Uusi ohjeistus helpottaa ekologisen kompensaation käyttöönottoa
Ekologisessa kompensaatiossa ihmisen toiminnan, kuten rakentamisen, aiheuttamia luontohaittoja kompensoidaan tuottamalla vastaavia luontohyötyjä toisaalla. Alan tutkijoiden ja asiantuntijoiden tuottama ohjeistus julkaistaan 30.1.2025 Helsingin yliopiston Tiedekulmassa.

Vuonna 2023 voimaan tullut luonnonsuojelulaki loi lainsäädännölliset raamit vapaaehtoiselle ekologiselle kompensaatiolle, mutta se ei tarjoa tarkkoja ohjeita käytännön kompensaatiosuunnitteluun. Nyt julkaistavassa ohjeistuksessa esitetään konkreettiset laskentaperiaatteet heikennys- ja hyvitysalueiden sisältämien luonnonarvohehtaarien määrittämiseksi. Lisäksi se sisältää maasto-ohjeistuksen kaikkien Suomessa tavattavien luontotyyppien ekologisen tilan mittaamiseksi.
– Ohjeistus on valtavan työpanoksen tulos, sillä sen on tehnyt yli sata alan tutkijaa ja asiantuntijaa. Tämä takaa ohjeiden perustuvan tuoreimpaan saatavilla olevaan tietoon. Tällainen on ekologisen kompensaation kentällä maailmanlaajuisestikin poikkeuksellista, kertoo tutkijatohtori Eini Nieminen Jyväskylän yliopistosta.
Ohjeistus luonnonsuojelulain mukaisen ekologisen kompensaation laskentaan julkaistaan Helsingin yliopiston Tiedekulmassa torstaina 30.1.2025 klo 13–15. Julkistamistilaisuudessa ohjeistuksen tuottaneet tutkijat esittelevät sen osa-alueita sekä keskustelevat luontokadon pysäyttämisestä ja luonnonarvomarkkinoiden syntymisestä.
Ekologinen kompensaatio kiinnostaa nyt kaupunkeja ja yrityksiä
Monet kaupungit ja yritykset ovat kiinnostuneet ekologisesta kompensaatiosta. Erityisesti suuret kaupungit pohtivat, miten kompensaatio voisi auttaa heitä saavuttamaan kunnianhimoisemmat luonnon monimuotoisuustavoitteet. Myös edelläkävijäyritykset etsivät kompensaatiosta uutta keinoa osoittaa vastuullisuuttaan osallistumalla luontokadon pysäyttämiseen.
– Monet toimijat ovat olleet selvästi odottavalla kannalla ekologisen kompensaation suhteen, kun ei ole ollut täysin selvää, kuinka mittavia hyvitystoimia uskottavaan ja riittävään kompensaatioon vaaditaan. Ohjeistuksemme vastaa tähän tarpeeseen, kertoo tutkijatohtori Joel Jalkanen Helsingin yliopiston Luonnontieteellisestä keskusmuseosta Luomuksesta.
– Viherpesun välttämiseksi on tärkeää, että luonnonarvojen markkinat perustuvat todennettuihin ekologisiin arvoihin. Nyt on ensimmäistä kertaa Suomessa saatu aikaan kaikille luontotyypeille kriteerit, joilla kohteiden luonnontilan voi arvioida maastossa, toteaa erikoissuunnittelija Aapo Ahola Suomen ympäristökeskuksesta.
Julkistustilaisuus on kaikille avoin ja se striimataan. Ohjeistus on ladattavissa 30.1.2025 lähtien osoitteesta https://doi.org/10.5281/zenodo.14409001
Mitä on ekologinen kompensaatio
Ekologinen kompensaatio on keino korvata luonnolle ihmistoiminnan aiheuttamat luontohaitat tuottamalla riittävästi luontohyötyjä jossain toisaalla. Luontohaitalla tarkoitetaan luonnonarvojen hävittämistä tai heikentämistä esimerkiksi rakentamalla. Luontohyödyllä tarkoitetaan vastaavasti luonnonarvojen lisäämistä ja parantamista esimerkiksi ennallistamalla ja suojelemalla luontoa. Kompensaatiota tulee tehdä tarpeeksi suurella pinta-alalla, jotta luontohaitat korvataan täysimääräisesti.
Esimerkiksi yhden hehtaarin luonnontilaisen korpisuon tuhoamisen kompensointi vaatii ojitettujen korpien ennallistamista n. 11 hehtaarilla.
Julkaisutapahtuma
Tiedekulma Stage (Yliopistonkatu 4, Helsinki), 30.1.2025, klo 13.00–15.00.
