Tutkijoiden läpimurto voi tuoda spektrintunnistuksen kaikkien ulottuville – havaitsee esimerkiksi ruoan pilaantumisen
Tutkijat ovat kehittäneet pienikokoisen anturin, joka tunnistaa ihmisille näkymättömiä valon ominaisuuksia. Tämä tehokas, mutta edullinen laite voitaisiin tulevaisuudessa ehkä integroida esimerkiksi älypuhelimeen.

Kuvittele älypuhelin, joka diagnosoi sairauksia, havaitsee väärennettyjä lääkkeitä tai varoittaa pilaantuneesta ruoasta. Spektrintunnistus on tehokas tekniikka, joka analysoi miten materiaali vuorovaikuttaa valon kanssa paljastaen yksityiskohtia, joita ihmissilmä ei voi nähdä. Perinteisesti tekniikka on vaatinut suuria, kalliita järjestelmiä laboratorioissa ja teollisuudessa. Mutta mitä jos tekniikka voitaisiinkin pienentää sopimaan esimerkiksi älypuhelimeen tai puettavaan laitteeseen?
Aalto-yliopiston tutkijat ovat yhdistäneet pienikokoisen laitteiston ja älykkäät algoritmit luodakseen tehokkaan, pienikokoisen ja kustannustehokkaan työkalun, joka pystyy ratkaisemaan käytännön ongelmia esimerkiksi terveydenhuollossa, elintarviketurvallisuudessa ja autonomisessa ajamisessa.
”Se on kuin taiteilija, joka oppii erottamaan satoja hienovaraisia värisävyjä”, kuvailee tutkimuksen johtaja, professori Zhipei Sun.
Anturi ’koulutettiin’ kohdistamalla siihen laajavärinen valospektri, jolloin se ’oppi’ luomaan ainutlaatuisia sähköisiä sormenjälkiä jokaiselle valotyypille. Sen jälkeen älykäs algoritmi tulkitsee nämä valon eri värien sormenjäljet, minkä ansiosta anturi pystyy tarkasti tunnistamaan materiaalit ja analysoimaan niiden ominaisuuksia valovuorovaikutuksen perusteella.
”Laitteemme on ikään kuin koulutettu tunnistamaan monimutkaisia, ihmiselle näkymättömiä valon ominaisuuksia, ja sen tarkkuus on verrattavissa laboratorioissa tyypillisesti käytettäviin suurikokoisiin antureihin”, Sun jatkaa.
Perinteiset spektrianturit vaativat suuria optisia komponentteja, kuten prismoja tai hiloja. Tutkijoiden kehittämä pikkuanturi sen sijaan erottelee spektrin sähköisten valovasteidensa avulla, mikä tekee siitä ihanteellisen integroitavaksi pieniin laitteisiin. Tutkijat osoittivat, että laite pystyy tunnistamaan materiaaleja suoraan niiden luminesenssin eli niiden valona vapauttaman energian perusteella, mukaan lukien orgaaniset väriaineet, metallit, puolijohteet ja elektroniikassa eristeinä hyödynnettävät dielektriset aineet.
”Innovatiivinen spektrintunnistusmenetelmämme yksinkertaistaa materiaalien tunnistamisen ja koostumuksen analysoinnin haasteita”, sanoo tutkimuksen toinen pääkirjoittaja Xiaoqi Cui, joka on hiljattain väitellyt Aalto-yliopistosta.
Merkittävässä innovaatiossa yhdistyvät säädettävät optoelektroniset rajapinnat ja kehittyneet algoritmit, mikä avaa uusia mahdollisuuksia sovelluksille paitsi integroidussa fotoniikassa, myös sen ulkopuolella. Laite on myös kooltaan erittäin pieni – noin 200 kertaa pienempi kuin ihmisen hiuksen poikkileikkaus – ja saavuttaa poikkeuksellisen suuren aallonpituustarkkuuden, jonka ansiosta se pystyy erottamaan tuhansia värejä.
Väitöskirjatutkija ja tutkimuksen toinen pääkirjoittaja Fedor Nigmatulin kuvaa työtä merkittäväksi edistysaskeleeksi spektrintunnistuksen tuomisessa kaikkien ulottuville.
”Yhdistämällä tämän pikkiriikkisen laitteiston älykkäisiin algoritmeihin olemme ottaneet merkittävän askeleen kohti minikokoisia, kannettavia spektrometrejä, jotka voivat lähitulevaisuudessa mullistaa kuluttajaelektroniikan”, Nigmatulin sanoo.
Artikkeli julkaistiin 22. tammikuuta 2025 Science Advances -lehdessä. Linkki artikkeliin: doi.org/10.1126/sciadv.ado6886.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Zhipei Sun
professori, Aalto-yliopisto
zhipei.sun@aalto.fi
050 430 2820
Kuvat

Linkit
Tietoa julkaisijasta
Aalto-yliopistossa tiede ja taide kohtaavat tekniikan ja talouden. Rakennamme kestävää tulevaisuutta saavuttamalla läpimurtoja avainalueillamme ja niiden yhtymäkohdissa. Samalla innostamme tulevaisuuden muutoksentekijöitä ja luomme ratkaisuja maailman suuriin haasteisiin. Yliopistoyhteisöömme kuuluu noin 13 000 opiskelijaa ja yli 4 500 työntekijää, joista 400 on professoreita. Kampuksemme sijaitsee Espoon Otaniemessä.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Aalto-yliopisto
Tutkijat kehittivät uuden tavan mitata tartuttavuutta: verenmyrkytystä aiheuttava E. coli -suolistobakteeri voi levitä kuin influenssavirus11.12.2025 07:30:00 EET | Tiedote
Tutkimuksen tulokset osoittavat, että suolistossa asuvat mikrobit voivat käyttäytyä leviämisensä puolesta kuin virukset. Uusi malli tarjoaa keinon vertailla antibioottiresistenttien bakteerikantojen leviämistä populaatiossa.
Älykkäät tekstiilit uudistavat käsityksemme materiaaleista – ja lajienvälisestä viestinnästä10.12.2025 12:45:00 EET | Tiedote
Euroopan tutkimusneuvosto ERC:n rahoituksen saanut PAST-A-BOT-tutkimushanke kehittää pehmeitä, älykkäitä tekstiilejä, jotka voivat tulevaisuudessa toimia pelastusrobotteina, ääntä aistivina maataloustekstiileinä tai avustavina vaatteina – ja samalla uudistavat tavan, jolla ajattelemme materiaalitutkimusta.
Tuloerot kasvaneet lähes puolella maailman väestöstä – aiempaa tarkempi aineisto paljastaa myös alueellisia onnistumisia5.12.2025 12:00:00 EET | Tiedote
Uusi tutkimus tarjoaa maailmanlaajuisesti kattavimman kartoituksen siitä, miten maiden sisäiset tuloerot ovat muuttuneet kolmen vuosikymmenen aikana. Tulokset vahvistavat, että yli 3,6 miljardin ihmisen asuinalueilla tuloerot ovat kasvussa – mutta aineisto paljastaa myös paikkoja, joissa kuilua on onnistuttu kaventamaan.
Subnational income inequality revealed: Regional successes may hold key to addressing widening gap globally5.12.2025 12:00:00 EET | Press release
A new study visualises three decades of income inequality data, the most comprehensive worldwide mapping to be done at a subnational level. Confirming worsening income inequality for areas with over 3.6 billion inhabitants, it also reveals hidden ‘bright spots’ where policy may be closing the gap.
Tutkimus: Puu on betonia edullisempi rakennusmateriaali, kun myös päästöt hinnoitellaan3.12.2025 07:27:00 EET | Tiedote
Myrskylän hirrestä rakennetun koulun ja liikuntahallin kustannuksia verrattiin betonivaihtoehtoon – ja puu osoittautui selvästi edullisemmaksi, kun päästöille annettiin rahallinen arvo.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme