missä aita on matalin. Keskuskauppakamarin johtavan asiantuntijan Suvi Pulkkisen mukaan valtakunnallinen päättökoe antaisi yhtenäisen kuvan perusopetustaan päättävien osaamistasosta äidinkielessä ja matematiikasta, ja se toimisi myös opettajille tärkeänä työkaluna oikean päättöarvosanan kalibroinnissa.  

“Ei ihme, että nuoria läpäisee peruskoulun ja ammatillisen koulutuksen yhä heikommalla osaamistasolla ja työkyvyllä, mikä heijastuu jo työn tuottavuuteen. Kouluissa tulisikin painottaa nykyistä enemmän hyvää perustaitojen hallintaa ja näihin riittävää tukea”, Pulkkinen sanoo. 

Opetus- ja kulttuuriministeriön selvityksen mukaan opettajat pitävät muutama vuosi sitten tehtyä päättöarviointiuudistusta, jossa arviointiohjeistuksia täsmennettiin, myönteisenä, mutta kokevat päättöarvioinnin kriteerien olevan kuitenkin liian tulkinnallisia. 

”Nyt oppilaat voivat saada saman arvosanan päättötodistukseen hyvin erilaisilla osaamistasoilla. Tämä on selkeä yhdenvertaisuusongelma erityisesti suurissa kaupungeissa, joissa kilpailu toisen asteen aloituspaikoista on kovaa”, Pulkkinen sanoo. 

Oppimisen vaikeuksiin puututtava ajoissa 

Esi- ja alkuopetuksella on tärkeä rooli oppimisen ja koulunkäynnin taitojen perustan, ja tavoitteellisen opiskeluotteen rakentamisessa. Kun vaikeudet havaitaan riittävän varhaisessa vaiheessa, voi tarve kalliisiin korjaaviin toimiin vähentyä merkittävästi ja myönteinen suhde koulunkäyntiin, opiskeluun ja ponnisteluun vahvistua. Siksi Keskuskauppakamari ehdottaa uutta ”tarkistuspistettä” 2. luokan loppuun. 

”Tässä vaiheessa vähintään vanhempien olisi hyvä saada kokonaiskuva siitä, miten esi- ja alkuopetuksen tavoitteisiin on päästy ja missä olisi vielä kerrattavaa tai lisätuen tarvetta”, Pulkkinen sanoo.  

Luomalla samankaltaiset vähimmäisosaamisen kuvaukset 2. luokan loppuun kuin mitä 6. luokalla jo nyt on, voitaisiin auttaa opettajia yhdessä oppilaan ja muiden aikuisten kanssa arvioimaan, onko riittävä osaaminen saavutettu vai tarvitseeko oppija kohdennettua tukea.