Ilmoittautuminen: https://www.lyyti.in/ekologisen_kompensaation_laskeminen
Livestream (lähetys tallennetaan): https://tiedekulmamedia.helsinki.fi/fi/web/tiedekulma/player/webcast?eventId=326412643
Tilaisuuden ohjelma: https://boostbiodiversityoffsets.fi/julkistamistilaisuus-ohjeistus-ekologisen-kompensaation-laskentaan/
BOOST-hanke
Ekologinen kompensaatio oikeudenmukaisessa siirtymässä kohti luonnon kokonaisheikentymättömyyttä (BOOST) on Strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittama tutkimushanke, jossa tutkitaan ja kehitetään ekologista kompensaatiota monialaisesti. Ympäristöministeriön rahoittama Ekologisen kompensaation pilotointi -hanke tukee luonnonsuojelulain mukaisen vapaaehtoisen ekologisen kompensaation käytäntöön viemistä Suomessa.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Joel Jalkanen, Helsingin yliopisto, joel.jalkanen@helsinki.fi, +358294128830
Eini Nieminen, Jyväskylän yliopisto, eini.m.nieminen@jyu.fi, +358504797560
Aapo Ahola, Suomen ympäristökeskus, aapo.ahola@syke.fi, +358295252234
Marjaana LindyViestinnän asiantuntijaHelsingin yliopisto / Viestintä ja yhteiskuntasuhteet
Puh:+358 (0)50 5186195marjaana.lindy@helsinki.fiLuonnontieteellinen keskusmuseo LUOMUS on Helsingin yliopiston erillislaitos, joka säilyttää ja ylläpitää luonnontieteellisiä kansalliskokoelmia sekä harjoittaa niihin liittyvää tutkimusta. Laajat kokoelmat koostuvat eläin-, kasvi-, sieni-, kivi- ja fossiilinäytteistä. Elävät kasvikokoelmat sijaitsevat kahdessa kasvitieteellisessä puutarhassa ja ajoituslaboratorio Kumpulan tiedekampuksella. Luomuksen kokoelmiin pääsee tutustumaan kolmessa yleisökohteessa Helsingissä: Luonnontieteellisessä museossa sekä Kaisaniemen ja Kumpulan kasvitieteellisissä puutarhoissa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Missä ovat pääkaupunkiseudun monimuotoisimmat ja saavutettavimmat viheralueet?9.5.2025 06:50:00 EEST | Tiedote
Tuoreen tutkimuksen tulokset osoittavat, että viheralueet, jotka ovat tärkeitä luonnon monimuotoisuuden kannalta, eivät aina ole samoja kuin ne, jotka ovat tärkeitä saavutettavuuden kannalta. Uudet menetelmät auttavat tunnistamaan viheralueiden merkittävyyden eri näkökulmista.
Preeria laajeni ja kutistui – uusi tutkimus paljastaa muinaisen ilmastonmuutoksen syyt8.5.2025 07:57:06 EEST | Tiedote
Pohjois-Amerikan pitkä kuivuuskausi heti jääkauden jälkeen on ollut tiedossa jo pitkään. Uusi tutkimus osoittaa, että ankaran ilmaston aiheutti maapallon kiertoradan muutos.
Helsingin yliopisto palkitsi neljä ansiokasta väitöskirjaa6.5.2025 20:00:00 EEST | Tiedote
Mattia Cordiolin, Paavo Huotarin, Ita Puuseppin ja Ina Satokankaan väitöskirjat käsittelivät biopankkeja, Vanhaa Testamenttia, koululaisten matematiikan taitojen kehitystä ja luonnon monimuotoisuutta.
KUTSU 7.-9.5.2025: Kansainväliseen vammaistutkimuksen konferenssiin 700 osallistujaa6.5.2025 10:37:32 EEST | Kutsu
Nordic Network on Disability Research (NNDR), Helsingin yliopisto, Suomen vammaistutkimuksen seura sekä Kehitysvammaliitto järjestävät kansainvälisen vammaistutkimuksen konferenssin 7.–9. toukokuuta Helsingin yliopistossa (Fabianinkatu 33 ja yliopistonkatu 3).
Ovatko maataloudessa käytettävät kasvinsuojeluaineet uhka myös ympäröivälle luonnolle?5.5.2025 12:29:02 EEST | Tiedote
Helsingin yliopiston tutkimus osoitti, että kasvinsuojeluaineilla voi olla negatiivisia vaikutuksia maatalousympäristöissä eläviin lajeihin, jotka eivät ole aineiden varsinaisia kohteita. Vaikutukset kuitenkin vaihtelivat suuresti riippuen testatusta kasvinsuojeluaineesta.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme