Kela/FPA

Mielenterveysperusteisten sairauspoissaolojen kasvu pysähtyi vuonna 2024

28.1.2025 06:00:00 EET | Kela/FPA | Tiedote

Jaa

Sairauspäivärahaa saaneiden määrä pysyi suunnilleen ennallaan vuonna 2024. Mielenterveyden häiriöiden perusteella sairauspäivärahaa saaneiden määrän pitkäaikainen kasvu tyrehtyi. Ahdistuneisuushäiriöissä saajamäärä kasvoi, masennushäiriöissä pieneni.

Kuvio: Sairauspäivärahaa saaneiden lukumäärä yleisimmissä sairauspääryhmissä vuosina 2010–2024. Kuvasta näkee, että sairauspäivärahaa saaneiden määrässä ei tapahtunut juurikaan muutoksia vuonna 2024.

Kelan maksamaa sairauspäivärahaa sai vuonna 2024 vähintään yhdeltä päivältä vajaa 306 000 henkilöä eli noin yhdeksän prosenttia Suomen ei-eläkkeellä olevasta työikäisestä väestöstä. Saajien määrä pysyi suunnilleen ennallaan. Muutosta vuoteen 2023 verrattuna oli vain noin 500 henkilöä.

Kela korvaa sairauspäivärahalla työikäisten suhteellisen pitkiä, vähintään kymmenen arkipäivää kestäviä sairauspoissaoloja.

Mielenterveysperusteisten sairauspoissaolojen pitkäaikainen kasvu näyttää tyrehtyneen

Mielenterveyden häiriöiden perusteella sairauspäivärahaa sai 100 673 henkilöä vuonna 2024. Saajien määrä pysyi siis vuoden 2023 tasolla. Tätä ennen saajien määrä kasvoi lähes yhtäjaksoisesti vuodesta 2017 alkaen. Pitkäaikainen kasvu näyttää nyt toistaiseksi tyrehtyneen.

Sairauspoissaoloihin vaikuttaa hyvin moni asia yhtä aikaa. Pitkällä aikavälillä mielenterveysperusteisten poissaolojen yleistyminen on yhteydessä muun muassa työn luonteen, työmarkkinoiden ja yhteiskunnan muutoksiin. Tilastot eivät kuitenkaan itsessään paljasta syitä kehitykselle tai sen vuosittaisille muutoksille, muistuttaa Kelan tutkimusprofessori Jenni Blomgren.

– Mielenterveysperusteisten sairauspoissaolojen kasvun tyrehtyminen saattaa kertoa muun muassa erilaisten psyykkiseen työkykyyn vaikuttavien toimien onnistumisesta. Toisaalta esimerkiksi työttömyyden kasvu voi vaikuttaa niin, että moni työkyvyn ongelmista kärsivä siirtyy työttömäksi eikä välttämättä näy sairauspoissaolotilastoissa, sanoo Blomgren.

Sairauspäivärahaa tuki- ja liikuntaelinten sairauksien perusteella saaneiden määrä puolestaan jatkoi laskuaan vuonna 2024. Saajia kertyi vuoden aikana vajaa 77 000.

Ahdistuneisuuden perusteella yli 50 000 sairauspäivärahan saajaa

Yli 50 000 henkilöä sai sairauspäivärahaa ahdistuneisuushäiriöiden perusteella vuonna 2024. Edellisvuoteen verrattuna kasvu oli erityisen suurta 35–49-vuotiaiden ikäryhmässä. Masennushäiriöiden perusteella sairauspäivärahaa sai vajaa 38 000 ja unihäiriöiden perusteella vajaa 11 000 henkilöä.

Sairauspäivärahaa masennushäiriöiden perusteella saaneiden määrä väheni noin viisi prosenttia edellisvuodesta. Ahdistuneisuushäiriöihin perustuvien sairauspoissaolokausien määrä puolestaan jatkoi kasvuaan ja lisääntyi noin kolme prosenttia.

– Masennushäiriöiden perusteella myönnetyt pitkät sairauspoissaolot vähenivät enemmän kuin ahdistuneisuushäiriöiden perusteella myönnetyt poissaolot lisääntyivät. Joko mieliala- tai ahdistuneisuushäiriöiden perusteella sairauspäivärahaa saaneiden vuosittainen määrä kääntyi samalla hienoiseen laskuun, sanoo Blomgren.

Sairauspäivärahapäivien määrä väheni

Kela korvasi noin 14,8 miljoonaa sairauspäivärahapäivää vuonna 2024. Korvattujen päivien määrä väheni noin kaksi prosenttia eli 263 000 päivää edellisvuodesta.

Puolet vähenemisestä johtui mielenterveyden häiriöihin perustuvien päivien vähenemisestä. Masennushäiriöihin perustuvat sairauspoissaolot ovat pidempiä kuin mielenterveysperusteiset poissaolot keskimäärin, ja masennushäiriöihin perustuvien sairauspoissaolojen väheneminen selittää osin päivien kokonaismäärän vähenemistä. Vuonna 2024 Kela korvasi mielenterveyden häiriöiden perusteella noin 5,28 miljoonaa sairauspäivärahapäivää, kun vastaava luku oli 5,41 miljoonaa vuonna 2023.

– Ilman hoitoa tai kuntoutusta pitkät mielenterveysperusteiset sairauspoissaolot voivat olla työntekijälle karhunpalvelus. Siksi olisi tärkeää pyrkiä lyhentämään poissaoloja ja samalla lisäämään hoitoa ja erilaisia kuormitusta vähentäviä joustoja työpaikoilla, sanoo Kelan tutkimuksen ylilääkäri Riitta Luoto.

Lisätietoa

Jenni Blomgren
tutkimusprofessori, Kela
puh. 020 634 1893
jenni.blomgren@kela.fi

Riitta Luoto
tutkimuksen ylilääkäri, Kela
puh. 020 634 0529
riitta.luoto@kela.fi

Tilastotietokanta Kelasto: Sairauspäivärahojen saajat ja maksetut etuudet (9107RS002)

Tiedote 18.11.2024: Kela maksoi yli 1,7 miljardia euroa etuuksia mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden sekä neurokehityksellisten oireyhtymien perusteella

Tutkimusblogi 28.8.2024: Mielenterveysperusteisten pitkien sairauspoissaolojen takia menetetystä työpanoksesta aiheutuu vuosittain vähintään miljardikustannukset

Tutkimusblogi 13.5.2024: Mielenterveyden häiriöistä johtuvien sairauspoissaolojen kasvu jatkuu – kehityksen taustalla useita yhtä aikaa vaikuttavia tekijöitä

Yhteyshenkilöt

Kelan viestintäKelan viestinnän mediapuhelin palvelee arkisin klo 9–16. Numerossa ohjaamme haastattelupyyntöjä asiantuntijoillemme. Voit jättää haastattelupyynnön myös sähköpostitse.

Puh:020 634 7745viestinta@kela.fi

Kuvat

Kansaneläkelaitos (Kela) hoitaa Suomen sosiaaliturvaan kuuluvien perusturvaa eri elämäntilanteissa.

Muut kielet

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Kela/FPA

Mer än 80 % av FPA:s brev skickas elektroniskt – kom ihåg att kontrollera Suomi.fi-meddelanden3.9.2026 10:06:52 EEST | Pressmeddelande

Mer än 80 % av FPA:s brev skickas numera endast elektroniskt. Redan 95 % av alla kunder får aviseringar via Suomi.fi-meddelanden om att de har fått post i MittFPA. Det är viktigt att man kontrollerar meddelanden i Suomi.fi, så att man inte missar ett nytt beslut eller brev. FPA skickar fortfarande papperspost till kunder som inte använder MittFPA eller som har valt att kommunicera per post.

Kelan kirjeistä yli 80 % toimitetaan sähköisesti – muista tarkistaa Suomi.fi-viestisi3.9.2026 10:06:52 EEST | Tiedote

Läs meddelandet på svenska (fpa.fi). Pressrelease in English (kela.fi). Yli 80 % Kelan kirjeistä toimitetaan nykyisin vain sähköisesti. Jo 95 % asiakkaista saa ilmoituksen OmaKelaan saapuneesta postista Suomi.fi-viestinä. Asiakkaan on tärkeää tarkistaa Suomi.fi-viestit, jotta tieto uudesta päätöksestä tai kirjeestä ei jää huomaamatta. Paperipostia saavat edelleen asiakkaat, jotka eivät käytä OmaKelaa tai ovat valinneet paperisen asioinnin.

More than 80% of Kela's letters are delivered electronically – remember to check your Suomi.fi Messages3.9.2026 10:06:52 EEST | Press release

More than 80% of Kela's letters are currently delivered electronically only. Already 95% of customers receive notifications of mail received in the OmaKela e-service as Suomi.fi Messages. It is important for customers to check their Suomi.fi Messages so that they do not miss new decision notices or letters. Customers who do not use OmaKela or who have selected the option to get paper mail from Kela still get decision notices and letters in paper form in the post.

Allt färre personer med främmande språk som modersmål får utkomststöd eller arbetslöshetsförmåner2.9.2026 06:00:00 EEST | Pressmeddelande

Antalet personer med främmande språk som modersmål har ökat, och deras andel av Finlands befolkning har blivit större. Under de senaste knappa tio åren har andelen personer med främmande språk som modersmål som får arbetslöshetsförmåner och utkomststöd minskat. Andelen mottagare med främmande språk som modersmål varierar märkbart mellan olika FPA-förmåner.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye